V
V
vieras
Vieras
K
Kitty
Vieras
En varsinaisesti pelkää. Mutta jos tietäisin että tulen kuolemaan vaikkapa väkivaltaisesti, niin olishan se aika järkyttävää 
pelkään ja ihan sairaasti...välillä saan kamalia paniikkikohtauksia..kun ajattelen, et nukahdan, enkä koskaan palaa takaisin. mädännyn vaan haudassa.
uskon et me ollaan totaalisesti pois..mitään toista elämää eikä taivasta ole..toivoisin et olis!mut en usko et on...miten voisi olla??
uskon et me ollaan totaalisesti pois..mitään toista elämää eikä taivasta ole..toivoisin et olis!mut en usko et on...miten voisi olla??
L
Lunatic
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Lunatic:
Voin kertoa että ampuminen sattuu!
No ei kyllä ehdi sattua kun yllättäen päähän iskee. Ei kestä sekuntiakaan kun olet kuollut.
Tietysti jos ampuu jalkaan tms, se sattuu.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja manhattan2:
sama juttu, vielä karmivampaa on ajatella että ajattelu ei kuoleman jälkeen katoiaisikaan vain sitä jäisi ikuisesti ruumiinsa kanssa sinne maakuoppaan.
K
kasvihuoneilmiö
Vieras
P
PahaSilmä
Vieras
V
vieras
Vieras
en itse pelkää kuolemaa olen ollut jo niin lähellä.mutta säälittäisi lapset,jotka jäis ilman äitiään ja sitä mitä mä voisin heille antaa
Itseni kohdalle pelkään sitä että mut sidotaan johkin koneisiin ja mun tietoisuus säilyy jossainmäärin moisesta!HUI!
Itseni kohdalle pelkään sitä että mut sidotaan johkin koneisiin ja mun tietoisuus säilyy jossainmäärin moisesta!HUI!
En pelkää. Uskon, että kuoleman hetkellä kuolleet läheiset ovat noutamassa ja itse on jo heidän sylissään katsomassa, miten oma ruumis kuolee. Tapahtuipa se hukkumalla, sairaskohtaukseen tai auto-onnettomuudessa, niin sitä katsoo jo irtaantuneena kehostaan. Levollisin mielin "odotan" kuolemaa.
Pelkään kuolemaa. En itse kuolemista, vaan miten sen jälkeen läheisillä ja muutenkin miten selviävät ja miten asiat hoitavat jne
Itse kuolemaa en pelkää, vaan tapaa joka johtaa kuolemaan.
Sellainen tilanne pelottaa, että lapseni kuolee väkivaltaisesti, onnettomuudessa,... jollakin karkealla tavalla, eikä luonnollisesti. Luonnollinen tai sairauteen liittyvä kuolema ei pelota.
Haluan ajatella, että lapseni saisi "uuden äidin" minun jälkeeni, joka rakastaisi häntä niin paljon, että edes pieni osa tuskasta katoaisi.
Sellainen tilanne pelottaa, että lapseni kuolee väkivaltaisesti, onnettomuudessa,... jollakin karkealla tavalla, eikä luonnollisesti. Luonnollinen tai sairauteen liittyvä kuolema ei pelota.
Haluan ajatella, että lapseni saisi "uuden äidin" minun jälkeeni, joka rakastaisi häntä niin paljon, että edes pieni osa tuskasta katoaisi.
En osaa pelätä, sattunut lähipiirissä käymään niin usein että on vain lisännyt uskoa elämään ja sen arvoon, kuolema on välttämätön muttei kannata kuolla vielä eläessään.
V
vieras
Vieras
itse en pelkää omaa kuolemaani,se on vaintajuttomuutta,olen sen 3 minuuttia kokenut itse!
se mikä tekee tuskallista moisesta ajatuksesta,on että lapseni,rakkaat lapseni jäisivät ilman äitiään,vaikken korvaamaton olekkaan,yhden lapseni olen jo menettänyt 10-v:nä...mutta mä vaan rakastan noita lapsia niin paljon että haluisin niiden haleja ja pusuja..itsekästä ehkä...tai..
se mikä tekee tuskallista moisesta ajatuksesta,on että lapseni,rakkaat lapseni jäisivät ilman äitiään,vaikken korvaamaton olekkaan,yhden lapseni olen jo menettänyt 10-v:nä...mutta mä vaan rakastan noita lapsia niin paljon että haluisin niiden haleja ja pusuja..itsekästä ehkä...tai..