pelottaa

[pelokas]

Synnytys pelottaa ihan vietävästi! Kertokaapas mihin kipuun synnytyskivut on verrattavissa? Koskeeko se ihan koko ajan älyttömästi? Entä loppuvaihe, miten siinä kestää kunto? Itselläni ei fyysinen kunto ole ihan parhaimmasta päästä, entä jos kuolen sinne.. Kokemuksia, kiitos.

 

[*]

ei sitä kipua oikein voi verrata, se on niin erilaista. Jos nyt esimerkiksi ajattelen että jos on iso haava ja täytyypi kunnon neoamiseptilla desinfioida ni ihan taatusti huudan ja kovaa, synnytyksessä en huutanut yhtään. Kipu on kova mutta siedettävä.

Kunnosta en osaa sanoa, ite kun oon liikunnallinen, puolen tunnin ponnistusvaihe ei tuntunut kovin raskaalta mutta raskaaksi ehkä teki se pidempi kehon työ siitä kun supistukset lähti ja kävi sielä kipuaallon huipulla ja taas alas. Aika harva synnyttyjä kait huippukuntoinen on vai mitä? joten et sinä siihen ""kunnottomuuteen"" ainakaan kompastu, jos synnytys etenee normaalisti. Jos taas tulee probleemeja ni henkilökunta auttaa kyllä.

 

[jep]

Juu, sattuu se, mutta älä huoli. Kipulääkkeet on keksitty ja niiden avulla siitä saa ihan inhimillisen kokemuksen. Jokainen synnytys ja synnyttäjä on erilainen, toiset väittää, että ponnistaminen auttaa kipuun (siis lopuksi), musta se oli aivan piinallista.
Sairaalassa synnyttäessä on se hyvä puoli, että henkilökunta tarkkailee sekä vauvan, että sinun vointiasi. Minulta ainakin kysyttiin synnytyksen aikana, että jaksanko...
Ja jaksoinhan minä

 

[Vilhelmi]

Synnytys on jotenkin niin intensiivinen tapahtuma, että se kipu kuuluu siihen ja mulle joku fiksu joskus sanoi, että jokainen supistus vie sitä syntymää eteenpäin, että niihin pitää asennoitua niin. Jaksamista tarkkaillaan kyllä siellä sairaalassa hyvinkin ja tsempataan, jos on tarve ja kipulääkkeitä saa ihan pyytämällä.
Ja kaikki unohtuu välittömästi, kun saa sen maailman ihanimman käärön kainaloonsa!