PERÄTILASYNNYTYS: kertokaa kokemuksia!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kolme pientä;25363603:
Hah. Hassua, että on on Hus:n alueen sairaaloissa täysin eri käytäntö. Mulla vauvan kokoa kontrolloitiin ultraamalla. Saiko tosiaan kättärillä synnyttää PT? mä luulin, että vaan naikkarilla.

Sai ja oikein siihen kannustivatkin vielä, vaikka olinkin silloin ensisynnyttäjä..
 
Mä olen synnyttänyt esikoisen raivotarjonnassa ja toinen tuli sitten perätilassa. Synnytykset menivät kummatkin hyvin. Perätila selvisi vasta synnytyksessä ja oli pieni shokki ja lantiota ei siis kuvattu. Ponnistusvaihe poikkesi sillä että perätila oli kestoltaan pidempi ja rankempi 35min kun esikoinen taas raivotarjonnassa 6min. Tosin esikoinen painoi 3060g ja perätila vauva 3800g. Mutta eipä sitä sillä hetkellä ajattele ja vertaile. Lääkäri oli koko ajan paikalla kuten myös lastenlääkäri ja sektio valmius oli ja muistaakseni on aina perätila synnytyksessä. Eli sullakin paikalla paljon henkilökuntaa varmistamassa teidän parasta. :) Sinuna yrittäisin vaan rohkeasti, kyllä sieltä sektioon sitten laitetaan jos terveys vaarassa. Ja kyllä se synnytys vaan on hieno kokemus joten avointa mieltä! :)
 
Minä menin synnyttämään kesällä 2010 kaksosia, jotka olivat molemmat tulossa perätilassa. Etukäteen suunnittelin sen verran, että halusin spinaalin. A-vauva tuli pylly edellä (2,74kg), ponnistus 25 min, ei ongelmia synnytyksessä eikä myöhemmin, B-vauva (3,2kg) pyörähti raivotarjontaan, kun sai tilaa A:n synnyttyä, ponnistus 6 min, ei ongelmia synnytyksessä eikä myöhemmin. Tämä on ollut minun ihanin synnytys :) Väkeä oli paljon salissa johtuen kaksosraskaudesta, mutta tunnelma oli kokoajan rauhallinen ja kiitos spinaalin, ponnistaminen oli kivutonta.
Ja minulla on kokemusta myös normi RT-synnytyksistä. Ne ovat olleet enempi tai vähempi kamalia, kun lapset on olleet noin nelikilosia ja nopeita (nopein 33min) synnytyksiä kaikki enkä ole saanut mitään puudutuksia.
Ei se perätila ole mahdottomuus välttämättä, jos olet jo synnyttänyt eikä lapsesi ole mahdottoman suuri.
 
Perätila synnytystä moni kauhistelee mutta ihan normaali synnytyksessäkin voi aina mennä joku pieleen. Perätila synnytyksessä mukana paljon ammattilaisia joten olette varmasti hyvissä käsissä. Mun näkökulmasta ei ollut eroa synnytyksissä. Yhtä kivuliaita kaikki mikä nyt aivan normaalia. Älä anna muiden pelotella sua. ;) Itselläni myös tuttu joka synnytti perätila vauvan ja voisi saman tehdä uudelleen tosin sanoi synnytyksen jälkeen ettei enää ikinä , niin se mieli vaan muuttuu. :D Itse olen todennut tuon joka synnytyksen jälkeen ja synnytyksiä takana 4 joista 2 perätilassa. Toinen oli aina ja toinen kääntyi perätilaan yllättäen vasta hetki ennen laskettuaaikaa. Onnea synnytykseen, toivotaan että pieni kuitenkin vielä kääntyisi!
 
Mulla on yksi hyvä kokemus. Kivun lievityksestä oli huolehdittu hyvin ja vauvan tuloon oli varustauduttu huoneellisella ihmisiä. Oma vauvani tuli jalka edellä 4 minuutin ponnistuksella. Eppari tehtiin paikallispuudutuksessa joten sekään ei sattunut. Jälkeenpäin oli toki hieman kipeä, mutta ei mitään verrattuna sektion jälkeiseen kipuun.
 
[QUOTE="a p";25363332]Voi ei :( Eli molemmilla perätilavauvoilla oli syntymän jälkeen joku ongelma (torticollis ja lonkkaluksaatio)? Mä en todellakaan tiedä mitä tehdä....aiemmat lapset olleet 2500g-3100g joten ei mitään isoa tästäkään odoteta mutta.... en kyllä toisaalta halua sektiotakaan mutta pelkään, että alatiesynnytyksessä menee joku pieleen :([/QUOTE]

Nuo vaivat olivat samalla vauvalla, ensimmäisellä perätilassa syntyneellä. Toisella ei mitään sitten ollutkaan, vaikka sitä etukäteen kovasti pelkäsin.
Ei noiden lonkkaluksaatioiden yms. takia kannata sektioon turvautua, koska lonkkaluksaatio on kehittynyt jo raskausaikana, jos on kehittyäkseen eikä sille mitään voi enää synnytyksessä. Torticollis sitten taas voi tulla, mutta niinkuin tuossa kirjoitin aiemmin, ei se toisessa synnytyksessä olleen lääkärin mukaan perätilasta johtunutkaan.
Kaikesta tästä huolimatta suosittelen alatiesynnytystä, varsinkin jos lapset on olleet syntyessään pieniä. Mikä vaan voi mennä päätarjonnassakin pieleen, jos nikseen tulee.
Mulla on myös synnytykset olleet melko nopeita vaikka osa on käynnistettykin. Mikäli vielä haluaisin neljännen, pitäisi suunnitella hyvin, missä vaiheessa lähtee sairaalaan vaikkei ole matkaakaan.
Sä voisit varata äitiyspolille keskusteluajan ja kertoa huolesi tuosta syöksysynnytyksestä.
Toivotan onnea sulle, kaikki menee varmasti hyvin! =)
 
Vauva oli perätilassa koko raskauden ajan, mutta mitään lonkkavaivoja ei tullut. Ei edes niitä sammakkojalkoja joista neuvolassa varoteltiin. Käännöstä yritettiin mutta yritykseksi jäi. Ensisynnyttäjänä pelotti perätilasynnytys joten pitkään harkittuani valitsin sektion. Sektio meni hyvin, kävelin jo seuraavana päivänä ja nyt 9pv sektion jälkeen en edes huomaa että koko leikkausta on tehty.
 
Jaa. Mä synnytin 2007 Kättärillä. Lääkäri sanoi, että varataan käynnistysaika jos ei itsekseen tule. Jotta ei kasva liian isoksi.


Mulle varattiin myös aika käynnistykseen, koska pari meiän lapsista syntynyt vauhdilla (toinen 45 minuutissa), ja nyt riskinä, että lapsi voisi ruveta syntymään hallitsemattomasti kotona. Nyt kyllä kauhistuttaa, kun olen lukenut, että perätilaa ei saiskaan käynnistää...Meidän lapset on olleet lähes 4-kiloisia, joten siksikin on ruvennut pelottamaan synnytys, vaikka edellisen, myös perätilaisen lapsemme kohdalla, joka leikattiin jalkatarjonnan vuoksi, todettiin mun lantio keskivertoa tilavammaks. Onko kokemuksia äidin tai lapsen vammautumisesta perätilasynnytyksessä?
 
Minulla esikoinen syntyi perätilassa (jalat edellä). Sektioon oltiin varattu aika 6.10.2011, mutta masussa päätettiin toisin ja poika tuli 4.10.2011 (2päivää ennen sektiota) maailmaan alateitse. Synnytys alkoi lapsivedenmenolla rv 38+5 ja kesti vain 3,5h! Eli todella nopea ja helppo synnytys oli, näin ensisynnytykseks. Sain spinaalipuudutuksen, joka oli itselleni tehokas ja hyvä. Mitään traumoja synnyyksestä ei jäänyt ja nyt odotankin jo toista. Tässä vain on semmonen "pulma", että yllättäen huomattiin tämänkin olevan perätilassa! Olen siis jälleen valinnan edessä, sektio vai alateitse? Jos tietäisin, että tämä toinen tulee jalat edellä, niin mahdollisesti synnyttäisin alateitse (vaikka ilmeisesti riskimpää jalat edellä, kuin peppu? Ettei jää päästä jumiin.) Itseäni toisaalta kammottaa, jos vauva tulisi peppu edellä, kaksin kerroin, mutta en kyllä sektiotakaan haluaisi, kun ensimmäisen synnytys oli niin helppo. Mulla nyt rv 33+6 ja viikon päästä ultrataan onko vauva kääntynyt. Jos ei, saan lähetteen TAYSsiin ja ilmeisesti sitten suunnitellaan synnytys tapaa. Jos lantio on hyvän kokoinen synnyttää alakautta peppu edellä, niin todenmäköisesti teen sen. Itsekkin olin valmistautunut normaaliin synnytykseen, kun edellisillä neuvolakerroilla sanottiin vauvan olevan pää alaspäin. Ultraaja kuitenkin totesi että uskoo sen olleen jo kauemmin perätilassa. No oli miten oli, mutta pasmat meni kyllä sekaisin. En haluisi taas päättää, kun ei tiedä kumpiko tapa olisi se parempi. Edellistä en antanut kääntää, nyt joudun mahdollisesti sitten senkin päättämään uudelleen jos niikseen tulee. Mitä te tekisitte?
 

Yhteistyössä