Perhepeti ongelma

[niin]

on myös muita paikkoja keskustella tästä aiheesta...

palatkaa nyt ihmeessä jo takaisin aiheeseen, minusta tuntuu ettei tämä riitely auta millään tavalla ap. hänen kysymyksensä selvittämisessä.

 

[aamu]

Miksi pieni vauva ei voi nukkua vieressä? Miksi pienen vauvan tulee nukkua läpi yön? Näitä kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin... Ymmärtäkää nyt äidit että vauva tarvitsee suunnattomasti turvaa ja läheisyyttä, joskus myös jopa öisin. Älkää pitäkö lasta isompana kuin mitä se on. Lapsi ehtii nukkua omassa sängyssä koko loppuelämänsä.

 

[Hanna]

Mikä riitely? Ei täällä kukaan mistään riitele. Ja edellä käyty keskustelu sopii tismalleen otsikon alle, joten mikä ongelma?

 

[Liuku]

No mun mielestäni vanhemmat eivät ole huonompia tai parempia tai tyhmempiä nukuttavat ne lapsensa viereen tai ei.. Mun mielestä kukin tehköön mikä tuntuu itsestä parhaalta ja kyllä täältä saa tulla vinkkejä kysymään..

ap:n kysymykseen itselläni ei ole muita ratkaisuja kuin mitkä on jo mainittu.. paitsi että vaahtomuovipatjat ovat kovempia ja näin parempia vauvan selälle ja ilman sängynrunkoa mahdollinen tipahdus ei ainakaan ole korkealta!

 

[suski]

Meillä on otettu sängystä jalat irti, toinen laita ja jalkapää ovat seinässä kiinni, tytön pään kohdalla on hänen pinniksensä laitana. Näin tippumisen mahdollisuus on minimoitu ja pudotus ei olisi korkea jos sattuisi kuitenkin tippumaan. Tyttö on tosin jo 11 kk.

Pakko vielä kommentoida miksi meillä nukutaan perhepedissä. Näin on kylläkin nyt nukuttu vasta n. 1 kk ja koska tyttömme on ollut aina huono nukkuja ja heräilee monta kertaa yössä, jouduin aikasemmin aina nousemaan ylös ja menemään hänen sänkynsä luo, hyssyttelemään ja samalla heräsin itse niin, että unen saanti ei ollut helppoa uudestaan ja selkää särki todella pahasti, kun olin roikkunut pinniksen reunalla. Nyt nukutaan paljon paremmin, itse tuskin edes herään kunnolla yöllisiin rauhoitteluihin, eikä selkäkään ole enää niin kovalla rasituksella.

Perhepetiin voi olla monta syytä, ei välttämättä kannata lähtä arvostelemaan tuntematta toisten tilanteita.

 

[Sannille]

Todellakin, toi sun teksti oli kyllä sellainen selitys.
Me puhutaan nyt niin eri asiasta ja aivan eri kieltä, ettei ole syytä jatkaa tätä meidän välistä keskustelua enää yhtään pidempään.

Sä et ymmärtänyt mitä tekstissä tarkoitin ja mä en edelleenkään ymmärrä, miten sä löydät mun tekstistä 5kk kestävän koliikin tai että lapsen temperamenttia ei sovi kunnioittaa. Ethän laita sellaisia sanoja mun suuhun, joita en ole sanonut?

Oot varmaan ihan kiva tyyppi ja kaikkea, mutta me ei nyt ymmärretä toisiamme. Jätä siis mun kirjoitukseni rauhaan.

Hyvää syksyn jatkoa.

t. voetaevas

 

[Thelma]

Mahtavaa! Tähän soppaan minäkin nyt laitan lusikkani, kun tuota kokemusta on molempien leirien kannattajista.

Pakko kyllä ensin hiukan sympatiseerata aamua, olen samaa mieltä hänen kanssaan.

VAIKKAKIN meidän tyttö on nukkunut omassa sängyssään vailla mitään ongelmia 7kk. Pinnasänky oli meidän sängyn vieressä ja sittemmin omassa huoneessa. Nukuttaa ei ole koskaan tarvinnut, on nukahtanutitsekseen. Syönyt toki öisin ihan normaalisti.

MUTTA nyt ollaan ilmeisesti siirtymässä perhepetiin, sillä pieni ei enää saa nukuttua omassa sängyssään. Tämä johtunee mielettömästä öisestä liikkumisesta Pinnasänky vain kolisee kun neiti konttaa unissaa sitä ympäri. Ponkaisee pystyyn noin kymmenessä sekunnissa kun sankyyn laskee. Ja sitten alkaa huuto. Äidin vieressä kutakuinkin onnistuu. Tosin äiti joutuu välillä rutistamaan aika lujaa ja pitämään paikoillaan, ettei heräätäisi itseään tai konttaisi pahki kiviseinään.

No nyt ollaankin siis saman ongelman edessä kuin ap. Miten ihmeessä saan lapsen pysymään siinä sängyssä, kun meinaa öisinkin kontata jalkopäästä lattialle.

Ensi yönä taida vielä koittaa pinnasänkyä takaisin makkariin. Jos siihen voisi siirtää nukutuksen jälkeen. On kyllä aika herkkä heräämään.

 

[Sanni]

Todellakin, toi sun teksti oli kyllä sellainen selitys.
Me puhutaan nyt niin eri asiasta ja aivan eri kieltä, ettei ole syytä jatkaa tätä meidän välistä keskustelua enää yhtään pidempään.

Sä et ymmärtänyt mitä tekstissä tarkoitin ja mä en edelleenkään ymmärrä, miten sä löydät mun tekstistä 5kk kestävän koliikin tai että lapsen temperamenttia ei sovi kunnioittaa. Ethän laita sellaisia sanoja mun suuhun, joita en ole sanonut?

Oot varmaan ihan kiva tyyppi ja kaikkea, mutta me ei nyt ymmärretä toisiamme. Jätä siis mun kirjoitukseni rauhaan.

Hyvää syksyn jatkoa.

t. voetaevas

Ei mun mielestä puhuta eri asiasta. Mielestäni vain kärkkäästi sanot mielipiteesi, ja sitten ihmettelet miten sinut väärinymmärretään.
Et siis mitenkään suoranaisesti ilmaissut 5kk koliikkia tekstissäsi, mutta kun puhuit että vanhempien tehtävä on ohjata lapset oikeaa nukkumistapaan, niin itse kysyn, että kuinka moni oikeasti alkaa ohjailla vauvaa jolla on esim koliikki? Kaikki vauvat kun eivät ole samanlaisia, ja vaikka itse olet sitä mieltä että niitä kuuluu ohjailla ja muokkailla, ei tämä kaikkien kanssa onnistu, just esim ton koliikin tai muun sairauden takia, koska lapsi on silloin herkempi . Tämän takia myös olen sitä mieltä, ettet kunnioita lapsen tempperamenttiä ja luonnetta, koska selvästi ilmaisit, että sinun mielestäsi niihin aina vedotaan, vaikka pitkäjännitteisyydellä lapselle voidaan opettaa vaikka mitä. Mutta miten opetat esim juuri koliikkilasta?
Ymmärrä nyt hyvä ihminen, että puhun esimerkeistä viitaten tekstissäsi sanomiisi asioihin, ei se tarkoita että olisit itse kirjaimellisesti niitä tekstissäsi kirjoittanut.

Minkä takia jos jollain ihmisellä on ongelma, jotkut ovat sitä mieltä, että kaikki on itseaiheutettua, ja teepä nyt näin kun minä niin jo asiat ovat hyvin ja oikein....

Ja jos olen niin hakoteillä teksteissäni, niin olepa ystävällinen ja selitä mitä sitten ensimmäisessä viestissäsi tarkoitit sanoa? Oletan aina vaan että ajatuksesi oli, että opettakaa nyt hyvät vanhemmat lapsenne omaan sänkyyn, tai jos ette näin tee, niin älkää täälläkään tilanteesta valittako? Eikö?

 

[muumimamma]

Aina ne on vaan lasten temperamentit ja luonteet. "vauva ei suostu nukkumaan omassa sängyssään". Siis anteeksi vain uteliaisuuteni, mutta kysyttekö te siltä vauvalta, että huvittaako hänen majesteettiaan nukkua omassa sängyssä vai äidin vieressä? Ja mitäs myöhemmin, pyydättekö ruokapöydässä puheenvuoron riehuvalta kolmivuotiaalta?

Katsokaa peiliin, ei se syy ole lapsessa. Pientä vauvaa on luonteesta ja temperamentista riippumatta erittäin helppo ohjailla, jos vaan pitkäjännitteisyyttä ja päättäväisyyttä löytyy.

No sinäpä olet sitten niin pätevä, että saat kaikki lapset muokattua samanlaisiksi, ja kylläpä kaikilla on sitten maailmassa mukava elää ja olla kun olemme toistemme peilikuvia

Lisäksi, yhdelläkään lapsella ei ole esim 5kk kestävää koliikkia, joka saattaa hiukka vaikuttaa nukkumisiin ja tottumuksiin, kaikki vaan samalla lailla nyt sinne pinnasänkyyn, koska kyse on vain vanhempien päättämättömyydestä ja laiskuudesta kiinni.
Onneksi meillä on noin päteviä ihmisiä täällä maapallolla kuin sinä. Emmehän muuten tietäisi miten pitää elää....
En meinaan ollut tiennyt että 3kk ja 3vuotiastakin voi käsitellä täysin samalla tavalla (vertasit vauvaa riehuvaan 3-vuotiaaseen) . Eli jos 3kk vanha huutaa, niin tahallaan kiukuttelee vanhemilleen ja ruotuun vaan sellanen ja sängyssä annetaan parkua. Kiitos näistä viisaista neuvoista. Nyt tiedän jälleen miten toimia lasteni kanssa.

Täällä kyllä ollaan myös sitä mieltä, että toiset vauvat helpommin oppivat nukkumaan pinnasängyssä, kuin toiset. Olen myö sitä miettinyt, että onkohan sillä vaikutusta, että opettaa ihan pienestä vauvasta lähtien pinnasänkyyn nukkumaan, niin oppii paremmin. Ise olin niin poikki ensimmäiset 6 kk, että helponta oli nukuttaa viereen- pitää vain huolen, ettei itse kierähdä unissaan päälle, eikä vauva tipu.....Perhepetiongelmia täälläkin ja tyttö ei suostu pinnasänkyyn nukkumaan....;(

 

[Milla]

Onko parempi, että lapsi loukkaa itsensä, kun vanhemmat ovat niin ajattelemattomia ja nukuttavat lasta vieressään, kuin se että se lapsi nukkuisi pinnasängyssä joka on ainoa oikea ja turvallinen paikka. Sieltä ei voi pudota. Lapsi suostuu nukkumaan ihan mihin sen totuttaa.

 

[Hoh hoijaa, taas tätä]

Onko parempi, että lapsi loukkaa itsensä, kun vanhemmat ovat niin ajattelemattomia ja nukuttavat lasta vieressään, kuin se että se lapsi nukkuisi pinnasängyssä joka on ainoa oikea ja turvallinen paikka. Sieltä ei voi pudota. Lapsi suostuu nukkumaan ihan mihin sen totuttaa.

Tottakai se on parempi. Kukaan perhepedissä nukuttava ei ajattele lainkaan lapsen turvallisuutta, vain omaa itseään. Ja kaikki lapset ovat todellakin niin samanlaisia, että tekevät juuri niin kuin SINUN lapsesi...

 

[Sannille]

TAJUA JO! Lopeta. Mä en jatka tätä eli kouhkaa yksikses. Kivakiittimoi.

 

[!!!]

Milla, älyhoi. Sähän se vasta ajattelematon olet.

 

[;)]

Sannilla taitaa olla murrosikä..

 

[Sanni]

Ei kun mulla on vaihedevuodet

Mutta tää on just tätä, sit kun huomataan et on ehkä ilmaistu itseään väärin, niin lopetetaan ihan asiallinenkin keskustelu siihen, ja sanotaan toiselle että se kouhkaa, tai on jonkun muutoksen kourissa. Mutta ihan miten vaan.
Hyviä yöunia kaikille tasapuolisesti

 

[Sanni]

Ja siis vaihdevuodet piti kirjoittamani. Katsokaa nyt mitä ongelmia vieressä nukkuva lapsi aiheuttaakaan... Ei osaa enää edes kirjoittaa

 

[aamu]

Älä ota itteesi Sanni! Peesaan sua täysin.

 

[satu]

Anteeksi tosi paljon, off topic (ja pahasti!):
jotenkin ajattelin että vain hevos- ja koiraihmiset voi tapella kuin NAAPURIN kakarat, mutta aina oppii uutta, joka päivä.

Menen tästä nyt nukkumaan meidän perhepetiin jossa nukkuu lisäkseni mun mies. Vauva nukkuu omassa laatikossaan samassa huoneessa.
Meitä ojensi ne tavattoman typerät ja mitääntietämättömät liki vaihdevuotiset kätilöt sairaalassa laittamaan lapsi omaan sänkyynsä. Ja niin me sitten tomppelit mentiin tekemään! Mutta meillä on toiminut. Tiedä sitten kuinka kauan...

Ja siitä vauvan tuhinasta nautin täysillä päiväsaikaan (eli silloin kun jotkut teistä surffailee netissä). Ja nyt äkkiä pari pussilista kuivia herneitä nenään.

 

[oma sänky]

Vastaus apn kysymykseen tai ehdotus, joku kyllä jo mainitsikin saman mikä mulle tuli mieleen.Jos sulla on lapselle pinnasänky niin laita se teidän avonaisena olevaan pääpuoleen.

Ja näihin muihin pieni kommentti,musta kyllä pieni ihmisenalku osaa päättää itse missä nukkuu tai siis pikemminkin missä haluaa. esikoinen mielellään nukkui vieressä,mutta kuopus ei millään.tuli vaan armoton riehuminen. eli alusta asti nukkui omassa sängyssä. toki voi olla että tähän vaikutti myös se että en alkuun edes uskaltanut pientä sänkyymme ottaa,kun 100%:lla varmuudella mies ei olisi herännyt jos vaavi alla olis ollut,kun ei herännyt sen huutoonkaan,joten tottui sänkyynsä.
Ja nyt vajaa 2v. nukkuu norm. kokoisessa lastensängyssä ja tykkää.

 

[***]

en jaksanu lukea kaikkia vastauksia ja joku saattoi jo kertoa oman ratkaisuni, mutta minusta olisi parasta jos vauvalle hommattaisi oma sänky. On vain ajan kysymys milloin vauva alkaa ryömiä/kontata/nousta seisomaan ja silloin vauvaa ei pidättele mitkään tyynyt tai matalat laidat.
Meillä poika putosi parisängystä 8kk ikäisenä. Nukkui sikeästi keskellä sänkyä mutta unissaan touhusi niin kovasti että kiepsahti laidan yli. Sen jälkeen on aina nostettu nukkumaan pinnikseen. Nukutaminen tehdään edelleen parisängyssä. Annan pojalle tissiä, jonka jälkeen nostan pinnikseen ja annan iltapusun, sanon hyvää yötä ja valot pois ja ovi kiinni. Ihan mukavasti on sinne nukahtanut ja itsekin saamme nukkua rauhassa kun ei jatkuvasti kantapäät potki päätä

 

[Tellu]

Meillä on lapsi nukkunut heti laitokselta tultuaan omassa huoneessaan ja nukkuu yöt ihan hyvin, kun ei kuulla joka ikistä tuhinaa. Myös me vanhemmat jaksamme näin hoitaa lastamme hyvin nukkuneena. Olin nuoruusvuosina töissä mm. Saksassa ja Hollannissa ja siellä lapset nukkuivat omissa huoneissa jo heti vauvasta ja toisessa perheessä vielä yläkerrassa ja vanhemmat kerrosta alempana. Silloin jo päätin, että omat lapsenikin opetan heti vauvasta nukkumaan omassa huoneessaan. No nyt lapseni ovat kouluikäisiä ja tasapainoisia koululaisia. Kyllä vanhemmat tarvitsevat omaa rauhaa ja aikaa hoitaa suhdetta. Myös lapset tarvitsevat oman rauhaisan nukkumapaikan jolloin nukkuvatkin paremmin. Miten hoidat seksin jossain perhepedissä????

 

[No joo]

Kaikkilla ei ole sitä omaa huonetta! Yläkerrasta tai alakerrasta puhumattakaan! Typerää....

 

[wilma83]

silloin kun omat lapseni ovat olleet ihan pieniä on ollut helppo ottaa ne viereen,jos yölläkin ovat heräilleet,riittää kun on vähän silitellyt niin uni on tullu uudestaan.ja yösyötöt on hoitunu vaikka ois ite puoliunessa.lapset oon aina nukuttanu omaan sänkyynsä,tai en ole nukuttanu,laittanu vaan ne sänkyyn ja ite ovat nukahtaneet.nykyisinkin otan 1,5vuotiaan poikani aamuyöstä kainaloon jos herää liian aikaisin.siinä jaksaa nukkua aamuun asti.on itelle tuskallista nousta monta kertaa ylös sängystä laittamaan peittoa tai tuttia lapselle.3,5 vuotiaani nukkuu omassa sängyssään ja vasta aamulla tulee pötköttämään viereen.on aivan ihanaa nukkua lapsen kans,sitä tuhinaa on niin ihana kuunnella..
voisihan tipahtamisen estämiseksi laittaa vaikka pari tuolia sängyn viereen tai sitten tyynyjä petarin alle korottamaan reunaa.ja tietty on hyvä laittaa esin tyynyjä lattialle jos kaikesta huolimatta putoaa.

 

[itsekkyyttä]

Kenen hyväksi se lopulta onkaan jos nukutaan perhepedissä, nimenomaan juuri äidin joka ei kykene nukuttamaan lastaan omassa sängyssään vaan haluaa itsekkäänä nukuttaa lastaan vieressään saaden siitä hellydenkaipuuseensa jotain mitä ei muuten saa. Lapset nukkuvat paremmin, saadessaan nukkua omassa rauhassaan ja omassa sängyssään ja kaikki lapset nukkuvat kyllä omassa sängyssään jos ne siihen heti vastasyntyneenä opetetaan, niin ovat nukkuneet minunkin neljä lastani, joten ei voida puhua lapsen yksilöllisyydestä nukkumisen suhteen. Meillä on nyt nuorin lapsi nukkunut alusta asti isosiskonsa 12v kanssa samassa huoneessa, yösyötöt hoidin imettäessäni tyttöjen huoneessa olevassa nojatuolissa eikä vanhempi tyttäreni herännyt tähän kertaakaan (itkuhälytin ilmoitti rohinallaan milloin vauva rupesi heräilemään), nykyään neiti 8kk nukkuu yönsä heräämättä enään kertaakaan.

 

[TM]

Meilläkin esikoinen nukkui ekasta yöstä lähtien omassa sängyssään... Jossain vaiheessa oli lyhyt syliin nukuttamisvaihe, mutta muuten tytteli on kyllä opetettu nukahtamaan itsekseen. Ekat kokonaiset ja rauhalliset yöt tytteli nukkui kun sänky siirrettiin omaan huoneeseen.