Persujen Riikka Purra haluaa leikata jo muutenkin matalatuloisempien työttömien työttömyysturvaa

[vierailija]

Persujen Riikka Purra haluaa leikata jo muutenkin matalatuloisempien työttömien työttömyysturvaa
Ansiosidonnaisen porrastaminen leikkaa matalatuloisilta vähemmän koulutetuilta duunareilta, koska heidän työttömyytensä todennäköisimmin pitkittyy huonomman työhönpääsyn takia ja tulot pienenevät eli persut leikkaisivat heiltä.
Persujen arvovalinta

 

[vierailija]

Persujen Riikka Purra haluaa leikata jo muutenkin matalatuloisempien työttömien työttömyysturvaa
Ansiosidonnaisen porrastaminen leikkaa matalatuloisilta vähemmän koulutetuilta duunareilta, koska heidän työttömyytensä todennäköisimmin pitkittyy huonomman työhönpääsyn takia ja tulot pienenevät eli persut leikkaisivat heiltä.
Persujen arvovalinta

Hyöty ei ole kummoinen, jopa negatiivinen, koska hyvin työllistyvät saattavat jäädä ansiosidonnaiselle lomalle hieman pidemmäksi aikaa, koska korvaus on aluksi nykyistä suurempi kaikilla, joka lisää jo yleisesti työttömyyskuluja. Pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty yhtään entistä helpommin, joten heidän tulonsa pienenevät ja joutuvat hakemaan erotuksen sossusta. Ei säästöjä, enemmän vain byrokratiaa ja pidempään työttömänä olleiden pompottelua. Olisin persuna jättänyt tämän kokoomuslaisten sadistiseksi huviksi.

 

[vierailija]

Persujen äänestäjät eivät siis ole työttömiä.

 

[vierailija]

Persujen äänestäjät eivät siis ole työttömiä.

Eniten heillä on myös työttöminä olevia kannattajia.

 

[vierailija]

Eniten heillä on myös työttöminä olevia kannattajia.

Puolue haluaa viedä leivän omien kannattajien suusta? Kuulostaako loogiselta?

 

[vierailija]

Uusimmat valmiit tilastot vuodelta 2020

Suomen sosiaaliturvamenot olivat 76 000 000 000 euroa

Josta

32 000 000 000 euroa eläkemenoja
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia eläkemenoja

Ja

Työttömyysturvamenot 5,3 miljardia euroa.
(Maksettujen ansiopäivärahojen määrä tästä 2,7 miljardia euroa. Maksettujen peruspäivärahojen määrä 397,4 miljoonaa euroa)

Sekä

Toimeentulotuen bruttomenot olivat 765 miljoonaa euroa (2021 laskua 8%)

 

[vierailija]

Puolue haluaa viedä leivän omien kannattajien suusta? Kuulostaako loogiselta?

Eihän porvaripolitiikassa olekaan logiikkaa.

Miten esim. porvaripuolueet, joita oikeisto-omisteinen mainosvaltamedia hehkuttaa "vastuullisen talouspolitiikan puolueina" ovat jättäneet nykyiselle hallituspohjalle valtionvelkaa:

106 400 000 000 euroa + miljardien eurojen vuosittaiset korkomenot.

..ns. "parempina aikoina", kun nyt on sentään päällä ollut kaksi toisen maailmansodan jälkeen pahinta kriisiä.

Kaiken lisäksi itse kepun valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi puheenjohtajien vaalitentissä, miten oppositiopuolue kokoomus on hyväksynyt tämän kaiken velanoton ja vaatinut jopa koronatukia elinkeinoelämälle sekä puolustusmenojen nostoa ja Ukrainan tukemista vielä enemmän. Voi sanoa että oppositiosta on hyvä huudella.

 

[vierailija]

Eihän porvaripolitiikassa olekaan logiikkaa.

Vasemmistopolitiikassa on siis logiikkaa ja siksi he ovat kovin huolissaan työttömistä ja narkkareista.

 

[vierailija]

Ansiosidonnaisen porrastaminen leikkaa matalatuloisilta vähemmän koulutetuilta duunareilta, koska heidän työttömyytensä todennäköisimmin pitkittyy huonomman työhönpääsyn takia ja tulot pienenevät eli persut leikkaisivat heiltä.
Persujen arvovalinta

Miten se on leikkaus, jos rahasumma pysyy samana?

10+10+10+10+10+10+10+10+10+10=100

15+15+15+10+10+10+5+5+5+5=100

 

[vierailija]

Vasemmistopolitiikassa on siis logiikkaa ja siksi he ovat kovin huolissaan työttömistä ja narkkareista.

Ei niillä ole aikomustakaan parantaa kenenkään elämäntilannetta mutta heikentää tasapuolisesti sitä muilta. Silloin kaikilla on yhtä vähän tai ei mitään.

 

[vierailija]

Ei niillä ole aikomustakaan parantaa kenenkään elämäntilannetta mutta heikentää tasapuolisesti sitä muilta. Silloin kaikilla on yhtä vähän tai ei mitään.

Juu, tuo on vasemmiston perusperiaate: kaikilla pitää olla yhtä kurjaa, koska se on tasa-arvoista.

 

[vierailija]

Jos katsot kokoomuksen, kepun ja persujen itkemiä "sossutukien" saajia niin ne on näitä työttömän peruspäivärahojen/työmarkkinatukien saajia (397,4 miljoonaa euroa) ja toimeentulotuen saajia (765 miljoonaa euroa) yht. 1,16 miljardia euroa, mitätön summa 76 000 000 000 euron sosiaalitukimenoissa. Tätä pienimmän minimiperusturvan varassa olevaa köyhää kansalaisryhmää porvari potkii kuin kaikki paha maailmassa olisi heidän syytään.
Hävettävää touhua.

2021 toimeentulotuen määrä vielä laski 8% vuoden takaisesta, kiitos Marinin hallituksen.

 

[vierailija]

Marinin SDP-johtoinen hallitushan nosti jo työllisyyden mittaushistorian korkeimmaksi kokoaikaiseksi muutetun työllisyysasteen jopa Pohjoismaiden korkeimmaksi.

Verotuotot nousivat 2022 noin 8%..

..ja silti kokonaisveroastetta laskettiin alimmalle tasolle vuoden 2010 jälkeen.

Ei huono!

 

[vierailija]

Älkääs nyt. Demari ei leikkaa työttömän työttömyysturvaa tai matalaa sosiaaliturvaa.

Demari ei puutu työnantajien leiriin asettuen työmarkkinapalkkaneuvotteluihin kikyleikkureilla tai pakkolakiuhalla jos kikytys ei kelpaa, näin teki Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallitus.

Palkatkin nousee lakoilla tai ilman neuvotteluissa kun demarit ei puutu niihin.

Demarit ei halua poistaa kolmansien maiden halpatyövoiman saatavuusharkintaa ainoana EU/ETA/OECD-maan Ruotsin ohella, kuten kokoomus, keskusta, kd, rkp, vihreät haluavat, joka tutkimusten mukaan alentaa ajan kanssa myös kantaväestön palkkoja 20%.

Demari ei halua nostaa pieni- ja keskotuloisten verotusta, eikä arvonlisäveroa.

Demari haluaa nostaa jo ennätyksellisen korkeaksi nostamansa työllisyysasteen edelleen 80%:iin.

 

[vierailija]

Jos katsot kokoomuksen, kepun ja persujen itkemiä "sossutukien" saajia niin ne on näitä työttömän peruspäivärahojen/työmarkkinatukien saajia (397,4 miljoonaa euroa) ja toimeentulotuen saajia (765 miljoonaa euroa) yht. 1,16 miljardia euroa, mitätön summa 76 000 000 000 euron sosiaalitukimenoissa. Tätä pienimmän minimiperusturvan varassa olevaa köyhää kansalaisryhmää porvari potkii kuin kaikki paha maailmassa olisi heidän syytään.
Hävettävää touhua.

2021 toimeentulotuen määrä vielä laski 8% vuoden takaisesta, kiitos Marinin hallituksen.

Kyse ei ole eurojen, vaan ihmisten lukumäärästä. Jos tukea saava ihminen siirtyy veronmaksajaksi, sillä on paljon sen tuen euromäärää suurempi positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.

 

[vierailija]

..ja silti kokonaisveroastetta laskettiin alimmalle tasolle vuoden 2010 jälkeen.

Ei huono!

Suomen kokonaisveroaste on noussut tasaisesti vuodesta 2010.

Veroaste

Kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen kokonaistason mittari eri maissa.

www.veronmaksajat.fi

 

[vierailija]

Kyse ei ole eurojen, vaan ihmisten lukumäärästä. Jos tukea saava ihminen siirtyy veronmaksajaksi, sillä on paljon sen tuen euromäärää suurempi positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.

 

[vierailija]

Älkääs nyt. Demari ei leikkaa työttömän työttömyysturvaa tai matalaa sosiaaliturvaa.

Demari ei puutu työnantajien leiriin asettuen työmarkkinapalkkaneuvotteluihin kikyleikkureilla tai pakkolakiuhalla jos kikytys ei kelpaa, näin teki Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallitus.

Palkatkin nousee lakoilla tai ilman neuvotteluissa kun demarit ei puutu niihin.

Demarit ei halua poistaa kolmansien maiden halpatyövoiman saatavuusharkintaa ainoana EU/ETA/OECD-maan Ruotsin ohella, kuten kokoomus, keskusta, kd, rkp, vihreät haluavat, joka tutkimusten mukaan alentaa ajan kanssa myös kantaväestön palkkoja 20%.

Demari ei halua nostaa pieni- ja keskotuloisten verotusta, eikä arvonlisäveroa.

Demari haluaa nostaa jo ennätyksellisen korkeaksi nostamansa työllisyysasteen edelleen 80%:iin.

Työttömät demarit eivät halua lähteä töihin.
Lisäksi työllisyysaste on 80% heti kun uusi tilastointitapa otetaan käyttöön.

 

[vierailija]

Suomen kokonaisveroaste on noussut tasaisesti vuodesta 2010.

Veroaste

Kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen kokonaistason mittari eri maissa.

www.veronmaksajat.fi

Höpön löpö.

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – ”Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”
12.2.2023

Jaakko Kiander: Verotus keveni huomaamatta – ”Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2016 tasolla, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat”

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen. – Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta...

demokraatti.fi

Julkisen alan eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että
kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

– Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta ovat samansuuntaisia: niissä kaikissa ennakoidaan merkittävää, jopa kymmenen miljardin euron suuruista tasapainotustarvetta valtiontalouteen tuleville vuosille, Kiander kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että monista syistä aiheutuneen julkisten menojen kasvun ohella valtiontalouden tilaan vaikuttaa myös verotulojen kehitys.

– Suomi on perinteisesti ollut korkean verotuksen maa. Vielä vuonna 2016 kokonaisveroasteemme eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon oli 44 prosenttia ja lähellä pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Tämän jälkeen kokonaisveroasteemme on kuitenkin alentunut.

Vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, ja tämän vuoden veroasteeksi valtiovarainministeriö ennustaa 41,2 prosenttia. Julkisen talouden ennusteissa veroasteen laskun ennakoidaan jatkuvan: vuodelle 2025 luvuksi arvioidaan 40,8 prosenttia.

 

[vierailija]

Suomen kokonaisveroaste on noussut tasaisesti vuodesta 2010.

Veroaste

Kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen kokonaistason mittari eri maissa.

www.veronmaksajat.fi

Etkö osaa lukea grafiikkaa? Se vihreä viiva joka on laskenut Marinon kaudella ja on alimpana sitten vuoden 2010.

 

[vierailija]

Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Vieraskynä | Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

www.hs.fi

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

11.2.2023
VALTIONTALOUS on Suomessa ollut kroonisesti alijäämäinen jo pitkään, eikä tilanteeseen näytä olevan tulossa pikaista muutosta.

Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta ovat samansuuntaisia: niissä kaikissa ennakoidaan merkittävää, jopa kymmenen miljardin euron suuruista tasapainotustarvetta valtiontalouteen tuleville vuosille. Julkisen talouden tilasta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä onkin perustellusti tullut keskeinen teema kevään eduskuntavaalikeskusteluihin.


VALTIONTALOUDEN tasapainoon vaikuttavat monet tekijät. Talouden suhdannevaihteluilla ja työllisyyden kehityksellä on suuri merkitys.

Esimerkiksi viime vuonna koettu työllisyyden vahva kasvu kohensi nopeasti julkisen talouden tasapainoa. Toisaalta koronaviruskriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamat poikkeukselliset menojen lisäykset ovat kasvattaneet alijäämää. Tulevaisuudessa menopaineita on erityisesti hyvinvointialueiden toiminnassa. Lisäksi valtion korkomenot ovat kasvussa.


Monista syistä aiheutuneen julkisten menojen kasvun ohella valtiontalouden tilaan vaikuttaa myös verotulojen kehitys.


SUOMI on perinteisesti ollut korkean verotuksen maa. Vielä vuonna 2016 kokonaisveroasteemme eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon oli 44 prosenttia ja lähellä pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Tämän jälkeen kokonaisveroasteemme on kuitenkin alentunut.

Vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, ja tämän vuoden veroasteeksi valtiovarainministeriö ennustaa 41,2 prosenttia. Julkisen talouden ennusteissa veroasteen laskun ennakoidaan jatkuvan: vuodelle 2025 luvuksi arvioidaan 40,8 prosenttia.


Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen.


VAIKKA kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole juuri keskusteltu.

Tämä voi johtua siitä, että veroasteen laskun taustalla ei ole mitään yksittäistä syytä eikä mikään puolue ole sitä tavoitellut. Veroasteen lasku on tapahtunut osin huomaamatta ja sen taustalla on monia tekijöitä.

 

[vierailija]

Persujen pääkaupunkiseudun vaaliehdokas tiivisti persujen aikeet tviitissään viikko sitten:

Taloudellista toimeliaisuutta me saamme omin voiminkin. Lakkautetaan sosiaaliturva ja kaikki nollatutkimuksen apurahat. Saadaan laiskat ja tuottavaa työtä vieroksuvat tekemään oikeita töitä. Jo ei kelpaa, niin sitten joku köyhäintalon majoitus, että ei kuole nälkään ja kylmään.

 

[vierailija]

Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Vieraskynä | Suomessa verotus on huomaamatta keventynyt

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

www.hs.fi

Kestävyysvajeen taustalla vaikuttaa myös se, että kokonaisveroaste on Suomessa alentunut selvästi vuoden 2016 jälkeen.

11.2.2023
VALTIONTALOUS on Suomessa ollut kroonisesti alijäämäinen jo pitkään, eikä tilanteeseen näytä olevan tulossa pikaista muutosta.

Valtiovarainministeriön ja tutkimuslaitosten arviot kestävyysvajeesta ovat samansuuntaisia: niissä kaikissa ennakoidaan merkittävää, jopa kymmenen miljardin euron suuruista tasapainotustarvetta valtiontalouteen tuleville vuosille. Julkisen talouden tilasta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä onkin perustellusti tullut keskeinen teema kevään eduskuntavaalikeskusteluihin.


VALTIONTALOUDEN tasapainoon vaikuttavat monet tekijät. Talouden suhdannevaihteluilla ja työllisyyden kehityksellä on suuri merkitys.

Esimerkiksi viime vuonna koettu työllisyyden vahva kasvu kohensi nopeasti julkisen talouden tasapainoa. Toisaalta koronaviruskriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamat poikkeukselliset menojen lisäykset ovat kasvattaneet alijäämää. Tulevaisuudessa menopaineita on erityisesti hyvinvointialueiden toiminnassa. Lisäksi valtion korkomenot ovat kasvussa.


Monista syistä aiheutuneen julkisten menojen kasvun ohella valtiontalouden tilaan vaikuttaa myös verotulojen kehitys.


SUOMI on perinteisesti ollut korkean verotuksen maa. Vielä vuonna 2016 kokonaisveroasteemme eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon oli 44 prosenttia ja lähellä pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Tämän jälkeen kokonaisveroasteemme on kuitenkin alentunut.

Vuonna 2021 veroaste oli 43 prosenttia, ja tämän vuoden veroasteeksi valtiovarainministeriö ennustaa 41,2 prosenttia. Julkisen talouden ennusteissa veroasteen laskun ennakoidaan jatkuvan: vuodelle 2025 luvuksi arvioidaan 40,8 prosenttia.


Jos veroasteemme olisi pysynyt koko ajan vuoden 2016 tasolla eli 44 prosentissa, julkisen talouden tulot olisivat tänä vuonna noin 8 miljardia euroa suuremmat kuin niiden arvioidaan olevan. Tällöin valtiontalous voisi olla lähellä tasapainoa ja julkinen talous kokonaisuudessaan jopa ylijäämäinen. Veroasteen laskulla on siten ollut varsin huomattava vaikutus valtiontalouteen.


VAIKKA kokonaisveroasteen tähän mennessä toteutunut ja edelleen jatkuvaksi ennakoitu lasku on suuruudeltaan merkittävä, ei siitä ole juuri keskusteltu.

Tämä voi johtua siitä, että veroasteen laskun taustalla ei ole mitään yksittäistä syytä eikä mikään puolue ole sitä tavoitellut. Veroasteen lasku on tapahtunut osin huomaamatta ja sen taustalla on monia tekijöitä.

On erikoista miten SDP-johtoista Marinin hallitusta koko ajan oppositioporvarien toimesta mollataan, vaikka se on laskenut kokonaisverotusta reippaasti, nostanut -22 verotuottoja 8%, kasvattanut työllisyysasteen korkeimmaksi mittaushistoriassa, nostanut Suomen kilpailukykyasemaa 3 sijaa korkeimmalle vuoden 2005 jälkeen, tuottanut maahan ennätysvähän lähi-idän ja arfikan t-paikkaturisteja 2020-2022, vienyt Suomen Natojäsenyyden hakuun jne. jne.

 

[vierailija]

Persujen pääkaupunkiseudun vaaliehdokas tiivisti persujen aikeet tviitissään viikko sitten:

Taloudellista toimeliaisuutta me saamme omin voiminkin. Lakkautetaan sosiaaliturva ja kaikki nollatutkimuksen apurahat. Saadaan laiskat ja tuottavaa työtä vieroksuvat tekemään oikeita töitä. Jo ei kelpaa, niin sitten joku köyhäintalon majoitus, että ei kuole nälkään ja kylmään.

Mitä köyhäintalon pyörittäminen maksaisi per asukki? Ja laitettaisiinko lapsiperheetkin sinne?

 

[vierailija]

550 €/kk eli 18,30 €/pvä käteen nettona elämiseen ei ole suuren suuri summa, ja kukaan ei halua elää elämäänsä tuollaisella summalla. Ruuan lisäksi tuolla kustannetaan kaikki hyväksyttyjä asumiskuluja lukuunottamatta, siis hygienia ja kosmetiikka, puhelin- ja nettikulut, matkakulut mm. bussiliput, kodintavara, vaatteet, harrastukset, nautintoaineet, illanvietot, juhlapäivätarjoilut ja lahjat jne. jne. Ihmiset kaipaavat vain TES-palkattua työtä, jonka palkalla tulee toimeen ilman sossutukia. Mieluiten kokoaikatyötä, ei siis 0-tuntisopimuksia ja lyhyitä keikkatöitä, lyhyitä osapäivätöitä tai pätkätöitä, jotka usein vuokratyöfirmojen kautta. Ihmisriistoon perustuvat työkokeilut 9 euron kulu- eli ylläpitokorvauksella plus työttömyysturvalla ovat usein jo järkkyä alipalkkaukseen perustuvaa pakkotyötä, koska niistä kieltäytyminen johtaa minimiperustoimeentulon menetykseen ja tuntipalkka työstä jää muutamaan euroon. Edes kolmansien maiden halpatyövoimalle ei hyväksytä moisia ihmisriistopalkkoja. Itse asiassa koko uusliberalistista yritysten palkkakulujen sosialisointia yhteiskunnalle pitäisi tarkastella uudelleen ja poistaa yritysten ja niiden omistajien, usein hyvätuloisten, sossutukeminen palkkakulujen sosialisoinnilla kokonaan. Yrityksen tulee tulla toimeen omillaan ja maksaa työstä aina vähintään alan alin harjoittelijan tai työntekijän TES-palkka. Myös koululaisten ja opiskelijoiden ilmainen työharjoittelu mm. hyllytys-, varasto-, tarjoilu ym. työllä pitää vähentää minimiin ja hyvin lyhyeen korkeintaan 2 viikon harjoitteluun, niin että työtä tehdään käytännössä AINA alan TES-palkkaa vastaan. Ilmaistyö ja sossutuettu työ pitää jättää ainoastaan yrittäjälle itselleen ja tämän perheelle, saavathan he mahdolliset hyödytkin täysimääräisesti itselleen. Nollatoleranssi ihmisriistotyölle!