V
vierailija
Vieras
Hallitusneuvottelujen yhdeksi isoimmaksi ongelmaksi on noussut työperäinen maahanmuutto. Perussuomalaiset haluaa rajoittaa myös työperäistä maahanmuuttoa, kokoomus, RKP ja KD eivät.
Työperäinen maahanmuutto on laaja kokonaisuus, mutta tiivistetysti kyse on siitä, millaista tulotasoa vaaditaan Suomeen EU:n ulkopuolelta tulevalta työntekijältä, jotta hänelle myönnetään työperusteinen oleskelulupa.
Tällä hetkellä oleskelulupaan vaadittava bruttopalkka on vähintään 1331 euroa kuussa, tai työehtosopimuksen mukainen palkka. Työ- ja elinkeinoministeriö on hallitusneuvotteluihin toimittamassaan aineistossa esittänyt, että tulorajaa voisi nostaa 1500 euroon kuussa.
Perussuomalaiset on vaatinut, että tuloraja nostettaisiin 2500 euroon. Tämä on tietysti kauhistus etenkin RKP:lle muun muassa Pohjanmaan kasvituotantobisnesten takia, mutta myös kokoomukselle, jota elinkeinoelämä painostaa pitämään tulorajat alhaisena.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vaatinut, että tulevalla vaalikaudella työperusteisen maahanmuuton määrä pitää vaalikauden loppuun mennessä nostaa kaksinkertaiseksi eli vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan. Elinkeinoelämän visiossa maahanmuutto kohdistuu kaikille aloille, myös matalapalkkaisille.
PS:n visiossa työperäinen maahanmuuton painopisteen tulisi olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset IT-alan yritykset tarvitsevat.
Perussuomalaiset tekisi matalapalkka-aloille vain kohdennettuja rekrytointeja, koska puolue katsoo, että matalapalkkatöihin Suomeen tulevat joutuvat liian paljon tukeutumaan sosiaaliturvaan ja lisäksi madaltavat myös kantasuomalaisten palkkatasoa.
Usein käännämme katseemme keskeiseen verrokkimaahamme Ruotsiin. Siellä on juuri päätetty nostaa työperusteisen oleskeluluvan rajaa reippaasti, reiluun 2300 euroon. Ruotsissa pyritään nimenomaan suitsimaan maahanmuuttoa matalapalkka-aloille.
Sama lienee edessä myös muun muassa Britanniassa, jossa iso maahanmuutto on vain syrjäyttänyt työmarkkinoilta jo maassa olevaa halpatyövoimaa.
www.iltalehti.fi
EK ja elinkeinoelämä sekä niitä lobbaava kokoomus sekä RKP haluavat meidän läpikäyvän massamaahanmuuton ja kolmansien maiden halpatyövoiman hetteikön, josta Tanska, Ruotsi, Britannia jne. haluavat kovasti jo eroon. Eikö muiden kokemuksista voi ottaa oppia, ettei kaikkia virheitä tarvitse käydä läpi itse.
Työperäinen maahanmuutto on laaja kokonaisuus, mutta tiivistetysti kyse on siitä, millaista tulotasoa vaaditaan Suomeen EU:n ulkopuolelta tulevalta työntekijältä, jotta hänelle myönnetään työperusteinen oleskelulupa.
Tällä hetkellä oleskelulupaan vaadittava bruttopalkka on vähintään 1331 euroa kuussa, tai työehtosopimuksen mukainen palkka. Työ- ja elinkeinoministeriö on hallitusneuvotteluihin toimittamassaan aineistossa esittänyt, että tulorajaa voisi nostaa 1500 euroon kuussa.
Perussuomalaiset on vaatinut, että tuloraja nostettaisiin 2500 euroon. Tämä on tietysti kauhistus etenkin RKP:lle muun muassa Pohjanmaan kasvituotantobisnesten takia, mutta myös kokoomukselle, jota elinkeinoelämä painostaa pitämään tulorajat alhaisena.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vaatinut, että tulevalla vaalikaudella työperusteisen maahanmuuton määrä pitää vaalikauden loppuun mennessä nostaa kaksinkertaiseksi eli vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan. Elinkeinoelämän visiossa maahanmuutto kohdistuu kaikille aloille, myös matalapalkkaisille.
PS:n visiossa työperäinen maahanmuuton painopisteen tulisi olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset IT-alan yritykset tarvitsevat.
Perussuomalaiset tekisi matalapalkka-aloille vain kohdennettuja rekrytointeja, koska puolue katsoo, että matalapalkkatöihin Suomeen tulevat joutuvat liian paljon tukeutumaan sosiaaliturvaan ja lisäksi madaltavat myös kantasuomalaisten palkkatasoa.
Usein käännämme katseemme keskeiseen verrokkimaahamme Ruotsiin. Siellä on juuri päätetty nostaa työperusteisen oleskeluluvan rajaa reippaasti, reiluun 2300 euroon. Ruotsissa pyritään nimenomaan suitsimaan maahanmuuttoa matalapalkka-aloille.
Sama lienee edessä myös muun muassa Britanniassa, jossa iso maahanmuutto on vain syrjäyttänyt työmarkkinoilta jo maassa olevaa halpatyövoimaa.
Pääkirjoitus: Työperäisen maahanmuuton ratkaisut eivät voi perustua muukalaisvastaisuuteen, vaan julkiseen talouteen
Työperäisen maahanmuuton ratkaisujen pitää perustua kokonaisharkintaan siitä, mikä on työmarkkinoiden ja julkisen talouden etu, kirjoittaa Juha Ristamäki.
EK ja elinkeinoelämä sekä niitä lobbaava kokoomus sekä RKP haluavat meidän läpikäyvän massamaahanmuuton ja kolmansien maiden halpatyövoiman hetteikön, josta Tanska, Ruotsi, Britannia jne. haluavat kovasti jo eroon. Eikö muiden kokemuksista voi ottaa oppia, ettei kaikkia virheitä tarvitse käydä läpi itse.