""Eihän ap. mitenkään ole viemässä mieheltään vastuuta tai päätösvaltaa. Mieshän voi erota milloin vain jos niin haluaa. On aivan eri asia pettämisestä kertominen kuin toisen elämän ns. hallinta ja rajoittaminen. Nämä eivät liity mitenkään toisiinsa.""
Ap:n miehellä saattaisi olla kiinnostusta erota, jos hän tietäisi totuuden. Minusta ei ole reilua salata toiselta tietoa, jonka uskoo voivan vaikuttaa tämän ratkaisuihin. Kun kertoo toiselle vain valikoitua informaatiota, niin se juuri on tämän valintojen manipulointia. Itse en kestäisi sitä, että huijaisin rakastamani ihmisen elämään kanssani, vaikka uskoisin, että hän lähtisi jos tietäisi petokseni.
""Pettämienn on vain ap.n omaan elämäänliittyvä asia niinkauan kunhänen miehensä ei siitä tiedä ja sellaisena sen kannattaa pysyäkin, vaikka se tuottaaa kipua nyt vain yhdelle. Kipu ei vähene jakamalla se toisellekin, se kasvaa vain.""
Jos uskoo, että pettämisen tuoma syyllisyys ja itseinho vaikuttavat parisuhteessa ainoastaan pettäjään itseensä, niin sittenhän tuo voisi toimiakin. Jos petos nakertaa pettäjän onnellisuutta, niin kyllä se heijastuu myös parisuhteeseen. Ehkä joku voi onnistua koteloimaan kielteiset tunteet sisäänsä, mutta epäilen, ettei ihminen pidemmän päälle toimi niin. Minusta ap:n velvollisuus ei ole suojella kumppaniaan kivulta, vaan kertoa tälle totuus.
No joo, voihan se olla, että se olenkin tässä ketjussa minä, jonka ajattelu on itsekästä. Kertomalla kun siirtää vastuun päätöksestä toiselle osapuolelle. Vaikeita asioita :-|