Petyin vähän vanhempiini - suottako?

[mu]

No ehkä ne ajattelee, että ne on teidän lapset, eikä niiden ja haluavat jo nauttia siitä vapaudesta, minkä ovat saaneet. Ei siitä kannata tehdä hirmu isoa numeroa, jos lasten isovanhemmat ei ole niin kiinnostuneita. Ne ei vaan ole ja sillä selvä. Niillä on oikeus olla olematta.

Itselläni oli isovanhemmat niin vanhoja, ettei ne ikinä käyneet kylässä. Aina me käytiin niillä, enkä kokenut mistään ihmeellisestä jääväni paitsi.. Eikä ne teidänkään lapset sitä älyä, jos ette itse tee siitä isoa numeroa..

Toivottavasti tämä pitää paikkansa minkä totesit, että lapset eivät älyä ja tajua.

Tosin mietityttää onko oikeasti näin kuten totesit.
Koska, omassa lapsuudessa kukaan mummo tai pappa ei palvonut lapsenlapsiaan. Harva kävi muuta kuin harvoin kylässä tai auttelemassa. lapsia laitettiin kyllä kesäksi mummoloihin. Mutta sitä eivät taas sitten ne naapurin lapset/lasten kaverit nähneet.

Kun taas nykyisin on isovanhempia, jotka kuljettavat harrastuksiin, ostavat lapsillle lähes kaiken tarpeellisen, tai ostavat paljon juttuja joita lapsi pyytää, lyhentävät tarhapäivää hakemalla hoidosta ja laittavat ruokaa ja vievät harrastukseen, ovat mukana auttamassa jatkuvasti ja palvovat lapsenlapsiaan ja tekevät kaikkensa että omalla lapsen perheellä olisi helppo ja mukava elämä, niin taloudellisesti kuin että eivät rasittuisi liikaa.

Ja kyllähä pakostakin lapset näkevät, jos kaverilla on tällaiset isovanhemmat.

Joten en ole ihan varma siitä, tajuaako nykylapsi jäävänsä jostain paitsi tai ei. Itse olen kallistuneempi sille kannalle, että ei normaali lapsi niin tyhmä ole, että ei huomaa sitä, että hänellä on vähän erilaiset ja vähemmän kiinnostuneet isovanhemmat kuin toisella, ja voi jopa miettiä, miksi hänen isovanhemmat eivät tee samoja juttuja. Vaikka vanhemmat eivät tekisi numeroa ja kävisivät vain tyytyväisenä itse kesällä ja jouluna ja lomilla kylässä, niin kyllä minusta lapsi huomaa eron.

 

[h.]

meillä on samanlaista mun vanhempien kanssa. vaikka ikää heillä alle 60v. asuvat 20km päässä ja äiti töissä 2km meiltä. siskokin joka asuu monen sadan kilsan päästä näkee mun vanhemmat enemmän. mutta hänellä ei ole lapsia joten tottakai sinne on "hauskempaa" mennä. oli aikaa kun vielä otin itteeni tästä mutten enää. elämäni on helpompaa kun en enää välitä. meillä onneks miehen vanhemmat joten siinä mielessä helpompaa ku teillä ap. sympatiani menee sinnepäin. :hug:

 

[toinen pettynyt]

omat vanhempani eivät myöskään ole kiinnostuneet minusta, perheestäni tai ainoista lapsenlapsista tippaakaan. Lapsille ei tule koskaan mitään lahjaa / muistamist / puhelinsoittoa / käyntiä ja nuoremman ristiäisiinkään eivät jaksaneet tulla kun oli niin paljon kaikkea muuta. Molemmat ovat varakkaita, hyväkuntoisia ja toinen eläkkeellä / toinen oloneuvos eli työt eivät rasita.
Lapsenlapsiin eivät ole koskaan koskeneet edes pitkällä tikulla, hoitaneet eivät ole koskaan, käymässä ovat käyneet ehkä kerran vuodessa viimeisen neljän vuoden ajan. Kaikki aika ja raha menee heidän harrastuksiin ja matkusteluun. Tähän toki heillä on oikeus, mutta en voi kieltää etteikö harmittaisi ja kävisi kateeksi esim. naapureita joilla isovanhemmat ovat koko ajan läsnä.

 

["vieras"]

Et ole ainut. Lapseni 5v kutsui mummun seurakunnan kerhon joulujuhlaan. Höpötti monta päivää kun hän esiintyy ja mummu tulee kattoon. Tiedustelin asiaan mummula hyvissä ajoin, lupasi tulla, kiva juttu. Edellisenä päivänä sanoi et ei hän lähde. loukkaannuin ja se minua satutti. Soitti kuitenkin kyseisenä päivänä et mihin aikaan se juhla on kun hän lähtis.

vanhempi lapsi 7v kutsui mummun koulun juhlaan. En puhunut siitä itse enään mitään kun edellinenkin oli niin vaikeeta. Soitti taas ite ja lähti mukaan . Lapset oli tyytyväisiä.

Meillä nämä sentään asuvat vajaan kilometrin päässä.

 

["xxx"]

Te jotka olette pettyneet isovanhempien toimintaan, niin mua ainakin auttaa se kun ajattelen että kun itse olen isovanhempi niin toimin täysin eritavoin. Toivon että kaikki lapset ja lastenlapset voisivat vaikka kerran kk kokoontua meille ja vietettäisiin yhdessä aikaa. Olen valmis hoitamaan lastenlapsiani mikäli en ole työelämässä ja silloinkin välillä viikonloppuisin. Lisäksi en suosi vain ensimmäistä lastenlasta (meidän suvun kirous jo monessa polvessa). Itse olen ensimmäinen ja muut eivät merkitse isovanhemmalleni mitään. Huomaan saman omassa äidissäni ja ihmettelen miksi hän on siihen lähtenyt koska on siitä itse lapsena kärsinyt (oli vasta toinen) ja seurannut minun sisarusten pahaamieltä siitä.

Asialle ei aina voi mitään, mutta asialle voi tulevaisuudessa tehdä jotain jotta asiat muuttuisi. Vaikkei siitä itse nyt saa apua niin ainakin hyvää mieltä tulevaisuudessa.

 

[...]

Voiko kyse olla siitä, että tuo automatka olisi heille liian rankka? Vanhemmiten monet myös alkavat arastella ajamista, etenkin pitkien matkojen.

 

["Kaisa"]

[QUOTE="vieras";22930195]600 km on oikeasti pitkä matka ajella tuon ikäisille. Varsinkin, jos on jo näön kanssa tavallista ongelmaa, eli pimeässä ajaminen ei tunnu mukavalta. Ei välttämättä kehtaa sanoa tuota suoraan, eivät yleensä tykkää myöntää vanhenevansa.[/QUOTE]


Kuulostaa aika hassulta "tuon ikäisille" Tai sit vaan ihmisiä on niin erilaisia, mun isä on 55v ja edelleen työelämässä, matkustelee konferensseihin ympäri maailmaa ja mutsi 53v ja ihan täydessä terässä, ehkä paremmassa ku minä

Meillä on välimatkaa 250km ja joskus lähtevät sunnuntaiaamuna meille kahville ja iltasella kotiin. Joten kyllä mun korvaan kuulostaa oudolta etteivät vanhemmat VIITSI tulla lastaan ja lapsenlapsia tervehtimään...

 

["vieras"]

Miten pitkä matka heillä on sinne satamaan siskosi luokse mennessä, on ihan toista matkustaa laivalla kuin istua autossa tuntikausia, etenkään jos kunto ei ole täydessä terässä (55-v eläkeläinen?)

Samoin tunnut tekevän turhan suuren numeron tuosta isovanhempien päivästä, ei siellä läheskään kaikilla ole isovanhempia paikalla, monet ovat vielä työelämässä, eikä kaikilla onnistu irrottautua tuollaista päivää varten, etenkin jos asuvat jossain kauempana. Toisilla taas eivät ole kunnossa, että sen vuoksi pääsisivät jne.