Aloitin tän ketjun ja voin nyt kertoa miten meni.
Synnytys käynnistyi supistuksilla viikolla 39+5 aamulla klo 10 (esikoinen 38+6 lapsivesien menolla). Supistuksia tuli pitkin päivää mutta ne eivät olleet mitenkään erityisen kipeitä. Illalla 20 aikoihin supistuksia oli tullut tunnin ajan 5 min välein. Sillon lähdimme sairaalaan vaikka kivut eivät olleet niin kovia että olisin tarvinut kivunlievitystä.
Sairaalaan ajelimme vartin ja tutkimuspöydällä olin 4-5cm auki ja kätilö sanoi, että kuunnellaan hetki sydänääniä ja sitten voitte mennä hetkeksi osaston "olohuoneeseen" katsomaan telkkaria niin katsotaan miten lähtee synnytys etenemään. Kätilö lähti hetkeksi huoneesta pois ja tunsin ensimäisen todella kivuliaan ja kovan supistuksen. Tunsin myös selkeän poksahduksen alapäästä ja lapsivedet hulahtivat ulos. Soitimme miehen kanssa hälytyskelloa, ja sanoin kätilölle että nyt ei mihinkään olohuoneeseen mennä, vaan synnyttämään!
Siirryimme synnytyssaliin ja kätilö soitti samantien anestesialääkärin paikalle antamaan epiduraali-spinaalipuudutuksen. Ilokaasun voimalla mentiin siihen asti että lääkäri saapui paikalle. Kivut lakkasivat samantien enkä tuntenut supistuksia lainkaan. Tätä kesti 45min, kunnes aloin tuntea paineen tunnetta alapäässä. Kätilö tarkasti tilanteen ja sanoi, että olen täysin auki ja voin ponnistaa.
Seuraavalla supistuksella ponnistin ja sieltähän se vauva syntyi (klo 22.06), ponnistusvaihe siis 3 minuuttia. Kokonaisuudessaan synnytys kesti 3 tuntia, joista ekat 1,5 tuntia oli melko lievää kipua, seuraavat 45min tunsin kovaa supistuskipua (ilokaasun voimalla mentiin) ja viimeiset 45min en tuntenut mitään (lukuunottamatta ponnistusvaihetta).
Eli todella todella helppo synnytys oli!

Kätilö kyseli lapsivuodeosastolla, että minkä arvosanan (4-10) antaisin synnytyksenkulusta kokonaisuudessaan. Vastasin että 10. Ei kuulema juurikaan koskaan kukaan anna sellaista lukemaa.
Näin siis minulla! Nyt on kaksi ihanaa tyttöä, toinen 1v6kk ja toinen 5kk. Ja vauvakuumetta senkun pukkaa...
