Pieni ikäero (n. 1v3kk), tsemppausta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pian kahden pienen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pian kahden pienen äiti

Vieras
Niin siis olen suht suunnitellusti raskaana ja ikäeroksi ekan ja tokan välille tulee luultavasti 1 v 3 kk. Tosin en tiedä tarkalleen, sillä menkkat eivät vielä synnytyksen jälkeen ehtineet koskaan alkaa. Miten muuten laskettu aika nyt selvitetään? Onko ultra aikaisin tämän takia?

Miten olette jaksaneet? Lähinnä nyt toivoisin positiivista kommenttia, sillä tämä lapsi on toivottu. Mutta en taida tietää, mihin pääni olen laittanut...

Mitä tarvikkeita kannattaa hankkia? Menikö auto vaihtoon? Entä sisarusrattaat, ostitteko? Kävelikö esikoinen jo vauvan synnyttyä?
 
Meil muksuilla vuos ja 4kk ikäeroa. Vauva-aika oli paikotellen rankkaa, olihan kaksi vaippaikäistä. Mutta hyvin pärjättiin loppujenlopuksi.
Autoa ei tarvinnut vaihtaa, normaalilla porrasperäisellä hlöautolla ollaan pärjätty. Tuplat ostin liikkumisen helpottamiseksi. Vanhempi kun on niin vilkasliikkeinen, että seisomalaudasta ei olisi ollut mihinkään. Rattaisiin sai sidottua kiinni =)
Vanhempi käveli (ja juoksi) hyvin nuoremman synnyttyä.

=) onnea odotukseen
 
Meillä kolmosella ja nelosella on 1v3kk ikäeroa ja neitit on nykyään kuin paita ja peppu keskenään :wave: Nelonen ei halua edes nukkua meidän välissä kun haluaa mennä *piipin* kanssa :wave: Tytöillä on siis yhteinen huone. Kaksostenrattaat ehdottomasti ja kunnolliset jos niillä paljon liikutte. Mä tykkäsin niistä paljon parjatuista www.vaunula.fi hyökkäysvaunuista sen välipuun takia, se tarvinnu pelätä et "isompi" runnoo pienemmän alleen kun suoristaa omaa asentoaan. Tarvikkeista en nyt sen kummemmin osaa sanoa, kun meillä ainakin likoilla menee kaikki lennossa toiselle. Kantoliina olis ehkä voinu olla jees kun näin myöhemmin ajattelee.
 
1v5kk on meillä ikäero. Halusit positiivista tsemppausta, joten meillä isommalla ei ollut/eikä ole vieläkään mustasukkaisuutta., leikkivät yhdessä ja ovat kuin paita ja peppu (ovat nyt 2,5v ja 4v tyttö ja poika )

Meillä oli sisarusrattaat, mutta muuten kaikki isoveljen tavarat jäi kuopukselle ja isoveli muutti jatkettavaan sänkyyn jo hiukan yli 1v ikäisenä, koska siskolle piti saada pinnis =)

Meillä nukkuminen oli se suurin ongelma ja kuopuksen vaikea koliikki.
 
Kiitos kiitos!

Miten toi laskettu aika mahdetaan määrittää, kun ei ole mitään tietoa raskauden kestosta? Tai aavistus suunnilleen, mutta siihen en uskalla luottaa.
 
No, meillä hieman isompi ikäero, 1v8kk, että en tiedä, ollaanko samassa tilanteessa, mutta mun mielestä oli kyllä ihan loistava ikäero! Isompi ei ollut vielä ehtinyt uhmaikään, joten mustasukkaisuutta ei juurikaan ollut havaittavissa. Ovat hirmuisen läheiset edelleen, nyt 5v ja 3,5v. Rytmitin vauvan melko äkkiä esikoisen uniaikoihin, joten sain hienosti omaa aikaa parikin tuntia päivässä. Onnea vaan, hyvin se menee!
 
Meillä muuten oli kaks pinnistä. Mä en halunnu mitään nukkumist/ramppaamis-showta siihen samaan aikaan kun oli pieni sisarus talossa. Siirtyivät sitten yhtäaikaa jatkettaviin, se oliki mahtavaa kun molemmille tuli oma eikä ongelmia ollut. Ja nukkuminen meilläki oli silleen ongelmallista et sen takia tytöt nukkui kauan (no kauan ja kauan mut kauan kun vertaa noihin veljeksiin) meidän makkarissa.
 
Meillä on noilla kahdella 1v5kk ikäeroa ja se oli parempi hyvä! Vaikkakin alku oli hankalaa. Tytöllä oli paha koliikki ja muutenkin hyvin tyytymätön vauva. Mutta siltikin, hyvä vaan. Nyt ovat ihan parhaimmat kaverit. Kolmannen ja kakkosen ikäeroksi tulee 1v9kk ja se tuntuu jopa aika paljolta!

Meillä ei ainakaan tarvinnu autoa vaihtaa ja tuplarattaat oli kovassa käytössä. Muuten ei hankittu mitään ihmeempiä.
 
Meillä 1v5kk tyttöjen välillä. Positiivista nyt ainakin se että ei ollut juurikaan mustasukkaisuutta ja nyt ovat toistensa parhaat leikkikaverit. Tavarat ja vaatteet saa hyvin kiertoon. Tuplarattaat ostettiin, autoa ei meillä edes silloin ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Meillä muuten oli kaks pinnistä. Mä en halunnu mitään nukkumist/ramppaamis-showta siihen samaan aikaan kun oli pieni sisarus talossa. Siirtyivät sitten yhtäaikaa jatkettaviin, se oliki mahtavaa kun molemmille tuli oma eikä ongelmia ollut. Ja nukkuminen meilläki oli silleen ongelmallista et sen takia tytöt nukkui kauan (no kauan ja kauan mut kauan kun vertaa noihin veljeksiin) meidän makkarissa.

Oisko muuten matkasänky kätevä isommalle, ettei tule pinniksestä ulos?
Hyvä vinkki tuo, että pinnasängyssä voi nukkua pitempäänkin tai siis ei pakko siirtyä isoon sänkyyn.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Meillä muuten oli kaks pinnistä. Mä en halunnu mitään nukkumist/ramppaamis-showta siihen samaan aikaan kun oli pieni sisarus talossa. Siirtyivät sitten yhtäaikaa jatkettaviin, se oliki mahtavaa kun molemmille tuli oma eikä ongelmia ollut. Ja nukkuminen meilläki oli silleen ongelmallista et sen takia tytöt nukkui kauan (no kauan ja kauan mut kauan kun vertaa noihin veljeksiin) meidän makkarissa.

Oisko muuten matkasänky kätevä isommalle, ettei tule pinniksestä ulos?
Hyvä vinkki tuo, että pinnasängyssä voi nukkua pitempäänkin tai siis ei pakko siirtyä isoon sänkyyn.


Meillä oli isommalla matkis ja vuvalla pinnasänky. Se oli tosi kätsy, tai on edelleenkin. Tyttö nukkuu siellä nyt kun pojalla on jo isojen sänky.
 
Meillä ikäeroa pojilla 1v2kk. Vielä ei pysty paljoa sanomaan kun kuopus on vasta 7-viikkoinen, mutta toistaiseksi kaikki on mennyt ihan ok. Asenteella, sanon minä! Parempi luopua kaikista omista vähäisistä tarpeista eikä yrittääkään tehdä mitään omaa. :D Koko ajanhan tässä ravataan pää kolmantena jalkana jomman kumman tarpeita tyydyttämään. Niin kauan kun vain yksi itkee kaikki on hyvin!

Me hankittiin tuplat, ja ostin myös Manduca-kantorepun ja välillä liikun "yksösrattailla" ja vauva kantorepussa. Ihan näppärää. Autoa meidän ei tarvinnut vaihtaa, ainakaan vielä. Saas nähdä kuis käy kun tarvitaan toinen turvaistuin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Meillä muuten oli kaks pinnistä. Mä en halunnu mitään nukkumist/ramppaamis-showta siihen samaan aikaan kun oli pieni sisarus talossa. Siirtyivät sitten yhtäaikaa jatkettaviin, se oliki mahtavaa kun molemmille tuli oma eikä ongelmia ollut. Ja nukkuminen meilläki oli silleen ongelmallista et sen takia tytöt nukkui kauan (no kauan ja kauan mut kauan kun vertaa noihin veljeksiin) meidän makkarissa.

Oisko muuten matkasänky kätevä isommalle, ettei tule pinniksestä ulos?
Hyvä vinkki tuo, että pinnasängyssä voi nukkua pitempäänkin tai siis ei pakko siirtyä isoon sänkyyn.

Mä en matkasängystä tiedä, mä en koe sitä kovin hygieenisenä mahdollisten oksutautien varalta (joita meillä oli miljoona kun tytöt oli pieniä). Me ostettiin käytetty pinnis sit toiselle ja se on tällä hetkellä nyt sit anoppilas pienten yövieraiden käytössä kun ei itse enää tarvita.

 
Meillä on lapsilla 1v6kk ikäeroa ja ovat kyllä toistensa parhaat kaverit. Esikko ei muista aikaa jollain oli ainokainen, joten mustasukkaisuutta jne. ei ole ollut. Ovat nyt aivan erottamattomat :) Poika on 5,5 ja tyttö 4v.
Alku oli raskasta, mut kun rytmit sai toimimaan, niin helpotti. Ja kaksostenrattaat on aivan ehdottomat!! Meillä oli emmaljungan tuplat, isot rometot, mut maailman parhaat talvikelilläkin. Käytiin tosi paljon lenkkeilemässä lasten kanssa.
Ja auto vaihdettiin, porrasperästä farmariin, sillä muuten ei ois nuo tuplat kyytiin ees mahtuneet! :)
 
Meidän lapsilla on ikäeroa 10 päivää alle 1v4kk. Täytyy heti sanoa, että raskasta on ollut. Loppuraskaus oli melko raskasta aikaa reilu 1v:n vipeltäjän kanssa. Käveli jo kun kuopus syntyi. Kuopus oli sitten melko vaativa vauva, vain äiti kelpasi ja yöllä syötiin n. tunnin välein. Olin todella väsynyt ensimmäiset puoli vuotta. Tähän tietysti vaikutti se, ettei mieheni juuri voinut auttaa öiden kanssa, eikä aamuisinkaan ehtinyt. Yhtä imettämistä ja vaippojen vaihtoa eka vuosi. Esikoisen kanssa en juuri ehtinyt tai jaksanut mitään kahdenkeskeistä tehdä. Anteeksi, ettei vauva-ajasta ole juuri positiivista sanottavaa, olen vain rehellinen. Ulkoilut olivat melko hankalia kun kuopus oppi kävelemään, molemmat juoksivat eri suuntiin.

Tuplarattaat olivat korvaamattomat, auto pysyi samana (farmari). Kaksi pinnasänkyä piti myös olla. Muuten ei tehty mitään erityisiä hankintoja. Kantoliina olisi ollut kätevä, ei vaan tullut ostettua.

Nyt kun ovat 3,5v ja 2v niin ovat kuin paita ja peppu. Leikkivät tosi paljon yhdessä ja tietysti tappelevatkin. Loppujenlopuksi ei kaduta tämä pieni ikäero. Vähän niinkui 2 vauva-aikaa samalla kertaa. Jos jotain tekisin toisin, niin huolehtisin paremmin omasta jaksamisestani, lepäisin enemmän ja patistaisin miestä lasten hoitoon. Toivottavasti teillä menee paremmin ja varmasti meneekin.
 
Meillä ikäeroa 1v 6kk ja tää on helpompaa kun yhden kanssa. Jotenkin sitä on kai tottunut jo lapsielämään... Isompi siirty isompaan sänkyyn pari kk ennen vauvan syntymää. Tuplarattaat on, kun toi iso oppi kävelee vasta tosi myöhään. Vieläkin mennään tuplilla vähänkin kauemmaksi (iso 2,5v) kun saattaa yhtäkkiä väsähtää. Tosi kiva, että noista on kaverit toisilleen, ei tartte äitin aina leikkiä!

Laskettu aika määritellään ultrassa. Esim. meillä se siirty 3 viikkoa ja raskaus meni sit vielä yli yli viikon, eli olin raskaana yli 10kk...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Voi kiitos mukavista kommenteista!
Joskus tämä palsta osaa olla sitten ihana!

Eipä tässä sitten muuta kuin nauttimaan odotuksesta ja jännittämään tulevaa!

joo. turha sitä on miettiä yhtään sitä tulevaa. Minä en ainakaan toista odottaessa miettinyt yhtäään jaksanko ja miten menee, vaan olin iloinen esikoisesta ja odotin malttamattomana uutta vauvaa perheeseen. Ei kannata liikaa kuunnella muiden kokemuksia, koska ne on kaikki niin erilaisia. Hyvin kaikki menee. Minulle korvaamaton apu oli oma mies, joka hoiti lapsia alusta asti 100%sti (mitä nyt töissä kävi )
 
Alkuperäinen kirjoittaja n:
Laskettu aika määritellään ultrassa. Esim. meillä se siirty 3 viikkoa ja raskaus meni sit vielä yli yli viikon, eli olin raskaana yli 10kk...

Mutta pääsenkö mä ultraan heti nopeasti neuvolasta, kun tämä raskaus voi siis olla vaikka kuinka pitkällä/alussa? Nyt on pahoinvointia ja siitä vähän arvelin.. Miten mahtaa olla? Tietty pitäis soittaa neuvolaan, mutta haluan ensin kertoa miehelle, joka on vielä töissä!
 
meillä on ikäeroa tytöillä himppua vaille 1v2kk oisko viikosta kiinni.. :)

ihan vauva-aika meni todella hyvin. ei ollut mustasukkaisuutta tms. nyt kun toinenkin pääsee jo liikkeelle ( ovat nyt siis 2v ja 10kk ) nousee tukea vasten yms. menee "sotkemaan" isosiskon leikit.
tuplat on meilläkin, tosin nyt jo vähällä käytöllä kun toinen kävelee jo niin paljon ja on kapeat niin eivät mahdukkaan kunnolla niihin. rupeevat sitte toisiaan härkkiin kun liian ahdasta.
tavarat jäivät/jäävät suoraan siskolta siskolle.. :) en kyllä päivääkään vaihtaisi pois!
kyllä te pärjäätte!
 
meillä lapsilla ikäeroa 1,3v. ja hengissä ollaan. ensimmäinen vuosi oli tosi rankkaa, mutta heti sen jälkeen sisaruksista on selvästi seuraa toisilleen. ja mm. pukemisen, syömisen, nukkumisen jne. pienempi on opetellut isomman perässä, siis auttaahan ei saa:)

eka vuosi oli rankka, meillä isompi itki aina kun vauva itki eikä ymmärtänyt ettei kummallakaan ole hätää. pienemmälle tuli koliikki eli loppupeleissä meillä itkettiin aikaste lailla. mies pysyi aikalailla koko vuoden vielä töissä 24h/vrk. eli siis jaksamista itselle ja sitä jakamatonta huomiota ennenkaikkea sille isommalle joka on vielä pieni eikä enää ikinä saa olla se ainoa!
isompi on aina suhtautunut tosi kivasti pienempään eli mitään mustasukkaisuutta ei ole ikinä meillä ollut. se mihin yhden lapsen kanssa on tottunut muuttuu tuplaten pidemmäksi, eli pukeminen kestää 20 min.sijasta lähemmäs tunnin, nukkumaanmeno rumba samaten, vannaus on tosi vaarallista niin kauan kuin pienempi oppii sanan odota, oma unimäärä jatkuu erittäin vähäisenä jne.

kumpaakaan en kuitenkaan pois ikinä antaisi että kyllä ensimmäisen vuoden jälkeen on enemmän plussia kuin miinuksia.
meille hankittiin tuplavaunut ja ne olivatkin ihan korvaamattomat. samoin kannattaa nukuttaa toinen ulkona, toinen sisällä jos vain mahdollista varsinkin mikäli elävät eri rytmissä (kuten meillä se eka vuosi). ja toinen syöttötuoli tietysti sekä autoon turvaistuin ja vanna. muuten mitään uutta ei tarvittu.

pienempi kulkee isomman vaatteissa, siis ulkohaalarit ym. joten vaatekuluja ei pienemmästä juurikaan tule. samoin leluja ei tarvinnut hankkia yhtään. isompi siirrettiin isojen sänkyyn, pienempi isomman pinnasänkyyn joten sänkyäkään ei tarvinnut ostaa toista.

meillä isompi osasi kävellä jo kun vauva syntyi, mutta ei olisi halunnut koska kannoin vauvaa. kannoin siis molempia ja käsivarsiin tuli poweria:) kiipeily kiinnostikin enemmän joten imetys oli varsin mielenkiintoista kun toki isompi käytti hyväkseen nuo hetket ja keikkui keittiön pöydällä roikkuen kattolampusta tms. mukavaa saaden minut juoksemaan vauva rinnassa pitkin huushollia:)

siis rankkaa mutta näin jälkeenpäin ihan huvittavaa:) selviät varmasti ja tämän koulun käyneenä tiedän selviäväni ihan milloin vain mistä vain eikä tunnu missään:)
 
Minulla iso perhe pienillä ikäeroilla, ensimmäiset puolitoista vuotta tai alle, ja kaikesta selvitty hyvin. Lapset ei ainakaan kärsi, äiti ja isi saa venyä ja paukkua :). Mutta kerran se kirpasee, totuus tässäkin asiassa!
 

Yhteistyössä