Pieni ikäero (n. 1v3kk), tsemppausta!

[Sprite]

Täällä ikäeroa 11kk.

Esikoinen ei kävellyt kun toinen syntyi. Tuplarattaat oli ihan ehdottomat.
Toinen pinnasänky ostettiin (esikoinen on nyt 1v9kk ja nukkuu omassaan edelleen) sekä toinen syöttötuoli. Sitäkään ei välttämättä oltas tarvittu, ei tuo esikoinen ole siinä enää aikoihin istunut. Mutta haluttiin että kun vauva alkaa istumaan syöttötuolissa, niin koko perhe pääsee yhtäaikaa ruokapöydän ääreen.

Kantoliinan hommasin ennen vauvan syntymää, mutta sille oli käyttöä vain pari kertaa.

Auto meni meillä vaihtoon. Tai itseasiassa ostettiin yksi lisää ja vanha ykkösauto menetti paikkansa. Siihen ei millään mahtunut taakse kahta turvaistuinta selkä menosuuntaan.
Eikä se ollut asia, josta olisin ollut valmis tinkimään.

Meillä on nyt siis vauvakin jo 10kk ja kyllä on ilo katsella, kuinka nuo jo yhdessä touhuilevat. Ja kyllä sen näkee kuinka läheisiä ovat ja tärkeitä toisilleen :heart:
Eikä minkäänlaista mustasukkaisuutta ole ollut.
Meillä kävi tuuri siinä mielessä, että molemmat ovat todella hyviä nukkujia. Jos ei oltais saatu nukkua öitä kunnolla, olisi voinut välillä käydä rankaksi tämä touhu.

Meillä on myös se etu, että molemmat innokkaat isovanhemmat asuvat lähellä, joten hoitajia lapsille kyllä löytyy ja omaa aikaa saadaan ukon kanssa yhdessä ja erikseen ihan niin paljon kun tarvitaan.
Hyvä tukiverkosto on iso juttu.

Ekat kuukaudet siinä ne hankalimmat on. Mutta kyllä niistä selviää, se on todella niin lyhkänen se varsinainen vauva-aika

 

[Gluteus maximus]

Tosin nyt kun mietitään kolmatta niin ei enää edes harkita pientä ikäeroa, vaan haluan vielä kerran nauttia yhdestä vauvasta niin että ehdin paneutua vauvanhoitoon kokonaisvaltaisesti. Meille tuleekin sitten (jos vielä joskus päädytään kolmanteen lapseen ) lasten välille iso ikäero.

 

[n]

Laskettu aika määritellään ultrassa. Esim. meillä se siirty 3 viikkoa ja raskaus meni sit vielä yli yli viikon, eli olin raskaana yli 10kk...

Mutta pääsenkö mä ultraan heti nopeasti neuvolasta, kun tämä raskaus voi siis olla vaikka kuinka pitkällä/alussa? Nyt on pahoinvointia ja siitä vähän arvelin.. Miten mahtaa olla? Tietty pitäis soittaa neuvolaan, mutta haluan ensin kertoa miehelle, joka on vielä töissä!

Meillä se ultra on arvioidun rv12 paikkeilla. Ei kai sitä nyt niin kiirettä ole aiemmin tietää. Jos teillä on vasta myöhemmin eka ultra, niin uskoisin että pääset jo aiemminkin. Mutta eihän siinä mikään hoppu tosiaan ole minkään asian takia.

 

[-]

up

 

[Kirsikka]

Toinen syöttötuoli meilläkin muuten oli, sen koin ehdottomaksi. Ja kuten Gluteus maxiuskin sanoi niin näiden kahden sankarin jälkeen oli kyllä silleen "takki tyhjä" et kauan aikaa ajateltiin että lapsiluku on tässä, ei kiitos yhtään enää mutta nyt kun tytöt on 3v9kk ja 2v6kk niin enää ei ollakkaa samaa mieltä.

 

[ajatar]

meille on tulossa ykköselle ja kakkoselle myös vain vuosi ikäeroa,mutta uskon,että hyvin pärjätään =)
unikoulua ollaan nyt aloitettu tuolle esikolle,että toivonmukaan olisi sitten suurinosa öistä yhtenäisiä isommalla kun pikkuinen syntyy.

 

[nättitähti]

meillon pojilla ikäeroo 1v1kk (oli jo tulossa 11kk ikäerolla mutta meni kesken )
kävin alku ultrassa vkolla 7+2 ihan vaan keskenmenon takia.
ihan normaalisti oli uä sitten rv 11
alku voi olla hektistä pientenkanssa mutta kyllä se siitä.

 

[Heili Karjalasta]

Heippa,

Meillä neljäs vauveli tulossa ja hänen ja pienimmän ikäeroksi tulee 1v4kk (edellisillä pienillä 1v7kk). Edellisellä kierroksella selvittiin vielä normi rattailla + seisomalaudalla ihan hyvin, mutta nyt kun kolmas alle 3v tulossa taloon niin ollaan mietitty kovasti seisomalautaa. Mikäli teillä on vain kaksi lasta, tuskin autoa sen takia tarvii vaihtaa?! Kyllä siitä selviää, meillä lisäksi ollut infektiokierteet ja pahat allergiat ym sairastelut mukana kuvioissa ja elossa ollaan yhä. Rankkaahan se on, mutta aika aikansa kutakin. TSEMPPIÄ!

 

[NeitiPikkuInkkuli]

Heips kaksoset oli 1v1kk kun kuopus synty...hengissä ollaan :wave:

 

[Kirsikka]

Heippa,

Meillä neljäs vauveli tulossa ja hänen ja pienimmän ikäeroksi tulee 1v4kk (edellisillä pienillä 1v7kk). Edellisellä kierroksella selvittiin vielä normi rattailla + seisomalaudalla ihan hyvin, mutta nyt kun kolmas alle 3v tulossa taloon niin ollaan mietitty kovasti seisomalautaa. Mikäli teillä on vain kaksi lasta, tuskin autoa sen takia tarvii vaihtaa?! Kyllä siitä selviää, meillä lisäksi ollut infektiokierteet ja pahat allergiat ym sairastelut mukana kuvioissa ja elossa ollaan yhä. Rankkaahan se on, mutta aika aikansa kutakin. TSEMPPIÄ!

Mä mietin kans sillon kun nelonen syntyi kakkosen ollessa 2v11kk että saisko kaksostenrattaisiin sitä semmosta istuinsysteemiä vaunujen päälle mutta ei se onnistunut. Jotenkin sitä vaan mentiin, pulkka oli talvisaikaan sit käytös. Ja onneksi auto pihassa.

 

[Peppi85]

Meidän pojilla ikäeroa 1v2kk ( ja 2 viikkoa ).

Positiivisia asioita on tosiaan meilläkin ollut toi, että mustasukkaisuutta ei ollut! Vaatteet (kun ovat vielä samaa sukupuolta) on kaikki menneet isoveljeltä pikkuveljelle, sekä sisä-, että ulkovaatteet, kengät ja kaikki. Kaksostenrattaita meillä on ollut. Alkuun sellaiset, missä kummatkin selkänojat meni ihan makuuasentoon ja myöhemmin siirryttiin kevyisiin kaksosten istumarattaisiin.

Siinä pääsee itse sitten (muka) kertaheitolla, meillä kun on nyt nämä veljekset (3v3kk ja 2v1kk) ja jos kolmas lapsi tehdään niin sitten isommalla ikäerolla, vähän niinku samaan syssyyn peräkanaan on raskaana, imettää, kaikki vaippahommat sun muut

Meillä esikoinen käveli ja juoksi myös itse, mikä kyllä helpotti (autoille siirtymiset ja muut).

Joku muukin kirjoitti, mutta minäkin rytmitin hyvin pian vauvan rytmin sellaiseksi, että nukkui päiväunia samaan aikaan, kuin isovejensä, siinä sai sitten itse vähän omaa aikaa, vapaata, lepoaikaa, miksikä sitä nyt haluaa sanoa

Huonoista puolista ollaan ihan hys hys, vaikka niitäkin kyllä riittäis Mutta näin halusin ja tosi tyytyväinen olen tähän ratkaisuun ollut (Lapset pienellä ikäerolla).

 

[chromo]

Meillä muksuilla ikäeroa 1v4kk.
Neiti on nyt siis 1v5kk ja jätkä 5viikkoa.

Hyviä puolia(mitä nyt oon ehtinyt huomaamaan) on ainakin se että neiti ei osaa olla mustasukkainen. Kovasti haluaa olla mukana hoitamassa vauvaa, tosin ei vielä osaa olla varovainen.

Hankintoja ei olla tehty muuta kuin tuplarattaat. Eikä muuta varmaan tarvikaan hankkia, neiti ei enää istu ruokapöydässä syöttötuolissa vaan se on varastossa odottamassa että jätkä siihen kasvaa. Rintareppu on ollut kätevä kun jätkä tykkää olla pystyssä niin saa sitten kädet vapaaksi ja touhuta siinä samalla neidin kanssa.
Onhan tuossa kaksi vaippapöksyä, muttei se rankkaa oo. Lähteminen vähän kestää, mutta onneksi kesä tulossa niin ei tarvi enää niin paljon pukea.

 

[kiinnostaa]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

 

[MiiskuMuikkunen]

Meillä lapsilla ikäeroa 1vuosi ja 2 viikkoa... Enkä itse koe että mitenkään erityisen rankkaa olisi ollut kahden pikkuisen kanssa. Miehellä tosin lyhyet työpäivät, että ollut paljon apuna. Mutta on kai sitä ihan millaisella ikäerolla tahansa huonot ja hyvät puolensa. Vanhempi käveli 9kk:n iässä ja pinniksestä jatkettavaan sänkyyn siirtyi 10kk:n iässä. Eli kahta pinnistä ei meillä ollut. Sisarusrattaat ostettiin jo raskauden alkuvaiheessa valmiiksi, mutta ei niitä oikeastaan paljoa tullut käytettyä. Esikoinen on aina tykännyt ennemmin kävellä ja kuopusta kannoin alkuun rintarepussa... Nyt juuri viimeviikolla myin pois tarpeettomina ja lapset nyt 1v 11kk ja 11kk. Niin ja syöttötuoleina Stokken Tripp Trappeja oli/on kaksi, ne on helppoja säätää aina lapsen koon ja tarpeiden mukaan. Vanhin nyt jo kyllä varmasti istuisi ihan normaalissakin tuolissa, mutta sopivat nuo tuolit niin kivasti keittiön pöydän ääreen, etten halua luopua...

 

[Lissu]

Meillä pojilla ikäerona 1v 2kk ja kyllä täytyy myöntää että rankkaa on ollut. Pojat on nyt 3v ja 2v ja mä olen nukkunut viimesen kolmen vuoden aikana ehkä 10 kokonaista yötä. Me ollaan tosin kotona edelleen että nukun päiväunia tarpeen mukaan.

Meille hankittiin emmaljungan tuplarattaat kun pikkuveljeä odotettiin. Ilman niitä ei oltas kyllä pärjätty. Ihan vaan jo senkin takia että olen himo- lenkkeilijä ja vedin vaunujen kanssa joka päivä kahen tunnin vaunulenkkejä, joskus kakskin kertaa päivässä.

Vanhempi oppi käveleen kun olin sairaalassa kun nuorempi syntyi. Auto ei mennyt vaihtoon, hyvin tohon entiseenkin mahtui. Tuplat mahtuu peräkonttiin ja muutakin tavaraa lisäksi. Siirrettiin vanhempi pinniksestä isojen sänkyyn kun nuorempi oli n. 3kk, jolloin ei tarvinnut ostaa toista pinnistä.

Kaikesta on tehnyt raskaampaa vanhemman pojan sairaus joka puhkes juuri kun aloin odottaan nuorempaa. Ennenaikasen syntymän vaara ja lepoonmääräys alle vuoden ikäisen lapsen kotiaitinä oli myös suht haasteellista. Mutta ei mitään mistä ei oltas selvitty.

Hyviä puolia oli just toi että mustasukkasuutta ei esiintynyt. Vanhempi hyvin hennosti silitteli ja vei leluja vauvalle. Vähän säikähtikin jos vauva itki, tuli hätä pikkuveikan puolesta.
Kaikenkaikkiaan ihan positiivisesti ajattelen pienestä ikäerosta. Niillä on yhteiset leikit ja vaikka ne tappelee, on ihana kattoo kun ne halaa toisiaan ja silittää toistensa tukkaa...

 

[Heffalump]

Meillä on ikäeroa 1v2kk hieman vahingossa (minipillerit petti, mutta oltiin jo puhuttu et toinen olisi kiva pian). Itseasiassa olen tyytyväinen että ikäeroa ei ole enempää. Isompi ei ollut lainkaan mustasukkainen vauvalle, kun ei edes tajunnut että voisi olla. Asiaa varmaan auttoi etten imettänyt (kumpaakaan en ole voinut imettää), joten jos isompi rupesi riiviöitsemään oikein urakalla kun syötin vauvaa, niin vauvan pystyi laittamaan sitteriin syömään hetkeksi että tilanne oli jälleen hallinnassa. Oikeastaan nuo syöttötilanteet oli vaikeimpia, kun isompi tajusi että sillon voi tehdä pahojaan, eikä äiti pääse nopeasti väliin.

Meillä molemmat on nukkuneet hyvin (vauvoina tosin valvoivat myöhään), joten se on kans edesauttanut sitä ettei vanhemmat uupuneet. Ensimmäinen vuosi oli minusta helpoin. Isompi käveli jo 11kk ikäsenä, eli sillon kun vauva syntyi myös juoksi ja kiipesi sujuvasti. Pienempi ei vauvana viihtynyt kauhean hyvin sylissä, vaan mielummin seurasi sitterissä tai lattialla mitä isompi puuhasi. Kun isompi oli nukkumassa, niin sitten vaati enemmän huomiota.

Nyt kun lapset 2,5v ja 1,5v on paljon rankempaa. Pieni lähti paljon myöhemmin liikkeelle, mutta nyt sit vauhtia ja vaarallisia tilanteita on vaikka muille jakaa ja molemmilla jonkin asteista uhmaa. Tosin ompahan sit kerralla ohi sekin Samoin talvella meillä sairastettiin pitkään ja hartaasti, joten se verotti voimia. Nyt on taas helpompaa ja lapset on tosiaan kuin paita ja peppu. Touhuavat tosi paljon yhdessä =)

Hankintoja ei hirveästi ole tarvinnu tehdä. Toisen odotusaikana hommattiin kevyet matkarattaat, jotka saa myös makuuasentoon, kun enää saanu mahan kanssa nostettua vaunuja autoon. Tuplat meillä oli vaan koti käytössä, jotta molemmat sai tarvittaessa tallihommissa köytettyä johonkin kiinni. Samoin rengasliinan ostin odotusaikana, kun isompi ei jaksanu vielä hirveästi kävellä, niin siinä sai mahan kanssa kannettua hyvin. Kun toinen syntyi niin kuljin matkarattaiden ja kantoliinan kanssa. Pienempi ei tosin kovin hyvin viihtynyt liinassa, joten mulla oli isompi liinassa ja pieni rattaissa=) Pieni peri isosiskon pinniksen jossa isosisko ei oikeastaan koskaan nukkunut, vaan oli perhepedissä. Pieni ei ole koskaan halunnut nukkua vieressä, vaan kaipaa oman rauhansa nukkumiseen.

Syöttötuoleja on kaksi, ilman ei olisi selvinnyt. Auto ei ole mennyt vaihtoon. Pienempi on vielä turvakaukalossa, kun siihen hyvin mahtuu vielä tovin ja kun ei enää mahdu, niin siirtyy isosiskon istuimeen, jolle hommataan kasvot menosuuntaan istuin, mutta hän on sitten jo aika lähellä 3v.

Tuosta ultrasta vielä. Mulla raskaus paljastui kun menin gynelle alavatsakipujen takia ja siellä arvio oli n. 5 viikkoa. Sen mukaan np-ultra laitettiin arviolta rv 10, mutta viikkoja olikin jo 13. Eli todennäköisesti neuvolassa arvioivat millon voisi olla about 10-12 rv:tä ja sen mukaan np-ultraan, ellet sitten halua mennä yksityiselle alkuraskauden ultraa. Tossa on varmaan tosi paljon paikkakunta kohtaisia erojakin.

 

[Heffalump]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

Meillä ei ole ollu mitään tollasta. Nyt kun ovat 1,5v ja 2v 7kk niin muutama kerran esikoinen on tönässy tahallaan pienempää. Molemmat ottavat tasapuolisesti leluja toisen kädestä, koska toisen kädessä oleva on aina kiinnostavampi kuin 100 muuta mitä ympäriltä löytyy.

Ihan alkuun jo tehtiin niin että vauvalla oli omia juttuja mitä esikoinen ei saa ottaa ja samoin eskoisella on muutamia omia juttuja joita ei sit annettu pienemmän ottaa.

Meillä esikoinen hoivasi innoissaan vauvaa ja edelleen auttaa paljon ja jos pienellä on paha mieli niin tuo sille jotain omaa lelua/tuttia lohdutukseksi.

 

[Anno]

Meillä ikäeroa vuosi ja yks päivä ja näin melkein 3 kk:n kokemuksella voi sanoa myös että hengissä ollaan Aika ei oo vielä kullannut muistoja mutta musta meillä on menny ihan kivasti. Totta kai välillä on rankkaa kun pienin on oikea tissitakiainen ja jos on viimeinen yösyöttö ollu viidelta ja esikoinen herää kuudelta niin kyllä siinä vaiheessa ärräpäitä pääsee. Tuplat meille hommattiin mutta se on aina vähän niin ja näin kuinka toi esikoinen niissä viihtyy. Meillä alettiin kävellä tossa 10 kk:n jälkee joten nyt juostais vaan joka paikkaan.

Esikoinen on vähän ronski noissa otteissaan ja kovasti haluis painella pikkusiskon nenää kuten Fisher Pricen koiraa Välillä ollaa haettu joku vispilä kädestä kun ois vatkaamassa siskon mahaa ym ym. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis riittää :heart:

Toista pinnistä ei meinata ostaa vaan pojalle ostetaan jatkettava kun tyttö tarvii sänkyä. Tuossa kehdossa tyttö menee vielä jonkun aikaa. Toinen syöttötuoli varmaan hommataan mutta noi meneeki pidempään kuin syöttötuoliaika on. Auto on pysyny samana.

 

[kiinnosyaa]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

Meillä ei ole ollu mitään tollasta. Nyt kun ovat 1,5v ja 2v 7kk niin muutama kerran esikoinen on tönässy tahallaan pienempää. Molemmat ottavat tasapuolisesti leluja toisen kädestä, koska toisen kädessä oleva on aina kiinnostavampi kuin 100 muuta mitä ympäriltä löytyy.

Ihan alkuun jo tehtiin niin että vauvalla oli omia juttuja mitä esikoinen ei saa ottaa ja samoin eskoisella on muutamia omia juttuja joita ei sit annettu pienemmän ottaa.

Meillä esikoinen hoivasi innoissaan vauvaa ja edelleen auttaa paljon ja jos pienellä on paha mieli niin tuo sille jotain omaa lelua/tuttia lohdutukseksi.

No meillä pienempi vasta 2-kuinen, joten täytyy toivoa että esikoisella vielä heräis jonkun sortin hoivaavisvietti tuon kiusaamisvietin sijaan...

 

[Peppi85]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

Meillä ei esiintynyt tommoisia ollenkaan, mutta veikkaan, että jos kuopus olis samalla (ja etenkin suuremmalla) ikäerolla saanut sisaruksen niin olis saattanutkin jotain tommosta tehdä. Toi meidän esikoinen on kuitenkin tosi kiltti, vaikka temperamenttiakin on löytynyt erittäin paljon (suuttuessaan ei ole kuitenkaan koskaan purkanut vihaansa pikkuveljeensä, ellei tämä ole se aiheuttaja ).

Mutta mun serkun tytöillä on ikäeroa 2 vuotta ja serkku kertoi, että esikoinen saattoi kynsiä ja vähän kovakouraisesti muutenkin käsitellä pikkusiskoaan... En kyllä tiedä, missä vaiheessa se helpotti tai onko mennyt ohi (pikkusiskonsa on nyt 9kk).

 

[Peppi85]

Mun mielestä meillä on helpottanut sitä myötä, kun pojilla on ikää tullut. Mutta voi johtua siitäkin, että kun kuopus syntyi niin meillä oli muutenkin vähän vaikeaa :ashamed: Ei siitä sen enempää. Mutta koko ajan tuntuu, että on helpompaa, mitä isompia pojista tulee. Toisaalta, nyt on kyllä kinaa leluista, nahistelua ja painimista, mikä raastaa ainakin äitin hermoja, mut sitä saattaakin sitten kestää ties miten pitkään

Vaikeinta ja raskainta (vaikkei siitä pitänytkään puhua, mut rohkaistuin, kun joku muukin... ) on ollut liian vähäinen unensaanti ja väsymys, kuopus on nukkunut koko ikänsä (vasta hiljattain, lähempänä 2v ikää on alkanut paremmin nukkumaan) todella huonosti :/

Mutta aivan varmasti tästä ikäerosta ja kaikesta selviää, se on ihan varmaa Asenteella, päättäväisyydellä jne. Tsemppiä!!! :flower:

 

[kolmen äiti]

Tosin nyt kun mietitään kolmatta niin ei enää edes harkita pientä ikäeroa, vaan haluan vielä kerran nauttia yhdestä vauvasta niin että ehdin paneutua vauvanhoitoon kokonaisvaltaisesti. Meille tuleekin sitten (jos vielä joskus päädytään kolmanteen lapseen ) lasten välille iso ikäero.

Samaa mieltä! Meillä tosiaan ekan ja tokan ikäero on 1v 3 viikkoa. Todellakin kolmas haluttiin isommalla ikäerolla. Esikoinen aloitti eskarin sinä vuonna kun kuopus syntyi ja keskimmäinen oli silloin 4v 4kk. Oli aivan ihanaa hoitaa yhtä vauvaa, luksusta. Tosi hyvä aika oli kolmennelle, koska kaksi vanhempaa lasta eivät olleet vielä liian isoja (en aloittais kaikkea alusta jos olisi jo koululaisia).

No nyt on lapsiluku täynnä ja nautin kun kuopuskin täyttää 4v ja viihtyy pihalla naapurin lasten kanssa

 

[vieras]

up

 

[:)]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

Meillä esikoinen alkoi itkemään kun vauva itki, ressukka pelkäs Ihanaa huutokuoroa joskus vetivät!
Mut sitten esikko tottui vauvaan ja uusiin ääniin ja hän oli apupoikana vauvanhoidossa. Haki tuttia, vaippaa jne. Mut tutti tahtoi eksyä kyllä usein isoveikan suuhun Tuttihimo iski, ah

 

[kiinnostaa]

Asiasta seinään: te joilla pieni ikäero onko teillä esikoinen käyttäytynyt kuinka vauvaa kohtaan? Meillä ainakin esikoinen tahallaan karjuu vauvan luona, etenkin silloin kun vauva itkee. Lisäksi läpsii, repii hiuksista ja sormista..mitä vaan, jos lähelle pääsee. Muilla samaa?

Joskus harvoin esikoinen auttaa, esmes ojentamalla vauvalle tutin.

Meillä esikoinen alkoi itkemään kun vauva itki, ressukka pelkäs Ihanaa huutokuoroa joskus vetivät!
Mut sitten esikko tottui vauvaan ja uusiin ääniin ja hän oli apupoikana vauvanhoidossa. Haki tuttia, vaippaa jne. Mut tutti tahtoi eksyä kyllä usein isoveikan suuhun Tuttihimo iski, ah

Juu, meillä ei kyllä vauvan itkua pelätä, vaan se provosoi isomman huutamaan...ja luonnollisesti vauva alkaa itkemään enemmän.

Meillä sentäs esikoinen antaa vauvan tuttien olla, tai on laittavinaan omaan suuhunsa, muttei laita. Usein antaa tutin mulle. Esikoiselle on muuten (oman) tutin lutkutus tullut vauvan myötä erityisen tärkeäksi...