Pieni lapsigallup. :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Viblsp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Viblsp

Vieras
Lasten iät ja sukupuoli ja mikä on hankalinta ja mikä on ihaninta ko. lapsen iässä? :wave:

Meillä:

Poika 4v 7kk lukee ja kirjoittaa sujuvasti. Ei tarvi vahtia enää niin tarkkaan kotona ja leikkipuistossa jne. :) Huonot puolet: luulee tietävänsä kaiken paremmin, komentelee sisaruksiaan, ei tottele kunnolla, luulee, että saa päättää itse kaikesta.

Tyttö 2,5v uskomattoman herttainen ja kaunis. Hyvällä tuulella kun on, on todella huomaavainen ja kiltti. Fiksu tyttö. Pottaan alkanut pissata välillä. Mutta voi auta armias kun sattuu känkkäränkkä; huutaa "EN HALUA!" ja muuta ihanaa. Toi ikä on hankala, kun ei kunnolla osaa arvioida, mitä kaikkea tyttö ymmärtää ja mitä ei. Tönii kaksosia kumoon yms., kun on pahimmillaan.

Tyttö ja poika 1v 1kk: Ihana uteliaisuus ja oppivat koko ajan uutta. Lisää askelia tulee päivittäin, kohta kävelevät varmaan koko ajan ja unohtavat konttauksen. Nauravat ja pelleilevät paljon, siihen ei hirveen suuria huvituksia tarvita. Huonoa on se, kun ovat mustasukkaisia rinnasta aj hyvällä tuulella ollut heittäytyy mustikseksi, kun näkee että toinen tulee rinnalle. Vinkuminen, huutaminen ja se "lahkeissa roikkuminen" on nyt kamalinta. Ja pojan kiipeily.
 
Tyttö 6,5kk

Ihaninta kun joka päivä oppii uutta ja kehitystahti on päätähuimaava <3
Ikävintä on se, ettei vielä ole toi ymmärryspuoli kehittynyt juurikaan mihinkään suuntaan.. Odotan jo innolla että päästään leikkimään "oikeita" leikkejä =)
 
Tyttö 7 v,ihaninta on varmaa se,että oppinu lukee ja laskee,itsenäistynyt,mä en oo enää nii kahlittu siihen kun osaa olla yksinkin kotona(eli pääsen lenkeille,kauppaan yms ilman et tarvii hommata lapsenvahti),vaikeinta on varmaa se,että se ei oo enää mun vauva :D ja se että sillä on joku ihmeen vaihe päällä että se puhuu ihan taukoomatta ja kyselee sellasia mihin en todellakaan osaa vastata ja se että se on hemmetin itsepäinen :saint:
 
Poika 3v 9kk
Hermoheikko kiukuttelija, kun mikään ei onnistu. Uhmaikä pahimmillaan, ellei tuosta vielä pahene. Ei kuule, ei näe, ei tottele. Vinkuu, kitisee, märisee.
Hyviä puolia on sitten se että on kova auttamaan äitiä kotihommissa, hoitaa pikkuveljeään, on omatoiminen pukemisissa, syömisissä, iltapesuissa. alkaa nukkumaan itsekseen ilman mitään "rutiineja" ja sängynvieressä istuskelua. Leikkii itsenäisesti, eikä tarvi olla kokoajan leikittämässä. Puhuu selvästi.

Poika 11,5kk
Menee joka paikkaan opittuaan kävelemisen. Ihanaahan se on että kävelee, mut ehkä nyt enempi joutuu ite meneen perässä ainakin muuaalla ku kotona.
Välillä vähän hermoheikko, jos joku ei onnistu. Luonnetta ei vielä niin kauheasti pysty arvioimaan.
aurinkoinen ja nauravainen, hyväntuulinen poika. Syö ja nukkuu hyvin. Ja ei tarvi tätäkään erikseen nukutella. Sen kun lukee iltarukouksen ja antaa suukot ja halit niin uni tulee.
 
poika 3v 9kk: kamalinta on pojan uhma, jolloin huutaa ja raivoaa kotona, lisäksi se, että nyt täytyy muistaa että seiniläkin on korvat, eli julmettu uteliaisuus. Ihaninta kun monesti päivän aikana kertoo rakastavansa meitä kaikkia ja halaa. On nyt oppinut myös nukahtamaan omineen, ei tarvitse enää sängyn vieressä seisoskella...

poika2kk: alkanut seurailemaan innokkaana, juttelee jo ja hymyilee...Innolla odotan, mitä uutta seuraavaksi...
 
tyttö kohta 14 vee:
-ihaninta on kun hoitaa pienintä ja osaa muutenkin käytöstavat
-joskus murkkuilee, niin kuin asiaan kuuluu
poika 11 vee:
-ihanan lapsi vielä, leikkii sotilailla
-"huonomuistinen" eli elää omissa maailmoissaan
poika 1 vee+ 1kk:
-ihanan pieni ja tarttee äitiä
-ihanan uhmaikäinen
vauva mahassa:
-ihanaa: viimeinen kerta!
-kamalaa: saunakaljaa tekis kovasti jo mieli...
 
Poika 3v9kk
Huolehtivainen,rauhallinen,tosin liian omapäinen,hyvä piirtämään,kiinnostunut aakkosista,huoletta voi ulkoilla yksin,ei ole mitenkään vahdittava,kiltti pääsääntösesti,määräilee liikaa kavereita ja pikkuveljeään.
Poika 2v6kk
Villikko,omaa tahtoa vaikka muille jakaa,raivostuu jos asiat ei mee just niinku haluaa, hellyydenkipeä,kiinnostunut ruuanlaitosta,"kostaa" jos kiellän jostain (esim hakee sitten mun kännykän ja uhkaa heittää sen lattialle kerta kielsin..)
 
Tyttö 5v8kk; lukee, laskee ja kirjoittaa. Oppi lukemaan 4v1kk:n ikäisenä, jonka jälkeen kirjasto on tullut tutuksi paikaksi :) Fiksu ja sosiaalinen tapaus. Pomottaa pikkuveljeään, yrittää pomottaa myös äitiä ja isiä :D

Poika 2v2kk; Reipas ja vilkas jätkä. Hyppii ja juoksee päivät pitkät. Repii isosiskoa hiuksista, läpsii ja härnää. Iloinen, suu on aina hymyssä :)
 
Poika 4v9kk
Hyvää mm;
Halutessaan älyttömän reipas ja omatoiminen.
Vähemmän hyvää mm;
Välillä mahdoton jääräpää,eikä anna periksi kovinkaan helposti

Tyttö 3v5kk
Hyvää mm;
Reipas/omatoiminen rimpsessa.
Vähemmän hyvää mm;
turha kitinä. Kiljuu

Tyttö 8kk
hyvää mm;
Aivan ihanan aurinkoinen,hymyilevä,suloinen pieni muru.
Ei turhia itkeskele.
vähemmän hyvää;
Kun herää niin aikaisin aamulla ja syö aika huonosti ruokaa


 
3,5 v. poika: ihaninta on ehdottomasti empatiakyky ja halu huolehtia, olla tarpeellinen, kyky ymmärtää muiden tunteita. Rakastaa autoja, palapelejä, juttelee rohkeasti ihmisille, huumorintajua löytyy ;) En keksi mikä pahinta, ehkä tuo temperamentti välillä roihahtaa.

5-vuotias poika: ihaninta ja parasta on se, kuinka paljon 5-vuotias jo ymmärtää! Osaa keskustella ja haluaa vastauksia. Haluaa olla tarpeellinen ja tehdä kotitöitä. Huolehtii ja välittää pikkuveljistään todella paljon. Valikoiva kuulo, ei aina muista mitä on juuri sanottu..

Vauva 12 päivää, poika: ihaninta - kaikki! Pahinta on se, että kasvaa niin nopeasti.

Molemmilla isommilla lapsilla yhteisesti: hyvää käytöstavat, niin kotona kuin kylässäkin. Nukkuvat, syövät hyvin. Ovat toistensa parhaat kaverit ja huolehtivat vauvasta yhdessä - onkohan sillä kylmä, tarviikohan se nallea jne. Pahinta on se, kun väsyneenä alkavat kiukutella, mutta onneksi siitäkin aina selvitään :)
 
Tyttö 21 v (omillaan asuva opiskelija ):
Ihaninta, kun tulee välillä viikonloppuisin kotiin syömään ja syö kuin norsu eli koko viikon edestä :D . Laittaa paljon sähköpostia ja soitteleekin usein. Aina varma kirppariseura.

Kamalinta on, kun käy kavereineen juhlimassa ja menee sitten yöllä yksin bussilla kotiin. Mukavaahan se toki on, että on kavereita ja käy heidän kanssaan ulkona, mutta ei tämä äidin huolissaan oleminen näytä päättyvän ikinä.

Poika 16 v:
Ihaninta on avuliaisuus. Kun jotain pyydän, se tapahtuu heti eikä viidestoista päivä. Mun ei myöskään enää tarvitse olla se, joka huolehtii, että on puhtaita vaateita kaikille vaan poika pesee itsekin pyykkejään. Omatoimisuus ja oma-aloitteisuus.

Kamalinta lienee puolille päivin nukkuminen :D Nytkin vetelee vielä sikeitä, mutta en raaski herättää. Nukkukoon, voin ruveta tekemään metelöiviä kotitöitä myöhemminkin.
 
Poika 4v 4kk todellinen harrasmies, kauniit käytöstavat, keimailee vaatteiden kans..vaatteet todella tärkeitä hänelle, ei kelpuuta mitä tahansa. Todella reipas, mutta ujohko jossain tilanteissa aluksi. Autoja rakastaa yli kaiken, kuuntelee Linkin Parkkia ja Children of Bodomia.
Huonoja puolia: nukahtaminen illalla vaikeaa...nyt sujunut vähän paremmin

Tyttö 2v 8kk. Oikea pikku prinsessa, rakastaa myös kauniita vaatteita...mistähän lie oppinut ;) Leikkii mallia ja kotia isoveljen kanssa. Tykkää autoista ja on prätkiin hulluna. Iloinen ja sosiaalinen, välillä vähän liian kanssa... Aurinkoinen luonne ja kohtelias ja puhuu kauniisti ja tykkää laulella. Tykkää myös Children of Bodomista ;)
Huonoja puolia, tulistuu herkästi, pikkutarkka ja se että joka ikisen miespuolisen viereen on mentävä kiehnäämään ja kiertämään kuin kissa kuumaa puuroa. Yhtenä päivänä oli kysynyt hoidossa naapurin mieheltä kun tämä oli tullut yksin kotiin, että missäs se sun emäntäs on?? Mua niin raivostuttaa.........
 
Poika 2v2kk: Ihaninta kun puhuu jo paljon ja koko ajan. Huumorintajua löytyy eli osaa puhua ihan pöhköjä ja sit yhdessä nauretaan. :D Halailee ja pusuja antelee. On välillä keskittynyt omiin leikkeihinsä, eikä ihan koko ajan tarvii olla sille keksimässä tekemistä.

Huonoa: Tahto on erittäin luja ja hermostuu kun pienet asiat ei mee hänen mielen mukaan (jos käännytään risteyksessä suuntaan johon ei halua: suuttuu, jos hiekkakakku ei onnistu: suuttuu)
 
Tyttö 1,6v. Kova likka ilmeilemään/ilveilemään.On reipas kun sille päälle sattuu.Kun hänelle antaa jonkun tavaran niin aina kuuluu: "tiitti"=kiitti. Osaa olla myös omapäinen,ruvennut kiljumaan aina täysillä kun ei saa haluamaansa.Ja se on ihanaa kun yrittää matkia kaikkia sanoja mitä me sanomme. :heart:
 
Poika 1v5kk, on kauhean ällipäinen...sujuvasti osaa olla kuulematta komentoja ja on äärettömän sinnikäs.
Ihanaa on että ymmärtää kuitenkin jo puhetta hiukan ja kovalla väännöllä saatan saada pojan uskomaan että ei ole oikeasti kiva kantaa kaikkia pihan kiviä lintujen juoma-altaaseen :whistle:
 
Tyttö 11v. Koulu sujuu hienosti ja kaikin puoli elämäkin,mutta käytöksessä on toivomisen varaa. En millään voi sietää" pidätsä muo tyhmänä" puhe tyyliä.
Tyttö 5v. Ihana aurinkoinen itsensä. Ei pahemmin kiukuttele. Jaksaa tehdä ja touhuta. Mutta saisi nukkua aamulla pidempään , eikä herätä 06.30.
 
Poika 2v8kk
Ihaninta on avuliaisuus, haluaa auttaa äitiä kaikissa asioissa, iloinen ja sosiaalinen, reipas, tulee toimeen kaikkien lasten ja aikuisten kanssa, ei ole kiusaajatyyppiä, huumorintajuinen, haluaa aina jakaa kaiken (myös muiden lapsien kanssa), pyytää aina anteeksi jos on tehnyt jotain kiellettyä, lohduttaa jos joku on surullinen, on aina syönyt hyvin ja on lähes kuiva (yövaippa käytössä ).
Kamalinta on välillä iltaisin riehaantuminen, riehaantuessaan tottelematon, kiukuttelee varsinkin kaupassa, haluaa tehdä kaiken itse varsinkin jos on kiire, ja välillä on liian tuttavallinen vieraidenkin ihmisten kanssa, menee tuntemattomien syliin puistossa ym.
 
Tyttö 6v10kk:

Jotenkin rajamailla, on periaatteessa "iso", lähdössä kohta kouluun. Kuitenkin saa jotain vauvamaisuuskohtauksia ja haluaa olla pieni. Ihanaa, että on kuitenkin jo omatoiminen! On alkanut jo vastuulliseksi esim. omien kotitöiden (eli roskisten vienti) ja mm. avaimen kanssa.

Tyttö tasan 5v, koettelee koko ajan rajojaan. Mutta on selvästi kasvanut, ei ole enää pieni. Toisaalta, tietää sen myös ja käyttää sitä toisinaan hyväkseen. On isosiskonsa tasolla lukemisessa ja sun muussa. Vähän pikkuvanha tyyppi, mutta saa sen usein anteeksi väläyttämällä hymykuoppiaan.
 

Yhteistyössä