Toggle sidebar

Pilaan lasteni elämän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sally
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

Sally

Vieras
Minulla on neljä lasta, 3 , 5, 9, 10vuotiaat.
Lapset ovat erittäin vilkkaita, kaksi heistä on erityislapsia (lievä autismi)
Mieheni on paljon kotoa poissa.

Luin aiemmin kirjoitusta äidistä jonka lapset ovat aloittaneet päivähoidon ja ovat nyt vilkkaita, levottomia, riitelevät, hermostuneita jne.. jne..
ajattelin itsekseni että tuohan on niinkuin meillä aina.
Aina meillä ollaan levottomia ja riidellään, en voi jättää lapsiani hetkeksikään keskenään, enkä voi heitä pyytää tekemään mitään , esim hammaspesulle meno on jo asia joka onnistuessaan ilman tappelua on ihme.

olen saamassa kotiapua kerran viikossa, ja pohdin myös siivouspalvelua.

Ongelmani on se etten pääse yhdestäkään päivästä ilman huutamista, joudumme varmaan luopumaan lemmikistämme koska en saa pienintä ymmärtämään ettei eläintä voi nostella miten vaan. Normaali puhe ei vain tehoa. Olen lukenut kaikki maailman psykologikirjat, olemme perheneuvolassa käyneet. käytössä on olleet palkkiotaulut, motivaatiokortit, liikennevalot sun muut.
Mikään ei auta hetkeä pitempään.
Lapset eivät pysy ruokapöydässä, riisuvat kun saan heidät vaatteisiin , menevät ruokakaapille omin luvin eikä taas ruoka maistu kun aika olisi.
täytyy varmaan lukita kaapit

Lopputuloksena näen että olen vaan niin huono äiti etten saa lapsiani kasvatettua tasapainoisiksi ihmisiksi.

eipä minulla tämän enempää, piti vain vähän purkaa sydäntä.
hyvää yötä
 
Lapseni ovat älykkäitä ja nämä erityiset osaavat manipuloida ihmisiä . Usein huomaan selitteleväni heille asioita jotka pitäisi vaan selvästi esittää että näin tehdään ja piste..
ja kun he yrittävät huutamalla saada tahtonsa läpi menetän monesti malttini ja huudan itsekin. Tänään sanoin heille että alan olla väsynyt, enkä tiedä kuka muukaan heitä jaksaa. Tosi asia on ettei jaksakaan, kukaan ei ota heitä kaikkia kerralla hoitoon koska ovat mahdottomia sille päälle sattuessaan.

harmittaa että sanoin lapsilleni noin, enkä edes pyytänyt anteeksi kun suututti niin kovasti
 
Ainakin omista tuttavaperheistä vaan ne, joissa on vaan yksi lapsi selviävät päivistä ilman huutamista ja riitelyä. Kun me oltiin lapsia, äiti piti jonain ihanteenaan yhtä tuttavaperhettä jonka lapset ei KOSKAAN riidelleet. Teini-iässä yksi tuon perheen lapsista lähti kotoa vihoissaan eikä pidä mitään yhteyttä vanhempiinsa, eivätkä vanhemmat häneen. Perheen äiti on sanonut että ei heillä ole enää sen nimistä lasta. Aina välillä tästä muistutetaan, että mitään "Herttasen perhettä" ei ihan oikeesti voi olla olemassakaan. Jokaisella perheellä on omat ongelmansa. Et sinä varmasti ole huono äiti.
Voimia ja jaksamista :hug:
 
Moi,
piti vain sanoa sulle, että kyllä sä tosi paljon vaikutat yrittävän. Voimia! Mitä muuta voi sanoa. Ootko ottanut yhteyttä esim. Autismi- ja Aspergerliittoon, sieltä vois saada tietoa, tukea ja hyviä vinkkejä. Oot varmaan kokeillut kuvallista (+sanallista) päivä- ja viikkojärjestystä? Entä vaikkapa hankalien tilanteiden, esim. ruokailun ja siihen liittyvien asioiden ja etenemisen hahmottamista kuvallisesti? Siis toisin sanoen hankalien tilanteiden "pilkkomista" osiin kuvien keinoin? Helpottaisi hahmottamista.

P.S. Itse varmaan ottaisin sen siivouspalvelun käyttöön ja ehkä lukitsisin ne ruokakaapitkin hankalimman elämänvaiheen ajaksi... Säästäisi edes vähän hermoja.

Alkuperäinen kirjoittaja Sally:
Minulla on neljä lasta, 3 , 5, 9, 10vuotiaat.
Lapset ovat erittäin vilkkaita, kaksi heistä on erityislapsia (lievä autismi)
Mieheni on paljon kotoa poissa.

Luin aiemmin kirjoitusta äidistä jonka lapset ovat aloittaneet päivähoidon ja ovat nyt vilkkaita, levottomia, riitelevät, hermostuneita jne.. jne..
ajattelin itsekseni että tuohan on niinkuin meillä aina.
Aina meillä ollaan levottomia ja riidellään, en voi jättää lapsiani hetkeksikään keskenään, enkä voi heitä pyytää tekemään mitään , esim hammaspesulle meno on jo asia joka onnistuessaan ilman tappelua on ihme.

olen saamassa kotiapua kerran viikossa, ja pohdin myös siivouspalvelua.

Ongelmani on se etten pääse yhdestäkään päivästä ilman huutamista, joudumme varmaan luopumaan lemmikistämme koska en saa pienintä ymmärtämään ettei eläintä voi nostella miten vaan. Normaali puhe ei vain tehoa. Olen lukenut kaikki maailman psykologikirjat, olemme perheneuvolassa käyneet. käytössä on olleet palkkiotaulut, motivaatiokortit, liikennevalot sun muut.
Mikään ei auta hetkeä pitempään.
Lapset eivät pysy ruokapöydässä, riisuvat kun saan heidät vaatteisiin , menevät ruokakaapille omin luvin eikä taas ruoka maistu kun aika olisi.
täytyy varmaan lukita kaapit

Lopputuloksena näen että olen vaan niin huono äiti etten saa lapsiani kasvatettua tasapainoisiksi ihmisiksi.

eipä minulla tämän enempää, piti vain vähän purkaa sydäntä.
hyvää yötä
Click to expand...

 
Kiitos teille!!! =)

Psykologit minulle aina hokevat että raukkauden ja hyväksynnän ilmapiiri kasvattaa parhaiten jne.
Toisinaan vaan tuntuu että joku raja se hyväksynnälläkin on, en todella tiedä kuinka saan lapset uskomaan asioita, tuntuu epätoivoiselta kun pienemmät näyttävät menvän samaan suuntaan kuin isommatkin.
Ei kai kukaan voi saada aikaisksi neljää autistista lasta??

Kaikki ovat älykkäitä mutta ihmeellisen itsenäisiä pieniksi lapsiksi, esim ulkona eivät välitä missä olen vaan saattavat lähteä juoksemaan eri suuntiin , enkä tiedä kenen perään lähtisin. Kauppareissut ovat aivan tuskaa, käyn enää vain pienissä ruokakaupoissa koska sielä voin jotenkin hallita heitä, eivät pääse näkymättömiin. Isommat usein istuvat autossa odottamassa kun äkkiä koitan jotain haalia.
Tuntuu että kaikki tuijottavat, ajattelevat että tuolla taas tuo joka ei osaa laittaa jälkikasvuaan kuriin.
En todella osaakaan, isompia joskus vein korvasta ulos kun aukoivat karkkiaskeja kaupassa, ei auttanut. Sittenpä ei vaan menty kauppaan heidän kanssa pitkään aikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitos teille!!! =)

Psykologit minulle aina hokevat että raukkauden ja hyväksynnän ilmapiiri kasvattaa parhaiten jne.
Toisinaan vaan tuntuu että joku raja se hyväksynnälläkin on, en todella tiedä kuinka saan lapset uskomaan asioita, tuntuu epätoivoiselta kun pienemmät näyttävät menvän samaan suuntaan kuin isommatkin.
Ei kai kukaan voi saada aikaisksi neljää autistista lasta??

Kaikki ovat älykkäitä mutta ihmeellisen itsenäisiä pieniksi lapsiksi, esim ulkona eivät välitä missä olen vaan saattavat lähteä juoksemaan eri suuntiin , enkä tiedä kenen perään lähtisin. Kauppareissut ovat aivan tuskaa, käyn enää vain pienissä ruokakaupoissa koska sielä voin jotenkin hallita heitä, eivät pääse näkymättömiin. Isommat usein istuvat autossa odottamassa kun äkkiä koitan jotain haalia.
Tuntuu että kaikki tuijottavat, ajattelevat että tuolla taas tuo joka ei osaa laittaa jälkikasvuaan kuriin.
En todella osaakaan, isompia joskus vein korvasta ulos kun aukoivat karkkiaskeja kaupassa, ei auttanut. Sittenpä ei vaan menty kauppaan heidän kanssa pitkään aikaan.
Click to expand...

No, hyvänen aika, kyllä toki rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirikin on inhimillisten mahdollisuuksien rajoissa hyvä juttu, mutta tarvitseehan autismin kirjoon kuuluvat lapset niitä erityiskeinoja, että arki jotenkin sujuisi. Tiedän, että olet toki tästä tietoinen, mutta tuli mieleen, että välttämättä kaikki psykologit eivät ole vieläkään ajan tasalla siinä, minkälainen neurobiologinen vamma autismi on ja millä keinoin se "kohdataan". Tsemppiä vielä sulle kovasti!!! Yhdenkin autistispiirteisen lapsen kanssa on totisesti tekemistä.
 
Päiväjärjestykset ovat isommilla käytössä.
Pienempien kanssa se ei vielä toimi, pienin haluaa tehdä kaiken itse ja jos ei onnistu saa kiukkukohtauksen. Aika harva 3vuotias pystyy kaatamaan maitoa lasiin itse tölkistä.
Siinäkin vain pitäisi osata olla jämäkkä ja ystävällisesti selittää asia lapselle. 9 vuotias ei kestä kovia ääniä vaan hermostuu, joten nämä pienempien huudot saattavat saada aikaiseksi raivarin, silloin pitäisi olla rauhallisesti liikennevaloja näyttämässä ja rauhoittamassa. 5vuotias on jo hävinnyt leikkeihinsä ja ruoka jäähtyy pöydällä. 10v toitottaa isoon ääneen ettei hän syö kun ei "tuonkaan " tarvitse, ja etkö sinä välitä että "Ville" karkasi?? antaa vaan karata pöydästä ja pakotetaan muut syömään!
ja kun koitan "rauhallisesti" sanoa että nyt täytyisi edes hänen olla hiljaa saan vastaukseksi että hyvä on, hänkään ei välitä kun ei kukaan muukaan, eikä täällä saa edes syödä!
 
Kiitokset tsemppaamisesta !

tuntuu tosiaan ettei asiantuntijat ymmärrä minkälaisen asian kanssa ollaan tekemisissä.
Pelkkä turvallisen kodin ja elämän järjestäminen on työn takana.
Kamalaa on että alan olla usein jo valmiiksi asennoitunut ruokailuihin ym tilanteisiin niin että helposti ärähdän ja varuiksi. Sitähän ei autistinen lapsi kestä :(

Mieheni ei ymmärrä lapsiamme, luulen että hän ajattelee juuri niinkuin suurin osa ihmisistä ja pitää heitä huonosti kasvatettuina.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitokset tsemppaamisesta !

tuntuu tosiaan ettei asiantuntijat ymmärrä minkälaisen asian kanssa ollaan tekemisissä.
Pelkkä turvallisen kodin ja elämän järjestäminen on työn takana.
Kamalaa on että alan olla usein jo valmiiksi asennoitunut ruokailuihin ym tilanteisiin niin että helposti ärähdän ja varuiksi. Sitähän ei autistinen lapsi kestä :(

Mieheni ei ymmärrä lapsiamme, luulen että hän ajattelee juuri niinkuin suurin osa ihmisistä ja pitää heitä huonosti kasvatettuina.
Click to expand...

Noh, vielä pitää sanoa, ennen kuin painun nukkumaan, että voisko näille asiantuntijoille viedä jonkun esitteen ko. vammasta, siis jos eivät ole yhtään ajantasalla. A-&A-liitosta saisi ainakin tilata sellaisia. Ja sit vielä yks vinkki, jos et ole kokeillut, että suostuisko ääniherkkä lapsi pitämään kuulosuojaimia ainakin kotioloissa... tai korvatulppia (nää viimeksi mainitut voi tietty olla hankalammat hyväksyä, jos on lisäksi tuntoaistin yliherkkyyttä). Ja voisitteko ajatella joskus menevänne koko perheenä sopeutumisvalmennusleirille? Voishan siitäkin olla apua.

 
täytyykin tuollaista leiriä kysyä kun perheneuvolaan seuraavan kerran on asiaa.
10v käyttää mielellään isänsä radiokuulosuojaimia, kuuntelee niistä musiikkia ja on silloin rauhallisempikin.
Ongelma on vaan se ettei lapsi kuule mitä hänelle puhutaan ;) mutta eihän se puhe saavuta usein muutenkaan, vaikka ei suojaimia olisikaan vaan täytyy olkapäästä ottaa kiinni että saa huomion.

kiitos sinulle ja hyvää yötä !! en tunne itseäni niin kamalaksi enää
 
Ei varmasti oo helppoa huolehtia paljolti yksin noin monesta lapsesta.

Mie oon ainakin elämässäni oppinu sen, että ei lasten (eikä aikuistenkaan) käytös oo mitenkään suoraan riippuvainen niitten kasvatuksesta, vaan ihmiset on erilaisia, ja se on just se ihmiskunnan rikkaus.
Huono kasvatus on miun mielestä esim. sitä, että lapsia ei komenneta, vaan annetaan niitten vapaasti tehdä ihan mitä tahansa. Jos on yhtään aivosolua jäljellä niin täytyy kanssaihmisten ymmärtää että ei äiti yksin voi esim. kaupassa (tai missään muuallakaan) hallita täysin lasten käytöstä, ei ees yhden, saati sitten neljän. Kun ei ne lapset oo mitään robotteja vaan ihan omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä. Ja kaupat on täynnä mielenkiintosia juttuja mitä pitäis päästä kattelemaan :)
Ja tottakai lapset kokeilee rajojaan, jos nyt ei joka hetki niin varmaan ainakin joka päivä. On mahtavaa että jaksat opettaa heitä tuntemaan ne rajat, aina uuestaan. Ja hienoahan se on että pienemmät ottaa mallia isommista vaikka maidon kaatamisessa ja haluaa tehä asioita mahollisimman "ite". Harmittaahan se kun ei aina onnistu, mutta ainakin on innostusta opetella. Ja vaikka joskus sanois pahastikin, puolin tai toisin, niin yleensä lapset (ja itekkin) kuitenkin muistaa parhaiten ne mukavat hetket.

Erityistsempit sinne suuntaan!!!
 
toisinaan kyllä annan mennä asioiden ohi korvien, en tahdo jaksaa sitä että lasten rajoittaminen /ojentaminen saa usein raivarin aikaiseksi.
Mutta päätöksissä koitan pysyä tiukkana, jos jotain sanon yritän pitää siitä kiinni että lapsi tottelee edes jollain lailla.
Yksi terapeuteista jonka kanssa juttelin riemastui ja huuhdahti että nyt hän tietää mikä toimii!! kohtele kaikkia kuin olisivat paljon pienempiä kuin ovatkaan!!
ajattelin vain että niinhän jo teenkin, 10 vuotiaskin täytyy viedä hammaspesulle, eiköhän sen ikäinen jo yleensä osaa itse mennä? eikä unohdu matkalle haahuilemaan?

toisinaan ajattelen että pakotan heidät oppimaan huolehtimaan asioistaan enkä tee heidän eteensä niin paljoa, vaan silloin jää kaikki tekemättä. Pelkkä muistutus asiasta, tai kehoitus ei riitä.
Luulen että lasten tyytymättömyys ja asioiden protestointi harmittaa eniten, tuntuu etteivä he ole mihinkään tyytyväisiä. Mikään ei ole koskaan täysin hyvin.

No, jospa huomenna olis parempi päivä =)
 
täh?
Siis ovat mielestäsi älykkäitä ja siksi annat tehdä mitä haluavat?
Kyllä lapsille voi sanoa, että äiti on vain äiti, pelkkä ihminen eikä jaksa siivota turhaan kaatuneita maitoja.
Kyllä minusta kuri puutuu lapsiltasi. Sinä sanot ja he uskovat, tai laitat esim. pihalle.
 
Miten he koulussa, kun ovat tottuneet että saavat tehdä mitä haluavat ja sinä vielä lpassaat kaiken valmiiksi? Ehtiikö opettaja passata heidtä koulussa vai tekevätkö siellä mitä käsketään vai ovatko jossain muutaman oppilaan luokassa myös koulussa?
Kuria itsekkäille ja huonokäytöksisille kakaroille. Mikään diagnoosi ei oikeuta kohtelemaan muita kuin kakkaa. ja elämään kuin sika pellossa.
 
Noniin , tulihan se sieltä =) juuri tätä odotinkin !!!!!

Eivät saa tehdä mitä haluavat, säännöt on kerrottu ja ne kerrotaan joka päivä.
Asiat eivät mene perille niinkuin normaalille lapselle menevät. En passaa vaan vien tilannetta eteenpäin ja annan lapsen tehdä itse. Olen väsynyt koska en jaksa jatkuvaa huutoa joka aiheutuu siitä etteivä lapset saa tehdä tahtonsa mukaan. Koulussa he pärjäävät hyvin tunneilla kun tekevät koko ajan tehtäviä, opettaja antaa uuden HETI kun edellinen on valmis. Välitunnilla leikkivät itsekseen, ikävä kyllä heitä myös kiusataan jolloin helposti menettävät malttinsa.
Matemaattisessa tasokokeessa kumpikin lapsistani sai 99% tehtävistä oikein, tehtäviä oli neljä sivua, he myös voittavat aikuisen shakissa. Sanoisin että ovat älykkäitä, ja varmasti moni muu on samaa mieltä.
Raskasta on se että osaavat nähdä mikä tuntuu toisesta pahalta ja käyttävät sitä hyväkseen, koska empatiakykyä ei normaalilla tavalla ole. Kuuluu autismiin sekin. Ja vaikka sen tiedän jää asiat painamaan mieltäni, etenkin se että menetän malttini vaikka vastassani on pikkulapse.
Rauhallisuus ja jämäkkä suhtautuminen on kaikin a ja o ja koska en tähän väsyneenä pysty tunnen etten ole heille hyvä äiti.

Kiitokset sinulle, sait mulle pahan mielen. Mut sehän taisi olla tarkoituskin.
Onnistuit siinä erinomaisesti
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
täh?
Siis ovat mielestäsi älykkäitä ja siksi annat tehdä mitä haluavat?
Kyllä lapsille voi sanoa, että äiti on vain äiti, pelkkä ihminen eikä jaksa siivota turhaan kaatuneita maitoja.
Kyllä minusta kuri puutuu lapsiltasi. Sinä sanot ja he uskovat, tai laitat esim. pihalle.
Click to expand...


Laitapa autistinen lapsi yksin ulos.. varsinkin jos on tehnyt pahaa ja käsittää sen.¨
voit samantien soittaa poliisin etsimään naapurikunnasta, hyvä neuvo!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sally:
Noniin , tulihan se sieltä =) juuri tätä odotinkin !!!!!

Eivät saa tehdä mitä haluavat, säännöt on kerrottu ja ne kerrotaan joka päivä.
Asiat eivät mene perille niinkuin normaalille lapselle menevät. En passaa vaan vien tilannetta eteenpäin ja annan lapsen tehdä itse. Olen väsynyt koska en jaksa jatkuvaa huutoa joka aiheutuu siitä etteivä lapset saa tehdä tahtonsa mukaan. Koulussa he pärjäävät hyvin tunneilla kun tekevät koko ajan tehtäviä, opettaja antaa uuden HETI kun edellinen on valmis. Välitunnilla leikkivät itsekseen, ikävä kyllä heitä myös kiusataan jolloin helposti menettävät malttinsa.
Matemaattisessa tasokokeessa kumpikin lapsistani sai 99% tehtävistä oikein, tehtäviä oli neljä sivua, he myös voittavat aikuisen shakissa. Sanoisin että ovat älykkäitä, ja varmasti moni muu on samaa mieltä.
Raskasta on se että osaavat nähdä mikä tuntuu toisesta pahalta ja käyttävät sitä hyväkseen, koska empatiakykyä ei normaalilla tavalla ole. Kuuluu autismiin sekin. Ja vaikka sen tiedän jää asiat painamaan mieltäni, etenkin se että menetän malttini vaikka vastassani on pikkulapse.
Rauhallisuus ja jämäkkä suhtautuminen on kaikin a ja o ja koska en tähän väsyneenä pysty tunnen etten ole heille hyvä äiti.

Kiitokset sinulle, sait mulle pahan mielen. Mut sehän taisi olla tarkoituskin.
Onnistuit siinä erinomaisesti
Click to expand...

Aika harvalla lapsella empatiakykyä on nykyän. kuuluu nykyajan kasvatukseen minulle kaikki heti.
Inhottavia kakaroita silti. aivan sama mikä diagnoosi. Niin oli ennenkin ja silti toisia kohdeltiin paremmin.
 
Miksi olet nämä pienemmät lapset nyt hankkinut kun sinulla on 2 vaativaa erityislasta?

Oliko arki kamalaa silloin kun isommatkin olivat pieniä? Etkö silloin väsynyt?

Voimia kyllä kovasti. Tuskin kovin huono äiti olet. Sinulla vain on liikaa lapsia sinun resursseillesi.
 
laitahan minulla nyt hyvät kasvatusohjeesi tähän, lähden nukkumaan mutta tulen huomenna lukemaan.

Jospa sinä tietäisi mikä auttaisi lapsiani, sinulla on varmasti kasvatuksesta kokemusta , heti sain sellaisen vaikutelman =) =) =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja della:
Miksi olet nämä pienemmät lapset nyt hankkinut kun sinulla on 2 vaativaa erityislasta?

Oliko arki kamalaa silloin kun isommatkin olivat pieniä? Etkö silloin väsynyt?

Voimia kyllä kovasti. Tuskin kovin huono äiti olet. Sinulla vain on liikaa lapsia sinun resursseillesi.
Click to expand...

Jos yhteiskunnan pitää nyt tulla teille verorahoilla auttamaan, vaikka on jo isommat lapset niin miksi niitä on pitänt tehdä niin paljon?Onko niin hyvä geenit tai jotai?
Inhottaavia ilkeitä ihmisiä ovat kuvauksen perusteella. tottuneet passaukseen . Mikään diagnoosi ei oikeuta olemaa kusipää muille. Kuria.Pistät nurkkaan häpeämään.
 
No miksi niitä lapsia tehdään? miksi kukaan tekee yhtään lasta tähän maailmaan?
miksi ihmiset kysyvät tyhmiä kysymyksiä?
Eiköhän kaikki vanhemmat ole väsyneitä toisinaan? tai kaikkien arki kamalaa joskus?

En ole neuvoja pyytänyt, koska en edes usko että täällä kukaan osaisi neuvoakaan, eivät osaa psykiatrisellakaan muuta kuin voimia toivottaa.

ei minulle tarvitse sanoa että olen huono, sen tiedän ihan itsekin.
Enkä kaipaa sääliä tai neuvoja , purinpahan vain mieltäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Päiväjärjestykset ovat isommilla käytössä.
Pienempien kanssa se ei vielä toimi, pienin haluaa tehdä kaiken itse ja jos ei onnistu saa kiukkukohtauksen. Aika harva 3vuotias pystyy kaatamaan maitoa lasiin itse tölkistä.
Siinäkin vain pitäisi osata olla jämäkkä ja ystävällisesti selittää asia lapselle. 9 vuotias ei kestä kovia ääniä vaan hermostuu, joten nämä pienempien huudot saattavat saada aikaiseksi raivarin, silloin pitäisi olla rauhallisesti liikennevaloja näyttämässä ja rauhoittamassa. 5vuotias on jo hävinnyt leikkeihinsä ja ruoka jäähtyy pöydällä. 10v toitottaa isoon ääneen ettei hän syö kun ei "tuonkaan " tarvitse, ja etkö sinä välitä että "Ville" karkasi?? antaa vaan karata pöydästä ja pakotetaan muut syömään!
ja kun koitan "rauhallisesti" sanoa että nyt täytyisi edes hänen olla hiljaa saan vastaukseksi että hyvä on, hänkään ei välitä kun ei kukaan muukaan, eikä täällä saa edes syödä!
Click to expand...

täysin kurittomia.
jos et sa kuria, anna lastensuojelulle. lastenkotiin vain. Ei ennenkän mitään liikennevaloja olult kodeissa ja lapset uskoivat. Höpötykset pois ja nurkkaan tottelemattomudesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja della:
Miksi olet nämä pienemmät lapset nyt hankkinut kun sinulla on 2 vaativaa erityislasta?

Oliko arki kamalaa silloin kun isommatkin olivat pieniä? Etkö silloin väsynyt?

Voimia kyllä kovasti. Tuskin kovin huono äiti olet. Sinulla vain on liikaa lapsia sinun resursseillesi.
Click to expand...

Jos yhteiskunnan pitää nyt tulla teille verorahoilla auttamaan, vaikka on jo isommat lapset niin miksi niitä on pitänt tehdä niin paljon?Onko niin hyvä geenit tai jotai?
Inhottaavia ilkeitä ihmisiä ovat kuvauksen perusteella. tottuneet passaukseen . Mikään diagnoosi ei oikeuta olemaa kusipää muille. Kuria.Pistät nurkkaan häpeämään.
Click to expand...


Juuri niin, mikään diagnoosi ei oikeuta olemaan kusipää muille =)
saankos kysyä mikä sinun oikeutesi antaa nyt?
Et kovin ystävällisesti käyttäydy itsekään, olisi ehkä ollut paikallaan häpeänurkka sullekin =)

 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa