Piristystä paskaan arkeen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lauraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lauraana

Vieras
Ollaan oltu yhdessä 8 vuotta, vuosipäivä lähestyy ihan kohta. Kaikki on periaatteessa, siis noin niin kuin periaatteessa hyvin: Meillä on samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet, ei ole luottamuspulaa eikä väkivaltaa, ei päihdeongelmaa tai rahahuolia, viihdymme yhdessä ja ennen kaikkea rakastamme toisiamme. Jokin nyt kuitenkin tökkii ja pahasti ja varsinkin minulla on pinna tiukalla. Pienet asiat ja miehen tekemiset ärsyttävät suunnattomasti, haaveilen toistuvasti omasta rauhasta ja omasta asunnosta, jossa ei tarvitsisi siivoilla toisen jälkiä. Kaipaan enemmän omaa tilaa, vaikka sitä minulla kaiken järjen mukaan on ihan hyvin, ei ole lapsia. Seksiä meillä on todella harvoin, ehkä kerran kolmessa kuukaudessa ja harvemminkin, uskomattomalta tuntuu, että joskus suhteen alkuaikoina emme malttaneet suunnilleen pitää näppejämme toisistamme erossa. Mihin se vapautunut halu katosi? Aikaisemmin ajattelin, että välillämme vallitseva hellyys, pussailu ja halailu korvaavat seksinpuutteen, mutta nyt hellyyskin on vähentynyt dramaattisesti, ei paljon enää paijata tai supatella mukavia korvaan. Elämä tuntuu tällä hetkellä tosi ahdistavalta tässä suhteessa. Mitä voin tehdä?
 
Olette päästäneet toisenne liian kauaksi. Olisko niin, että ette pysty puhumaan asioista? Jos kaipaat halauksia ja suukkoja, niin voit mennä miehen luokse halaamaan häntä. Vastaako hän halauksiisi? Älä jää odottamaan, että mies tekee aloitteen, kun voithan sinä itsekin tehdä aloitteita. Voihan olla, että mies vaistoaa tympääntymisesi ja ajattelee, että hän antaa sinun olla rauhassa, jotta lepyt ja kiukku menee ohi.

Ongelma tämä asia on sitten, jos mies torjuu hellyydenosoituksesi. Sitten on aihetta kysyä, mistä hänellä kenkä puristaa.

Siivous, seksi ja raha ovat tavallisimmat syyt parisuhderiitoihin. Ilmeisesti te ette ole riidelleet ettekä oikein osaa selvittää erimielisyyksiä, vaan olette vaienneet ongelmatilanteissa. Vaikeneminen ei ole ongelmanratkaisua, vaan sitä, että ongelma paisuu ja paisuu, kunnes räjähtää jossakin vaiheessa ja silloin onkin isot sotkut, koska joutuu käsittelemään jopa vuosikausien asiat.

Minusta ratkaisuna olisi korjata yksi ongelma kerrallaan. Jos sinua ärsyttää miehen sotkeminen, niin pyydä häntä nätisti, että hän korjaa lattialta sukat, kantaa astiat tiskikoneeseen jne. Itse myös siivosin miehen jälkiä v*ttuuntuneena vuoden verran, kunnes sanoin hänelle kerran, että mä lähden nyt suihkuun, joten raivaa pöydältä ruoat jääkaappiin ja tiskaa. Mies teki niin. Tajusin hölmistyneenä, että joskus mies ei tajua auttaa, ellen sitä erikseen pyydä.

Jos kaipaat omaa tilaa, niin se voi olla ihan henkisen tilan kaipuuta. Onhan sinulla mahdollisuus tavata omia ystäviäsi ja harrastaa jotakin kivaa? Usein henkistä ahdistusta lievittää kunnon jumppa, lenkkeily tai muu hikirääkki.

Puhuit seksinpuutteesta. Kumpi on tehnyt seksialoitteet? Tiedätkö, miten mies purkaa seksipaineensa? Onko kumpikaan uskaltanut ottaa asiaa puheeksi?

et menetä mitään, vaikka yrittäisit parantaa suhdettanne. Minusta olisi tervettä senkin takia, että yrittäisitte kunnolla parantaa suhdetta, koska jos päädytte eroon, niin seuraavassa suhteessa olisit ottanut opiksi etkä enää vaikene ongelmista ja oleta, mitä miehen päässä liikkuu, vaan pystyisitte puhumaan ongelmista. Luottamus ja keskustelukyky ovat parisuhteen A ja O.
 

Similar threads

Yhteistyössä