J
jopa on tutkimus!
Vieras
HBL: Ruotsinkieliset pärjäävät koulussa suomenkielisiä huonommin
18.5.2011 10:58 | Kommentit
A A Helsingin Sanomat
Markku Ulander / Lehtikuva
Suomenkielisten oppimistulokset ovat parempia kuin ruotsinkielisten.
Ruotsinkieliset oppilaat menestyvät lukutaidossa ja luonnontieteissä selvästi huonommin kuin suomenkieliset oppilaat, kertoo HBL. Molemmissa taidoissa keskimääräinen ero suomenkielisten oppilaiden hyväksi vastaa noin puolta vuotta koulunkäyntiä.
Matematiikassa erot ovat hieman pienempiä, mutta selviä nekin.
Tiedot selviävät kansainvälisen Pisa-tutkimusten tuloksista. Tutkimuksessa on vertailtu eri maiden 15-vuotiaiden koululaisten taitoja. Tuloksia analysoivat tohtori Heidi Harju-Luukkainen ja tutkija Kari Nissinen.
Ruotsinkielisten keskuudessa kaikista synkimmät tulokset saatiin Pohjanmaalla. Parhaiten pärjäsivät taas Ahvenanmaan koululaiset.
HBL:n mukaan yksi selityksistä voi olla puutteellinen kielitaito. Moni ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu kotonaan ja kavereilleen suomea, jolloin opetuskieli jää tavallista heikommaksi. Ahvenanmaalla ruotsinkielisyys on vahvaa.
Pohjanmaalla syytä on haettu myös akateemisten kotien vähyydestä. Harju-Luukkainen ja Nissinen eivät kuitenkaan pidä tätä selitystä erityisen merkittävänä.
Kolmas mahdollinen selitys on pätevien ruotsinkielisten opettajien puute. Pisa-tutkimuksessa koulujen rehtoreilta kysyttiin, mitkä asiat estävät pahiten opetuksen onnistumista. Ruotsinkielisten koulujen rehtoreista joka viides nosti esiin rekrytointiongelmat, kun suomenkielisissä kouluissa samaan asian mainitsi vain murto-osa.
18.5.2011 10:58 | Kommentit
A A Helsingin Sanomat
Markku Ulander / Lehtikuva
Suomenkielisten oppimistulokset ovat parempia kuin ruotsinkielisten.
Ruotsinkieliset oppilaat menestyvät lukutaidossa ja luonnontieteissä selvästi huonommin kuin suomenkieliset oppilaat, kertoo HBL. Molemmissa taidoissa keskimääräinen ero suomenkielisten oppilaiden hyväksi vastaa noin puolta vuotta koulunkäyntiä.
Matematiikassa erot ovat hieman pienempiä, mutta selviä nekin.
Tiedot selviävät kansainvälisen Pisa-tutkimusten tuloksista. Tutkimuksessa on vertailtu eri maiden 15-vuotiaiden koululaisten taitoja. Tuloksia analysoivat tohtori Heidi Harju-Luukkainen ja tutkija Kari Nissinen.
Ruotsinkielisten keskuudessa kaikista synkimmät tulokset saatiin Pohjanmaalla. Parhaiten pärjäsivät taas Ahvenanmaan koululaiset.
HBL:n mukaan yksi selityksistä voi olla puutteellinen kielitaito. Moni ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu kotonaan ja kavereilleen suomea, jolloin opetuskieli jää tavallista heikommaksi. Ahvenanmaalla ruotsinkielisyys on vahvaa.
Pohjanmaalla syytä on haettu myös akateemisten kotien vähyydestä. Harju-Luukkainen ja Nissinen eivät kuitenkaan pidä tätä selitystä erityisen merkittävänä.
Kolmas mahdollinen selitys on pätevien ruotsinkielisten opettajien puute. Pisa-tutkimuksessa koulujen rehtoreilta kysyttiin, mitkä asiat estävät pahiten opetuksen onnistumista. Ruotsinkielisten koulujen rehtoreista joka viides nosti esiin rekrytointiongelmat, kun suomenkielisissä kouluissa samaan asian mainitsi vain murto-osa.