Tämän jutun kun lehestä luin niin jäin miettimään että mikä sitä sit on tarpeeks kiireellinen tapaus että kehais viikonloppuna edes lähteä päivystykseen. Vaikka tuntuis itestään että ois tarvista päivystykseen päästä niin huoliiko ne ees sit sinne.
Että oiskoha noitten mielestä sit pissitulehus ollu riittävän hyvä syy mennä. Viimeeks päättivät että korvatulehuslapsia on turha enää tuonne viijä. Pe iltana lapselle iskee korvatulehus niin se on vaan ootettava maanantai aaimuun että pääsee lääkäriin :headwall:
Keskussairaalan ovet aukeavat vain kiireellisille tapauksille
29.8. 04:00
Hoitaja Susanna Rantanen jatkaa työtään entiseen tapaan. Hoitoa odottamassa viereisessä huoneessa oli Kalevi Pelkonen.
Kuva: ILKKA KARHU
Potilaat, jotka eivät tarvitse kiireellistä hoitoa, ohjataan jatkossa keskussairaalan päivystyksestä terveyskeskuksiin. Toimilla pyritään varmistamaan kiireellisten tapausten nopea pääsy hoitoon.
TUUKKA OLLI
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla astuu voimaan uusi toimintamalli syyskuussa 2008. Kuun alusta alkaen ne potilaat, jotka eivät tarvitse kiireellistä hoitoa, saavat päivystyshoitajalta kotihoito-ohjeita.
Potilas voidaan myös ohjata joko oman terveysaseman päivystykseen tai työterveyshuoltoon. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa kiireellistä hoitoa tarvitsevien pääsyä sairaalaan.
Päivystyksessä ilmoittautumisvaiheessa potilas luokitellaan oireiden sekä tajunnan tason mukaan. A-ryhmään laitettava potilas tarvitsee välitöntä hoitoa, C-ryhmäläiselle sitä järjestetään tunnin sisällä. E-ryhmäläinen saa hoito-ohjeita kiireetöntä hoitoa varten.
- Ketään ei ole tarkoitus jättää heitteille. Kiireettömätkin tapaukset voivat ottaa yhteyttä myöhemmin. Lisäksi he pystyvät hakeutumaan omaan terveyskeskukseen, paikkaan, jossa heidät tunnetaan, korostaa sisätautien ja päivystyksen ylilääkäri Esko Hussi.
Arvio potilaan tilasta tehdään ilmoittautumisen yhteydessä, ja sen tekee yleisimmin sairaanhoitaja. Tarvittaessa myös lääkäri on mukana arvioinnissa.
- Päivystyksessä keskustellaan potilaan oireista, mitataan verenpainetta, pulssia ja niin edelleen. Arvioinnissa tulee korostaa huolellisuutta, sillä se on vastuullinen tehtävä, Hussi sanoo.
Hän tunnustaa, että kun lääkärin työtä siirretään hoitajille, on olemassa mahdollisuus virhearvioihin.
- Virheitä voidaan vähentää sijoittamalla rajatapaus kiireellisempään hoitoluokkaan. Lisäksi jos potilas on asiasta eri mieltä, voi lääkäri keskustella hänen kanssaan. Tavoitteena on yhteysymmärrys keskustelun kautta, Hussi kertoo.
Vs. ylihoitaja Heli Naukkarinen sanoo, että samanlainen luokittelu on laajalti käytössä ympäri Suomea. Myös Lappeenrannassa sitä on jo sovellettu, mutta nyt luokittelua on järkeistetty.
- Vastuu on helpompi kantaa, kun on selvät ohjeet, joita tulee noudattaa. Arvion potilaan tilasta tekee aina kokenein sairaanhoitaja, Naukkarinen sanoo.
Keskussairaalassa on päivystyspoliklinikkakäyntejä 34 000 vuodessa. Niistä puolet on yleislääkäripäivystyksessä ja puolet erikoissairaanhoidossa.
Niistä kymmenen prosenttia kuuluu E-luokkaan eli kiireettömiin tapauksiin.
- Yleistäminen on vaarallista, eikä tilastoja tule soveltaa potilaan tilaa arvioitaessa, huomauttaa johtajaylilääkäri Markku Härmä.
Päivystyskäynnit ovat viime vuosina kasvaneet, ja uudella luokituksella kasvua pyritään hillitsemään.
- Perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin taata oikeudenmukainen hoito kiireellisimmille tapauksille, Hussi sanoo.
Uudistus ei vaikuta alueen terveyskeskusten päivystyspoliklinikoiden aukioloon.
Hoidon kiireellisyyden asteet
A-ryhmä: Potilas tarvitsee välitöntä hoitoa.
B-ryhmä: Potilas pyritään saamaan hoitoon kymmenessä minuutissa.
C-ryhmä: Potilas pyritään saamaan hoitoon tunnissa.
D-ryhmä: Potilas pyritään saamaan hoitoon kahdessa tunnissa.
E-ryhmä: Potilas ei tarvitse kiireellistä hoitoa, vaan hänet ohjataan terveyskeskukseen.
http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2008/08/29/Keskussairaalan+ovet+aukeavat+vain+kiireellisille+tapauksille/200815785572/5