Pitääkö seurustelusuhteessa heti rakastaa toista?

Scarlett O Harava

Tunnettu jäsen
17.08.2004
61 304
187
63
Viikonloppuna yksi nainen kysyi, että kuinkas erään miehen kanssa. Kerroin, että me seurustellaan. Tämä nainen puhui jotakin rakkaudesta ja mä sanoin, että ei nyt vielä sellaisista tunteista puhuta. Tämä nainen sitten oli vähän hölmistynyt ja ihmetteli, että kuitenkin seurustelette...

Siis mun käsityksen mukaan ei tarvitte heti olla rakastunut vaan voi olla "vain" toiseen todella tykästynyt. Ja ne tunteet kehittyy siitä pikkuhiljaa. Voihan tietysti olla täysin rakastunut heti alusta asti, mutta eihän tässäkään asiassa ole yhtä ainoaa oikiaa tapaa.

Se, että ei heti rakasta toista aivan täysillä ei tarkoita sitä, että seurustelisi ihmisen kanssa josta ei pidä. Kun tuli vähän sellainen olo, että mitäs sitten seurustelet jos ei kerran rakkaudesta vielä puhuta... :o
 
Jollekin rakkaus on sitä että tykkää hurjasti. Sanaa käytetään niin eri tavalla. Mä en edes tiedä miten itse määrittelisin rakkauden.
Jos se on sitä että ei voi elää ilman toista ja tunne ei koskaan kuole vaikka mitä tapahtuisi niin sitten en rakasta ketään muuta kuin lapsiani.
 
kun mä tapasin mun miehen, mä tiesin heti, että tota mä rakastan ja tulen rakastamaan aina :heart: mutta en mä sitä sille heti sanonut - kesti siinä kolme viikkoa asia tunnustaa :xmas:

mutta jokainen suhde on erilainen. toiset kasvaa ja syttyy hitaammin rakkauteen ja toiset nopeemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yx:
no oman kokemuksen mukaan salama rakkaus katoaa yhtä nopeesti kuin tulikin. mut tuollainen pikkuhiljaa rakastuminen kestää pitempään

Näin.
Poikkeuksiakin on, mutta omaa historiaa kun ajattelee, niin ne suhteet, joissa "rakastuin" päätäpahkaa, eivät kestäneet.
 
Mä olin tuntenut mieheni kaveripohjalta pari vuotta ennen kuin ruvettiin seurustelemaan ja hyvät kaverit oltiinkin. Sitten tapahtui jotain meissä molemmissa ja kiinnostuttiin toisistamme ihan tosissamme :heart: Silloin kun alettiin seurustelemaan, rakastimme toisiamme ja tiesimme, että haluamme naimisiin toistemme kanssa :heart:
 
Me olimme mieheni kanssa olleet yhdessä 2kk, kun huomasin olevani rakastunut. Samoihin aikoihin myös mieheni kertoi rakastavansa minua. Emme tunteneet toisiamme ennen kuin aloimme tapailla ja seurustella.
 
Mä taas luulin, että kyllä rakkaus tulee ajan kanssa, kun mies niin mukava. Voi veljet kun olin väärässä. Nyt ilman suuria tunteita oltu yhdessä 5vuotta ja 2 lasta. Kadun ikuisesti kun vaihdoin intohimoisen rakkauden tähän...
 
Rakastaminen ja rakastuminen on mun mielestä kaksi eri asiaa... Mä olin mieheeni ihastunut ja tunsin vetoa ja mielenkiintoa häntä kohtaan kun ekan kerran tavattiin, ja alettiin viettämään aikaa yhdessä. Tajusin olevani rakastunut häneen, kun olimme jo viettäneet kesää ja mökkeilleet yhdessä jonkin aikaa, noin kk tapaamisestamme. Kai se oli sitten kun oli alkanut kunnolla tutustua toiseen. Se on jännä kun sen vaan yhtäkkiä tajuaa, että on ihan mielettömän rakastunut johonkin ihmiseen. :D Ja rakastuminen on nykyään jo mieletöntä rakastamista..

Tosin, voihan siinä niinkin käydä, että tajuaa, ettei olekaan mitenkään rakastumassa toiseen ihmiseen. On mulla niinkin käynyt. Mutta ei sitä siinä seurustelun alussa voi aina tietää. Tulee jos on tullakseen... :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja simpu:
Mä olin tuntenut mieheni kaveripohjalta pari vuotta ennen kuin ruvettiin seurustelemaan ja hyvät kaverit oltiinkin. Sitten tapahtui jotain meissä molemmissa ja kiinnostuttiin toisistamme ihan tosissamme :heart: Silloin kun alettiin seurustelemaan, rakastimme toisiamme ja tiesimme, että haluamme naimisiin toistemme kanssa :heart:

No mä olen tiennyt tuon miehen ainakin 10 vuotta jos en kauemmankin. Paremmin ollaan tutustuttu vasta myöhemmin. Mies yritti iskeä mua ekan kerran melkein neljä vuotta sitten, mä seurustelin silloin eikä kyllä kiinnostanutkaan. No mies oli sitkeä ja mun on pakko tunnustaa hävinneeni tämän taistelun. :whistle: :xmas:
 
Ei se kyllä haittaakaan, jos on rakastunut tai rakastaa seurustelukumppaniaan heti alkumetreiltä. :D

Mutta itse en usko, että rakkaus kasvaisi suhteen jatkuessa, jos sitä ei alunperin ole ollutkaan. Olen pari kertaa koittanut, eikä onnistunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liisa:
Mä taas luulin, että kyllä rakkaus tulee ajan kanssa, kun mies niin mukava. Voi veljet kun olin väärässä. Nyt ilman suuria tunteita oltu yhdessä 5vuotta ja 2 lasta. Kadun ikuisesti kun vaihdoin intohimoisen rakkauden tähän...

No ei kai niitä lapsia kannata tehdä ennen sitä rakkautta, mutta ei kai parissa kuukaudessa kukaan raskaaksi poksahdakaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Baroness of Bastardia:
Ei se kyllä haittaakaan, jos on rakastunut tai rakastaa seurustelukumppaniaan heti alkumetreiltä. :D

Mutta itse en usko, että rakkaus kasvaisi suhteen jatkuessa, jos sitä ei alunperin ole ollutkaan. Olen pari kertaa koittanut, eikä onnistunut.

voi, tässäpä sellaiset sanat joihin on niiiin helppo yhtyä. peesaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Rakkaus vaatii aikaa

Näinpä juuri. Sen huomaa sitten kun se alkuhuuma laantuu että onko se rakkautta vai ei. Ihastuminen on ihan eri asia, ja sen pohjaltahan seurustelu tiämmä aloitetaan.
Että halutaan tutustua toiseen paremmin.

No, minä olen rakastanut (ja rakastan yhä ) kolmea henkilöä. Ja olen tiennyt sen heti, kun olen katsonut silmiin. Kahdesti olen myös tiennyt, että tämä ei tule toimimaan tässä elämässä, mutta olen katsonut pelin loppuun joka tapauksessa. Ei se rakkaus minnekään kadonnut, se ei vain aina ole riittävästi.

Ja kolmas ihminen on ollut 15 vuotta palavien tunteitteni kohteena ja osana elämääni. Tiesin sen heti, kun tapasimme ensimmäistä kertaa. :D
 
Munkin mielestä rakkaus vaatii aikaa. Ei se heti syty. En mä ainakaan olis parin pvän päästä valmis kuolemaan toisen vuoks ja määrittelen rakastamisen lähinnä sellaisena. Rakastuminenkin on paljon vahvempaa kuin vahva ihastuminen. Vahvasti voi ihastua jo alussa ja haluta toisen elämäänsä ainiaaksi. Mut ei se silti ole mun mielestä rakkautta. Ja pikku hiljaa kasvanut tunne ihastumisesta rakkaudeksi kestää pidempään. Oon joskus luullu olevani rakastunu jo het alussa, mut se oli sitä kun viel oli niin nuori eikä sillain tajunnu sen sanan merkitystä, tai ei halunnu tietää ku mukamas sitä oltiin niin rakastuneita.
 
Näkisin että voi olla ihastunut tai rakastunut uuteenkin tuttavúuten. TUolloin kun ei vielä tunne tosita ihmistä enempää tämä ihastuminen kohdistuu niihin piirteisiin mitä kyseisessä ihmisessä näkee tai haluaa nähdä. Myöhemmin voi huomata ettei kyseinen ihminen ollutkaan se kehen tuli rakastuttua vaan hänestä löytyykin ihan erilaisia piirteitä.

Rakastaminen on jotain mikä tulee kuvioihin vasta kun tuntee toisen, myös ne negatiiviset puolet mitä ei välttämättä ihastuneena/rakastuneena halua vielä toiselle paljastaa. Eli vasta kun tuntee toisen kunnolla ja pystyy hyväksymään myös tämän virheet, puhuisin rakkaudesta ja rakastamisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Näkisin että voi olla ihastunut tai rakastunut uuteenkin tuttavúuten. TUolloin kun ei vielä tunne tosita ihmistä enempää tämä ihastuminen kohdistuu niihin piirteisiin mitä kyseisessä ihmisessä näkee tai haluaa nähdä. Myöhemmin voi huomata ettei kyseinen ihminen ollutkaan se kehen tuli rakastuttua vaan hänestä löytyykin ihan erilaisia piirteitä.

Rakastaminen on jotain mikä tulee kuvioihin vasta kun tuntee toisen, myös ne negatiiviset puolet mitä ei välttämättä ihastuneena/rakastuneena halua vielä toiselle paljastaa. Eli vasta kun tuntee toisen kunnolla ja pystyy hyväksymään myös tämän virheet, puhuisin rakkaudesta ja rakastamisesta.

mutta miksi sitten joillakin ihmisillä käy niin, että sen vaan tietää siitä ensi hetkestä lähtien, että "se on tässä" ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Näkisin että voi olla ihastunut tai rakastunut uuteenkin tuttavúuten. TUolloin kun ei vielä tunne tosita ihmistä enempää tämä ihastuminen kohdistuu niihin piirteisiin mitä kyseisessä ihmisessä näkee tai haluaa nähdä. Myöhemmin voi huomata ettei kyseinen ihminen ollutkaan se kehen tuli rakastuttua vaan hänestä löytyykin ihan erilaisia piirteitä.

Rakastaminen on jotain mikä tulee kuvioihin vasta kun tuntee toisen, myös ne negatiiviset puolet mitä ei välttämättä ihastuneena/rakastuneena halua vielä toiselle paljastaa. Eli vasta kun tuntee toisen kunnolla ja pystyy hyväksymään myös tämän virheet, puhuisin rakkaudesta ja rakastamisesta.

mutta miksi sitten joillakin ihmisillä käy niin, että sen vaan tietää siitä ensi hetkestä lähtien, että "se on tässä" ?

Se on rakastumista, vahvasti. :heart: Ja jonain päivänä sitten kun tuntee toisen hyvin, huomaa sen vaihtuneen rakkaudeksi.
 

Yhteistyössä