Pitääkö seurustelusuhteessa heti rakastaa toista?

[Rukoilijasirkka]

Semmonen mielen pimentävä ihastus antaisi kyllä ihan kivasti alkupotkua suhteeseen, mutta joka tapauksessa pitää tehdä sen suhteen eteen hommia, jotta se toimisi pitempään, kuin sen 2 vuotta, minkä se alkuhuuma kestää.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

mutta miksi sitten joillakin ihmisillä käy niin, että sen vaan tietää siitä ensi hetkestä lähtien, että "se on tässä" ?

Se on rakastumista, vahvasti. :heart: Ja jonain päivänä sitten kun tuntee toisen hyvin, huomaa sen vaihtuneen rakkaudeksi.

Miksen minä huomaa sellaista? :saint: Olen vain tuhottoman rakastunut, päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Ja samalla rakastan palavasti.

 

[jadal]

mä en alkuun viunut edes sanoa tykkääväni miehestäni, kun aloimme seurustelemaan. Siinä vaan oli sitä jotain kuitenkin, että halusin pitää kiinni kynsin ja hampain.
Ja sitten eräänä päivänä tunteet vain roihahti täydellä voimalla

 

[Madicken04]

mutta miksi sitten joillakin ihmisillä käy niin, että sen vaan tietää siitä ensi hetkestä lähtien, että "se on tässä" ?

Se on rakastumista, vahvasti. :heart: Ja jonain päivänä sitten kun tuntee toisen hyvin, huomaa sen vaihtuneen rakkaudeksi.

Miksen minä huomaa sellaista? :saint: Olen vain tuhottoman rakastunut, päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Ja samalla rakastan palavasti.

Mutta siis heti ensi silmäykseltä tiesit ja tunsit kaverisi perinpohjin? Kaikki hänen huonot ja ärsyttävät puolet ja tavat myös?

Itse näkisin tuossa erona juuri sen että tuntee ihmisen niin perinpohjin kuin toisen nyt voi yleensä tuntea. Ja tottakai sen jälkeen voi yhä olla ihan yhtä rakastunut kuin silloin ensitapaamisella, mutta samalla se on kasvanut rakkaudeksi asti.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

mutta miksi sitten joillakin ihmisillä käy niin, että sen vaan tietää siitä ensi hetkestä lähtien, että "se on tässä" ?

Se on rakastumista, vahvasti. :heart: Ja jonain päivänä sitten kun tuntee toisen hyvin, huomaa sen vaihtuneen rakkaudeksi.

Miksen minä huomaa sellaista? :saint: Olen vain tuhottoman rakastunut, päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Ja samalla rakastan palavasti.

Mutta siis heti ensi silmäykseltä tiesit ja tunsit kaverisi perinpohjin? Kaikki hänen huonot ja ärsyttävät puolet ja tavat myös?

Itse näkisin tuossa erona juuri sen että tuntee ihmisen niin perinpohjin kuin toisen nyt voi yleensä tuntea. Ja tottakai sen jälkeen voi yhä olla ihan yhtä rakastunut kuin silloin ensitapaamisella, mutta samalla se on kasvanut rakkaudeksi asti.

Eli samaa ajamme takaa: voi olla rakastunut JA rakastaa.

Ja tavallaan kyllä, tunsin hänet heti. Tiesin, ettei tästä mitään romanttista höhhelöä tule ja että hänellä on monia hankalia piirteitä.

 

[Myy-80]

Joillakin rakastuminen vie pitemmän aikaa. Ite uskon rakkauteen ensisilmäyksellä, mut ehkä ne alkutunteet on enempi voimakasta ihastumista, sellanen rakkauden esiaste. Siitä ne sitten muuttuu rakkaudeks tuntemaan oppimisen myötä, jos kaikki sujuu hyvin.

Kyllähän siinä sitä tykkäämistä ja vetovoimaa on, jos kerran seurustelee. Onhan niitäkin, jotka seurustelee vaan seurustelun takia, mut yleensä. Toiset myös puhuu rakkaudesta varovaisemmin ku toiset... Yksilöllisiä juttuja. Ei mun mielestä o mitenkään ihmeellistä, jos ei seurustelun alkuvaiheessa tunteita rakkaudeks kutsu.

 

[Scarlett O Harava]

Itse en seurustelisi ilman rakkaudentunnetta. Mutta mä en olekaan niitä naisia joilla on takana kymmenittäin seurustelusuhteita.
jokainen tavallaan.

No mä taas en ymmärrä miksi en voisi seurustella miehen kanssa josta pidän erittäin paljon. Pitäisikö meidän tavata vain kaverimerkeissä vai miten tässä muka pitäisi tehdä?

Ei ole mullakaan takana kymmenittäin seurustelusuhteita.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Itse en seurustelisi ilman rakkaudentunnetta. Mutta mä en olekaan niitä naisia joilla on takana kymmenittäin seurustelusuhteita.
jokainen tavallaan.

No mä taas en ymmärrä miksi en voisi seurustella miehen kanssa josta pidän erittäin paljon. Pitäisikö meidän tavata vain kaverimerkeissä vai miten tässä muka pitäisi tehdä?

Ei ole mullakaan takana kymmenittäin seurustelusuhteita.

Sinä teet omalla tavallasi. Tietenkin. Kukaan muu ei voi tietää, mikä on sinulle sopiva tapa.

 

[Scarlett O Harava]

Itse en seurustelisi ilman rakkaudentunnetta. Mutta mä en olekaan niitä naisia joilla on takana kymmenittäin seurustelusuhteita.
jokainen tavallaan.

No mä taas en ymmärrä miksi en voisi seurustella miehen kanssa josta pidän erittäin paljon. Pitäisikö meidän tavata vain kaverimerkeissä vai miten tässä muka pitäisi tehdä?

Ei ole mullakaan takana kymmenittäin seurustelusuhteita.

Sinä teet omalla tavallasi. Tietenkin. Kukaan muu ei voi tietää, mikä on sinulle sopiva tapa.

No mä en oikiasti tiedä miten muuten mä tekisin kuin seurustelisin tuon miehen kanssa. En mä jaksaisi vain tapailla ja olla sillä tavalla vähän iisimmin, että jospa sitä sitten joku päivä jne....Kyllä me tavataan aina kun mahdollista ja oon mä jo keriinny antaa nootit, että oot sitten kunnolla! Siis kun mies oli 250km:n päässä viettämässä juhannusta.

 

[vieras]

Silloin kun tapasin miehen niin aluksi tykästyin et onpas mukava mies. Sit tapailtiin siinä muutamia kertoja kuukausien aikana ja ihastuin todella paljon. Rakkaus tuli sitten pikku hiljaa, varsinaisesti seurusteltiin vasta vuoden kuluttua tapaamisesta. Ja nyt sitä ollaan oltu yhdessä 6-vuotta ja rakastan todella :heart:

 

[Rukoilijasirkka]

On olemassa semmoista hitaastilämpenevääkin rakkautta. Mä ainakin olen hyvin rakastunut omaan mieheen, mutta silloin kun aloimme olla, olin vasta tyttö. Olin kyllä ihastunut, mutta en sillä tavalla täysin, kuin mitä nykyään olen. Mutta nykyisin tosiaan ainakin kerran päivässä ajatuksiin tulee se, että valinta oli minulle aivan täydellinen. Ja kun vielä ulkoisestikin miellyttää minua aina vaan enenevässä määrin.