Pitäisi antaa 1 v 4 kk harjoitella lusikalla syömistä. Miten onnistuu parhaiten?

[Laiskuri]

Tuntuu, että sotku ja ruuan menekki on aivan valtava. Nyt onneksi ollut lämpöiset kelit niin on voinut syödä vaippasillaan ja helppo laittaa kylpyyn pesulle ruokailun jälkeen kun on aina kirjaimellisesti päästä varpaisiin ruuassa. Silti tuntuu ettei harjoittelu edisty ollenkaan osaa siis laittaa ruokaa lusikalla suuhun mutta muutamien lusikallisten jälkeen työntää aina toisen käden sormet lautaselle, jos annan kaksi lusikkaa lentää toinen lattialle. Kun on tarpeeksi mössännyt ruokaa sormin kipaa lautasen syliinsä yms. Eli aika usein otan lautasen pois ja syötän loput kun on upottanut sormensa ruokaan ja kallistelee/ nostelee lautasta kielloista huolimatta ja menossa on jo kolmas annos, kahden edellisen annoksen ollessa lattialla ja sylissä.

Pitäisikö vain sitkeästi tehdä uusi annos sitä mukaan kun edellinen on kipsttu syliin ja lattialle vai miten olette toimineet? Kai tuon ikäisen (1v 4 kk) pitäisi jo alkaa syömään muutakin kuin sormiruokaa omatoimisesti. Tunnen itseni super laiskaksi äidilsi kun aina viimeistään kolmannen annoksen uhatessa mennä lattialle/ syliin alan syöttää viimeistään. Muutenkin tyttö on todella pieni ruokainen ja hoikka niin en viitsi kokeilla sitäkään, että olkoon sitten syömättä koska sitten on syömättä.

Kiitos jos jollain on jotain hyviä vinkkejä!!!

 

[Laiskuri]

Lisäyksenä, että meillä on imukupilla pöytään kiinnitettävä lautanen mutta jos käytämme sitä menee kaikki huomio siihen kun koittaa saada lautasen irti pöydästä eikä keskity syömiseen yhtään.

 

[Ken guru]

Me ollaan aloitettu lusikalla syömisen opettelu jo heti kun lusikka on kädessä pysynyt, eli reilusti alle vuoden ikäisenä, joten nyt 1v9kk syö jo siististi. Ollaan vaan annettu syödä ja sitten siivottu sotkut. Muutenkin ollaan annettu tehdä mahd. paljon omilla käsillä että käsien motoriikka kehittyy. Uskon että kaikki muukin opettelu (piirtäminen, maalaaminen etc.) auttaa sitten sen syömisenkin suhteen.

Ehkä vaan pitäisin lautasesta kiinni ettei saisi sitä kaadettua, ja antaisin lappaa lusikalla ruokaa.

 

["jep"]

No mä en ainakaan alkais uutta ruokaa lapselle laittamaan. Sun pitää yrittää vaan kädestä pitäen opettaa. Tuohan kuulostaa siltä että se on lapselle leikki. Ja kun leikkii ruoalla niin äiti tuo lisää...

 

[Ken guru]

Lisäyksenä, että meillä on imukupilla pöytään kiinnitettävä lautanen mutta jos käytämme sitä menee kaikki huomio siihen kun koittaa saada lautasen irti pöydästä eikä keskity syömiseen yhtään.

No voi että. Kyllä se kohta teilläkin helpottaa kun lapselle tulee sitä järkeä enemmän päähän.

 

[Vierras]

Lapsi on keksimyt että sotkemalla saa äidin huomion. Mitä vähempi sen lapsen ympärillä häärää sen parempi. Sen sijaan että vahtisit lapsen syömistä keskity itse syömään oma annoksesi, siitä lapsi saa esimerkkiä mitä sillä ruoalla kuuluu tehdä.
Jos lautanen lentää lattialle tai puuro syliin niin se on sitten siellä, älä ole huomaavinasikaan. Lapsi voi sitten istua tyhjin käsin odottamassa että äiti saa ruokansa syötyä. Sitten kun olet syönyt oman ruokasi voit syöttää lasta jos vielä huolii.

Tietysti voit myös tarkkailla lasta ja napata lautasen pois siinä vaiheessa kun menee leikiksi niin tulee vähempi sotkua. Voit hetken päästä kertaalleen antaa lautasen takasin jos haluaa vielä syödä mutta jos uudelleen menee leikiksi niin odottaa sitten ettäsinä joudat syöttämään. Tässä(kin) keinossa vaan joutuu kuuntelemaan lapsen protestointia.

 

[Vie.ras]

Me ollaan aloitettu lusikalla syömisen opettelu jo heti kun lusikka on kädessä pysynyt, eli reilusti alle vuoden ikäisenä, joten nyt 1v9kk syö jo siististi. Ollaan vaan annettu syödä ja sitten siivottu sotkut. Muutenkin ollaan annettu tehdä mahd. paljon omilla käsillä että käsien motoriikka kehittyy. Uskon että kaikki muukin opettelu (piirtäminen, maalaaminen etc.) auttaa sitten sen syömisenkin suhteen.

Ehkä vaan pitäisin lautasesta kiinni ettei saisi sitä kaadettua, ja antaisin lappaa lusikalla ruokaa.

Peesailen Ken gurua. Tosin meillä lapsi on 6kk nuorempi ja sotkee vielä

Suihkun kautta on pakko ruokailun jälkeen käyttää, mutta mitä sitten. Ja lattialle olen syöttötuolin alle viritellyt jätesäkki/sanomalehti/pyyhe suojuksia ettei moppia tarvii koko ajan heiluttaa.

 

[Laiskuri]

On saanut oman lusikan käteen siitä asti kun lusikasta kiinnostui ja oli kyllä silloin aika pieni kun ei osannut istua vielä syöttötuolissakaan vaan söi sitterissä. Jonkin aikaa lusikkaa ei annettu kun ei tehnyt sillä muuta kuin paukutti ruokaa ympäriinsä (osaa heittää ruokaa lusikalla todella pitkälle). Jos pidän lautasesta kiinni saa järkyttävän raivarin ja syöminen jää siihen. Eikä raaskisi pitää montaa ruokailua peräkkäin syömättä kun on niin laiha muutenkin ja kaikki mitä suostuu tavalla tai toisella syömään tulee tarpeeseen.

 

[Laiskuri]

Sepä siinä onkin kun ei lasta tunnu häiritsevän, että ruoka on sylissä tai lattialla kun muut syövät. Löytää aina jostain jonkun pläntin ruokaa sylistään millä jatkaa leikkimistä.

 

[vierass]

Me ollaan aloitettu lusikalla syömisen opettelu jo heti kun lusikka on kädessä pysynyt, eli reilusti alle vuoden ikäisenä, joten nyt 1v9kk syö jo siististi.

Se lusikka pysyy kyllä kädessä heti siitä lähtien, kun aloittaa kiinteät. Tuo, joka sai oman lusikan tai välillä lusikat käteen jos kiinteät aloittaessa, söi ihan itsenäisesti ja aika siististikin jo vuoden täyttäessään. Sitä ennen hämmensi aina itse mukana lusikan kanssa, minä lapoin ruokaa suuhun ja välillä hänen lusikkaansa.

Ja paras lautanen on ollut painava lastenlautanen, missä on hieman sisäänpäin kaartuva reuna, ettei ruoat työnny laidan yli. Muoviset kyllä lentelee, mutta nuo kunnolliset lautaset on saaneet olla aika rauhassa. Muutaman kerran on joutunut ottamaan lautasesta kiinni, ettei olla kipattu.

 

[Puuhippa]

Anna haarukka ja autat tökkäsemään ne piikit ruokaan, siinä pysyy ruoka paremmin kiinni ja motoriikan opettelu on helpompaa.

 

[Ken guru]

Se lusikka pysyy kyllä kädessä heti siitä lähtien, kun aloittaa kiinteät. Tuo, joka sai oman lusikan tai välillä lusikat käteen jos kiinteät aloittaessa, söi ihan itsenäisesti ja aika siististikin jo vuoden täyttäessään. Sitä ennen hämmensi aina itse mukana lusikan kanssa, minä lapoin ruokaa suuhun ja välillä hänen lusikkaansa.

Ja paras lautanen on ollut painava lastenlautanen, missä on hieman sisäänpäin kaartuva reuna, ettei ruoat työnny laidan yli. Muoviset kyllä lentelee, mutta nuo kunnolliset lautaset on saaneet olla aika rauhassa. Muutaman kerran on joutunut ottamaan lautasesta kiinni, ettei olla kipattu.

Niinpä. En laittanut mitään ikää tuohon kun en muista että milloin se olikaan. Ja kuten Puuhippa laittoi, niin meillä on ollut yleensä sekä haarukka että lusikka lapsella käytössä.

 

["Jen"]

Me ollaan annettu 6kk eteenpäin lusikat käteen, ja lapset on saanut kokeilla ja sotkea. Nyt nuorin on 11kk eikä enää syötetä ollenkaan. Lautaselle ruuat ja saa syödä kädella tai lusikalla.. Esikoinen aloitti syömään itse 12kk kunnolla. Miten lapsi oppii jos sen ei anna tehdä? Tää on niin vanhempien mukavuudenhaluisuutta... :/

Me vain laitetaan ruuat esile ja syödään kaikki samaan aikaan. Siinä sitten siivotaan pöytä ja lapset. Hällä väliä että tulee sotkua, kunhan lapset saa syödä ja oppia itse.

ELi nyt se lusikka käteen ja annatte lapsen syödä.

 

[Vierras]

Sepä siinä onkin kun ei lasta tunnu häiritsevän, että ruoka on sylissä tai lattialla kun muut syövät. Löytää aina jostain jonkun pläntin ruokaa sylistään millä jatkaa leikkimistä.

Jos lapsi istuu tyytyväisenä syöttöuolissa ja katselee kun muut syövät niin sktten sillä ei oo nälkä. anna istua siinä ja syötä lopuksi jos helposti huolii. Lapsilla on herkkyysvaiheita, 'minä itse'-kausia kun helpommin oppivat itsebäiseen tekemiseen, sknun lastasi ei nyt näytä kiinnistavan. Ei kannata tehdä asiasta sen kummempaa numeroa. En myöskään tuputtaisi ruokaa jos lapselle ei maistu vaikka kuinka olisi hoikka. Lapsen pitäisi itse opetellasäätelemään ravinnonottoaan ja opetella tunnistamaan se näläntunne ja syömään sopivasti. Jos tuppaat ruokaa puoliväkisin sisään niin ei lapselle koskaan tule nälkä eikä sitä huvita sitten syödäkkään. Monesti varsinkin helteellä se ruoka ei maistu ja sitten ruokamäärät voi olla tosi pieniä. Hetken päästä sitten tulee kausi kun vetää isoja annoksia, se on lapselle ihan luontaista vaihtelua. Ja aivan hyvin voi jättää ateioita väliin, jossei maistu niin ei maistu.

 

[halipupu harmaana]

Onhan tuosta ajasta jo aikaa, mutta itse tein niin että annoin lapselle oman lusikan ja lapsi söi sen verran kun söi ja sitten syötin omalla lusikalla loput ruuasta. Pidin lapsen lautasesta kiinni, joten se ei pudonnut syliin ja jos ruokaa lensi tahallaan lattialle, otin lusikan pois. Noin pieni lapsi ei vielä ymmärrä kieltoja kovin hyvin ja tarvitee konkreettisen tuen, että ymmärtää ja paljon paljon toistoja. Meillä lapset alkoivat lusikoida itse ruokaansa noin 8 kuisena. Tsemppiä opetteluun!

 

[Neljälasta]

[QUOTE="Jen";30127436]Me ollaan annettu 6kk eteenpäin lusikat käteen, ja lapset on saanut kokeilla ja sotkea. Nyt nuorin on 11kk eikä enää syötetä ollenkaan. Lautaselle ruuat ja saa syödä kädella tai lusikalla.. Esikoinen aloitti syömään itse 12kk kunnolla. Miten lapsi oppii jos sen ei anna tehdä? Tää on niin vanhempien mukavuudenhaluisuutta... :/

Me vain laitetaan ruuat esile ja syödään kaikki samaan aikaan. Siinä sitten siivotaan pöytä ja lapset. Hällä väliä että tulee sotkua, kunhan lapset saa syödä ja oppia itse.

ELi nyt se lusikka käteen ja annatte lapsen syödä.[/QUOTE]

Näin meilläkin ja hyvin ovat kaikki oppineet syömään, 1,5v iässä olleet jo aika omatoimisia syömäreitä (no, välillä lusikoin 5v:lle ruokaa suuhun nytkin, kun on sellainen haaveilija ), enkä koskaan muista että ois ketään tarvinnut suihkuttaa ruokailun jälkeen....harjoitusta vaan!

 

["neljän äiti"]

Ottaisin aikalisän itse syömisessä. Vaikka jonkun lapsi söiis sujuvasti itse 8 kk iässä, ei välttämättä sinun lapsellasi ole samanlaisia motorisa taitoja ja/tai innostusta asiaa. Kokeile kuukauden päästä uudestaan.

 

[akava]

Täällä 1v3kk syö ruuat siististi lusikalla. Puuron vielä syötän. Yhdessä sitä lusikkaa käytettiin aluksi. Lautasta ei heitellä, piste. Yhdessä on syöty jo kuukausia. Enkä ikinä ole tarvinnut suihkuttaa lasta eikä meillä ruokaa heitellä lusikalla. Jotain kikkareita pudottelee lattialle välillä. Sinä olet se joka määrää, päättää, ohjaa...

 

[leijona76]

Meillä sai lusikan 8kk kun halusi ja 1v3kk iässä päätti että syöttö loppuu kokonaan ja hän itse. Siihen asti oli ollut osittaissyöttöä. Lautasen ja ruoan tahalleen heittelyä en sallinut, vahinko pudotus toinen asia kun sihti oli vielä hakusassa. Kuulostaa sille että ap:n lapselle ruokailu on kiva leikki ja pöydässä saa sotkea tahallaan, äiti laittaa aina uuden. 1v4kk voi kyllä kieltää ja estää tahallaan toimimista. Olla siinä itsekin syömässä ja estää lautasen lento jne.

 

["gekko"]

Mun vuosikas syö itse jos en ole paikalla. Jos olen paikalla, ruoka lentää ja tulee enemmän sotkua. En tiedä käyttääkö lusikkaa vai lappaako nyrkillä suuhun. Olen unohtanut lautasen ja lappaan syöttötuolin pöydälle annoksen. Lopuksi pestään lapsi ja syöttötuoli.
Palaruuan syönnin seuraan ja se menee jo siististi.

 

["Ninni"]

Meillä on sama tilanne ku ap:llä, mut oon koittanut vähentää sotkun määrää laittamalla lapselle vaan vähän ruokaa kerrallaan lautaselle. Saa sitten useamman kerran pieniä annoksia. Ja sama juttu täällä, lapsi syö siistimmin, jos en ole siinä vieressä katsomassa.

 

[HippuTAR]

Mä pitäisin kuukauden-kaks taukoa jakoittaisin sit uudestaan.
Meidän molemmat tytöt on syönyt täysin itse alta yksvuotiaana ja nuorempi oli vielä siitä mukava tapaus että se osas ekasta lusikallisesta lähtien syödä siististi sekä syötettäessä että itse syödessään.

Pojat sitte taas: vanhempi oppi syömään itse kohtuullisesti n. 4 vuotiaana muistaakseni mutta on kehitysvammainen ja alkuun oli paljon häikkää motoriikassa.
Nuorempi oli lähemmäs 3 ennenku söi täysin itse ja niin ettei tullu kauheeta sotkua. Sitä ei yksinkertaisesti kiinnostanu mutta en mä siitä mitää stressiä jaksanu vetää.

Myös sellainen ero noilla on että molemmat tytöt on ollu erittäin innostuneita piirtämään siitä asti ku kynä on jotenki pysyny kädes. Pojat taas ei oo edelleenkään piirtämisestä yhtään kiinnostuneita vaikka oon niille koittanu vaikka mitä siihen keksiä.