V
"väsynyt"
Vieras
Olen nyt ollut työelämässä noin puoli vuotta. Sitä ennen siis kotona lasten kanssa. Silloin kun olin vielä kotona, hoidin pääsääntöisesti kotityöt, ruuan yms. Mies tuli kotiin töistä, söi ja otti noin tunnin päiväunet. Sai rauhoittumishetkensä.
Minäkin siirryin takaisin työelämään. Meillä on sama työaika, lähdemme. Minä herään joka työaamu noin puoli tuntia ennen miestä. Ehdin just ja just syödä, pukea, meikata yms. laittaa tarvittavat valmiiksi. Mies herää yhtaikaa lasten kanssa, menee rauhassa vessaan, juo ihan rauhassa kahvin ja syö aamupalan. Pukee kaikessa rauhassa. Minä puen lapset, käytän hammaspesulla ja puen ulkovaatteet päälle. Lähden puoli kahdeksan viemään lapset hoitoon. Mies jää vielä kotiin noin vartiksi, kun ei mene sitä lasten viemiseen menevää aikaa.
Töistä pääsemme siis samaan aikaan. Haen lapset ja menen kotiin. Mies yleensä on jo kotona, päivätorkuillaan. Pitäähän sitä nyt saada työpäivän jälkeen rauhoittua. Minä laitan ruuan, samalla touhuan myös lasten kanssa. Kyselen kuulumiset yms. Mies nukkuu sen tunnin. Siinä vaiheessa on enää turhaa mennä torkuille, koska sitten se vaikuttaa yöuniin ja valvotuttaa minua.
Tällä hetkellä minulla on raskaampi työ henkisesti, fyysisesti olemme aikalailla "tasoissa". Työasiat tulevat uniin ja myös valvotuttavat.
Olenko turhasta kateellinen miehelleni? Vai suoritanko liikaa?
Minäkin siirryin takaisin työelämään. Meillä on sama työaika, lähdemme. Minä herään joka työaamu noin puoli tuntia ennen miestä. Ehdin just ja just syödä, pukea, meikata yms. laittaa tarvittavat valmiiksi. Mies herää yhtaikaa lasten kanssa, menee rauhassa vessaan, juo ihan rauhassa kahvin ja syö aamupalan. Pukee kaikessa rauhassa. Minä puen lapset, käytän hammaspesulla ja puen ulkovaatteet päälle. Lähden puoli kahdeksan viemään lapset hoitoon. Mies jää vielä kotiin noin vartiksi, kun ei mene sitä lasten viemiseen menevää aikaa.
Töistä pääsemme siis samaan aikaan. Haen lapset ja menen kotiin. Mies yleensä on jo kotona, päivätorkuillaan. Pitäähän sitä nyt saada työpäivän jälkeen rauhoittua. Minä laitan ruuan, samalla touhuan myös lasten kanssa. Kyselen kuulumiset yms. Mies nukkuu sen tunnin. Siinä vaiheessa on enää turhaa mennä torkuille, koska sitten se vaikuttaa yöuniin ja valvotuttaa minua.
Tällä hetkellä minulla on raskaampi työ henkisesti, fyysisesti olemme aikalailla "tasoissa". Työasiat tulevat uniin ja myös valvotuttavat.
Olenko turhasta kateellinen miehelleni? Vai suoritanko liikaa?