Tarvitsevatko kaikkien miehet näin paljon aikaa töiden jälkeen rentoutumiseen?

[M32]

Kolme tuntia omaa aikaa päivässä kuulostaa ihan normaalilta. Toisilla on muita suurempi tarve puuhailla rauhassa omia juttujaan, ja sitä voi ulkopuolisten olla hankala ymmärtää. Tuon perusteella on tietysti mahdoton sanoa, onko kyse aidosta tarpeesta vai vältteleekö mies vain yhteistä aikaa, koska hän ei ollenkaan nauti lapsiperhe-elämästä.

 

[Peyote]

Kolme tuntia omaa aikaa päivässä kuulostaa ihan normaalilta. Toisilla on muita suurempi tarve puuhailla rauhassa omia juttujaan, ja sitä voi ulkopuolisten olla hankala ymmärtää. Tuon perusteella on tietysti mahdoton sanoa, onko kyse aidosta tarpeesta vai vältteleekö mies vain yhteistä aikaa, koska hän ei ollenkaan nauti lapsiperhe-elämästä.

Jos töistä tulevalla miehellä on töiden jälkeen 3 tuntia omaa aikaa, niin milloin kotona lasten kanssa olevalla naisella on se oma 3 tuntiaan?

 

["Kirsikka"]

Miehesi on vain laiska, epäreilu ja itsekäs! Meillä miehen tultua töistä kotiin lasten- ja kodinhoito jaetaan 50/50. Vetovastuu vaihtelee illan aikana niin, että molemmat kyllä saavat hetken huilata ja tehdä omiakin juttuja. Ei kuitenkaan niin, että toinen pakoilee perhettään koko illan ja tulee "moikkaamaan" lapsia juuri ennen näiden nukkumaanmenoa. Ei tuollainen ole reilua peliä ap:ta tai perheen lapsia kohtaan!

 

[M32]

Jos töistä tulevalla miehellä on töiden jälkeen 3 tuntia omaa aikaa, niin milloin kotona lasten kanssa olevalla naisella on se oma 3 tuntiaan?

Jaa-a. Jos tietää tarvitsevansa paljon yksinoloaja omaa rauhaa, ja puoliso on tässä suhteessa samanlainen, kannattaisi varmaan jättää lapset tekemättä. En näe, miten elämä pienten lasten kanssa voisi koskaan tyydyttää tuollaista tarvetta.

 

[Oma valinta]

Ap:n mies on itsekäs sika, ja ap on tyhmä itsetunnoton marttyyri. Jos alistut tuohon ap niin ansaitsetkin sen - tähän käy hyvin se vanha sanonta, että jos et halua muiden kävelen ylitsesi niin lopeta maassa makaaminen... Ei heru empatiaa, kun ihan vapaaehtoisesti tuohon tilanteeseen alistut. Pärjäisit paljon helpommalla yksinhuoltajana.

 

[Vaimo-Rakas]

Me istutaan yhdessä kahvikupin äärelle ja luetaan postit. Vaihdetaan kuulumiset. Sitten sovitaan mikä on työnjako, kuka alkaa mitäkin tekemään. Iltahommat hoidetaan yhdessä.
Voisit sanoa sille miehellesi että kun ne pakolliset askareet hoitaa porukalla, jää koko perheelle mukavammin aikaa tehdä kivoja juttuja tai vaikka saunoa yhdessä. Sama se on lasten iltapuuhien kanssa, kun yhdessä jakaa hommat niin sitä helpommalla päästään yhdessä sänkyyn löhöämään ja hellimään. Jos vain toinen hoitas noita juttuja niin olisi kyllä epäreilua.

Eri asia jos oikeasti toinen on välillä väsynyt tai kipeä ja silloin meillä ainakin ihan patistetaan lepäilemään ja toinen ottaa vetovastuun. Eilen minä otin tirsat kun mies laittoi lasten kanssa ruokaa.

 

[Vaimo-Rakas]

Kolme tuntia omaa aikaa päivässä kuulostaa ihan normaalilta. Toisilla on muita suurempi tarve puuhailla rauhassa omia juttujaan, ja sitä voi ulkopuolisten olla hankala ymmärtää. Tuon perusteella on tietysti mahdoton sanoa, onko kyse aidosta tarpeesta vai vältteleekö mies vain yhteistä aikaa, koska hän ei ollenkaan nauti lapsiperhe-elämästä.

3 tuntia päivittäistä "omaa aikaa" on kyllä lapsiperheen vanhemmalle todella paljon.

Kuten tuossa jo aiemmin sanoinkin, kun jakaa ne askareet niin sitten jääkin sitä omaa aikaa illalla kummallekin tasapuolisesti. Toki meilläkin käydään urheilemassa vuorotellen ja omia juttujaan tehdään muiden askereiden lomassa, viikonloppuisin nähdään kavereita jne, mutta 3 tuntia johonkin varsinaiseen lepäilyyn töiden jälkeen on aina lapsilta pois.
Me lepäillään joka ilta 3 tuntia lasten mentyä nukkumaan, ei töiden jälkeen.

 

[kiikkis]

itse olen esikon kanssa kotona ja odotan toista lastamme. mieheni käy töissä,tekee välillä pidempää, välillä lyhyempää päivää. Toki miehen työpäivinä yritän pitää suurimman vetovastuun itselläni että mies saa vähän hengähtää, mutta kyllä meillä kotityöt ja lapsi yhdessä hoidetaan. Monesti kun mies tulee illalla töistä vie hän esikon nukkumaan kun minä olen hoitanut iltapesut ja -palat,jotta saan rauhoittua ja hetken aikaa itselleni.
Jos taas mies menee iltavuoroon niin monta kertaa saan nukkua päiväunet,käydä yksin kaupoilla, siivoilla rauhassa tms ihan itsekseni kun hän hoitaa lapsen. Miehen vapaapäivinä työt jaetaan tasan, tosin silloin pääpaino tippuu usein miehelle kun tämä raskaus alkaa jo hieman imeä vetoa, mutta eipä tuo ole valittanut, päinvastoin. monesti ihan komentaa ottamaan pitkän suihkun, juomaan kahvin/syömään tai nukkumaan ihan rauhassa, hoitaa mielellään lasta niin äitikin sitten taas jaksaa kun hetken saa irtautua

 

["tii-"]

Eikö sitä miestä hävetä oma toimintansa? Ilmeisesti ei edes näe todellisuutta, vaan pitää naista supernaisena joka totta kai jaksaa, koska on ennenkin jaksanut kun on ollut pakko kun toinen ei "jaksa".

 

["huoh"]

Jos töistä tulevalla miehellä on töiden jälkeen 3 tuntia omaa aikaa, niin milloin kotona lasten kanssa olevalla naisella on se oma 3 tuntiaan?

Yleensä se 3 tuntia on ollut sillä kotona olevalla naisella ihan täysin omaa aikaa jo päivällä ja aika monella se on mennyt facebookissa/palstalla/muualla netissä sohiessa.

Kotiäitiys ei ole työtä eikä minkään normaalin kodin ja lasten hoitamiseen mene täyttä työpäivää käytännössä koskaan. Jeesustelu on ihan turhaa.

 

[Vaimo-Rakas]

[QUOTE="huoh";29657978]Yleensä se 3 tuntia on ollut sillä kotona olevalla naisella ihan täysin omaa aikaa jo päivällä ja aika monella se on mennyt facebookissa/palstalla/muualla netissä sohiessa.

Kotiäitiys ei ole työtä eikä minkään normaalin kodin ja lasten hoitamiseen mene täyttä työpäivää käytännössä koskaan. Jeesustelu on ihan turhaa.[/QUOTE]

Aloittajahan on työelämässä. Älkää sotkeko kotiäitejä tähän keskusteluun.

 

[M32]

3 tuntia päivittäistä "omaa aikaa" on kyllä lapsiperheen vanhemmalle todella paljon.

Juu, tämä on varmasti ihan totta. Sen vuoksi onkin ikävää, jos aloittajan mies on oikeasti temperamentiltaan sellainen, että tarvitsee lautautumiseen noin paljon yksinoloa. Se tarkoittaisi, että joku joutuu hyvin todennäköisesti olemaan ainakin jossain määrin onneton. Vähän kuin joutuisi jatkuvasti tulemaan toimeen seitsemän tunnin yöunilla vaikka tarvitsisi kahdeksan: ei mahdotonta mutta ei pidemmän päälle mukavaakaan.

 

[vri]

Juu, tämä on varmasti ihan totta. Sen vuoksi onkin ikävää, jos aloittajan mies on oikeasti temperamentiltaan sellainen, että tarvitsee lautautumiseen noin paljon yksinoloa. Se tarkoittaisi, että joku joutuu hyvin todennäköisesti olemaan ainakin jossain määrin onneton. Vähän kuin joutuisi jatkuvasti tulemaan toimeen seitsemän tunnin yöunilla vaikka tarvitsisi kahdeksan: ei mahdotonta mutta ei pidemmän päälle mukavaakaan.

Niin, mutta oma valinta. Sitä paitsi, ei tuota kestä kovin kauan. Meillä on 6- ja 3 -vuotiaat lapset. Aika paljon saa olla jo ihan omassa rauhassa iltaisin. Esikoinen lukee ja kuuntelee musiikkia huoneessaan, nuorempi rakentelee legoilla tms. Ehdin lukea lehteä, opiskella ja jopa tylsistyä itse.

 

[Peyote]

Aloittajahan on työelämässä. Älkää sotkeko kotiäitejä tähän keskusteluun.

Ja sitäpaitsi, kenen lapsi muka nukkuu 3 tunnin päiväunet joiden aikana on sitten ihan sitä omaa aikaa?

 

[Vaimo-Rakas]

Juu, tämä on varmasti ihan totta. Sen vuoksi onkin ikävää, jos aloittajan mies on oikeasti temperamentiltaan sellainen, että tarvitsee lautautumiseen noin paljon yksinoloa. Se tarkoittaisi, että joku joutuu hyvin todennäköisesti olemaan ainakin jossain määrin onneton. Vähän kuin joutuisi jatkuvasti tulemaan toimeen seitsemän tunnin yöunilla vaikka tarvitsisi kahdeksan: ei mahdotonta mutta ei pidemmän päälle mukavaakaan.

No tuossa kohtaa sen pitäisi olla se mies joka on se enemmän onneton ja kantaa vastuunsa koska itse on lapsensa hommannut ja isäksi tullut. Se on sitten myöhäistä märistä kun paska on jo housussa, ei siinä vaiheessa voi kaataa koko kuormaa vaimon niskaan.

 

[Peyote]

Juu, tämä on varmasti ihan totta. Sen vuoksi onkin ikävää, jos aloittajan mies on oikeasti temperamentiltaan sellainen, että tarvitsee lautautumiseen noin paljon yksinoloa. Se tarkoittaisi, että joku joutuu hyvin todennäköisesti olemaan ainakin jossain määrin onneton. Vähän kuin joutuisi jatkuvasti tulemaan toimeen seitsemän tunnin yöunilla vaikka tarvitsisi kahdeksan: ei mahdotonta mutta ei pidemmän päälle mukavaakaan.

Mitäs jos se olisikin joskus nainen jonka temperamentti vaatii sen oman kolme tuntia joka päivä?

 

[M32]

Mitäs jos se olisikin joskus nainen jonka temperamentti vaatii sen oman kolme tuntia joka päivä?

Ei kai se asiaan vaikuta. Aloittajalla vain sattui olemaan mies eikä vaimoa.

 

[kokkoko]

Sähän kuolet tuota menoa, kun et saa nukkua. Kamalalta kuulostaa miehesi, anteeksi vaan. Oikein pahaa tekee.

Itse harkitsisin jo eroa, saisit ainakin nukkua kun lapsi on isällään.

 

[kokkoko]

[QUOTE="huoh";29657978]Yleensä se 3 tuntia on ollut sillä kotona olevalla naisella ihan täysin omaa aikaa jo päivällä ja aika monella se on mennyt facebookissa/palstalla/muualla netissä sohiessa.

Kotiäitiys ei ole työtä eikä minkään normaalin kodin ja lasten hoitamiseen mene täyttä työpäivää käytännössä koskaan. Jeesustelu on ihan turhaa.[/QUOTE]
Luitko huonosti? Ap:n mies on nyt päivät kotona, ap töissä. Silti ap:n mies "tarvitsee" 3 h siihen palautumiseen heti kun ap tulee kotiin.

Ukko on välinpitämätön ja muiluttaa. Tai sitten on masentunut, tai jotain. Itse en kyllä kestäisi tuota.

 

[vieras-]

Ei kai se asiaan vaikuta. Aloittajalla vain sattui olemaan mies eikä vaimoa.

Mä oon sellainen nainen, jolla on erittäin suuri tarve olla yksin, ihan yksin ilman miestä myös. Silti kun lapset on tehty, niin en todellakaan saa toteuttaa mun yksinolon tarvetta lähellekään tarpeeksi. Vaikeaa on, mutta aikuisen tehtävänä on luopua omista tarpeistaan lasten hyväksi. Kun lapset on olemassa, ei vaan voi häipyä 3 tunniksi muualle tai olla poissaoleva. Se olisi erittäin epäreilua puolisoa kohtaan myös. Meillä huolimatta mun yksinolon tarpeesta jaetaan hommat tasan. Töiden jälkeenkin hoidetaan ja ollaan läsnä lapsilla, vaikka itse tekis mieli olla "luolassa". Pari kertaa viikossa pääsen ratsastamaan tai lenkille ja välillä pidemmäksi aikaa myös. Jos itsekkäänä miettisin vain omia tarpeita, nuo eivät riittäisi alkuunsa.

Ap:n mies toimii itsekkäästi, ei ajattele puolisoaan tai lapsiaan. Aika tunteentonta ettei vietä lastensa kanssa aikaa. Lapsen voivat sitten isänsä haudalla sanoa etteivät edes isäänsä tunteneet, "aina se oli muualla/tietokoneella". Vanhemman ei kuulu toimia noin, vaikka olisi minkälaiset yksinolo tarpeensa.

Miksi sä ap oot antanu sun miehen tehdä noin? Jos sun mies on noin itsekäs, se ois pitänyt kitkeä heti pois! Ymmärsin, että teillä olisi jo pari lasta ja siten jo useamman vuoden menty noin. Nýt viimeistään on ison muutoksen aika. Meette vaikka jollekin ulkopuoliselle keskustelemaan asiasta. Miehen pitää ottaa öitä ja aamuja (se vartti ei ole aamun ottamista), että saat nukkua sekä hoitaa lapsia kotiin tultua. Omaa aikaa varmasti tarvitsee, mutta teidän pitää järjestää se siten, että sä saat yhtä paljon. Lasten mentyä nukkumaan on myös omaa aikaa.

 

["Hanna"]

Jaa-a. Jos tietää tarvitsevansa paljon yksinoloaja omaa rauhaa, ja puoliso on tässä suhteessa samanlainen, kannattaisi varmaan jättää lapset tekemättä. En näe, miten elämä pienten lasten kanssa voisi koskaan tyydyttää tuollaista tarvetta.

Niinpä, mutta koska aloittajan mies on mennyt niitä lapsia tekemään, niin silloin ei auta luistella omasta vastuusta ja velvollisuuksista.