Piti taas käydä toteamassa, että ei ton lapsen kans voi mitään kivaa harrastaa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huttu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huttu

Vieras
Oltiin sit muskarissa, poika 2v3kk, ja itkuhan siinä tuli (äidille). Tuskin minuuttiakaan koko puolesta tunnista ei poika tehnyt lähellekään sitä mitä oli tarkoitus, juoksi oven kahvoissa ja karkaili ulos ovesta, kiipeili pöydälle, renkkasi patteria jne. Sylissä pitäminen aiheutti kiemurtelua ja huutoa, kielloille oli jopa kuurompi kuin muulloin. Sanomattakin selvä, että muut lapset olivat kuin Stockmannin kuvastosta, kauniisti nenät puhtaina äitiensä mukana leikkien ja soittaen...
Tää oli kolmas muskariyritys. Eka kerran oltiin pojan ollessa 7kk-11kk eikä juuri paremmin mennyt, silloin aattelin,että liikkeelle lähtö ja muiden pienten seura aktivoi ja "kyllä se ajan kanssa" kun ei kuitenkaan itkua tms ollut. No ei sen paremmin sujunut toisella yrittämällä, poika silloin 1v3kk-1,5v. Viisi minuuttia saattoi seurata mukana, sitten alkoi karkailu ja hilluminen.
Onko tää ylivilkkautta? Siis onko tän ikäseltä LIIKAA VAADITTU pieni keskittyminen ja muiden kanssa yhdessä tekeminen?
Ja korostan ,että en ole mikään perfektionisti-äiti, joka raahaa lapsensa kaikkeen sivistävään ja kehittävään harrastukseen harva se päivä :) Olisi vaan niin ihana harrastaa JOTAIN kivaa yhdessä :(
 
:hug: Voi ap, tiedän niin hyvin ton tunteen!

Meillä poika oli just tollanen ja sen kanssa oli todella ahdistavaa mennä paikkoihin, joissa piti olla rauhassa tai mennä yhteisen kuvion mukaan. :ashamed:

Nyt on 9v ja onnekseni voin sanoa että parempaan suuntaan ollaan menossa. Se oli meillä aikalailla motivaatio asia. Piti löytää sopivia asioita, riitävästi riehumista ja energian purkua. Pojalla on "kroonisesti murkkuja housuissa"
:laugh:
 
Kurjaa, mutta eihän se muskari ole ainoa harrastus, ehkä poikasi tykkäisi tosiaan enemmän jostakin liikunnasta, pallolajit tai tuo uinti. Jotkut vaan on enemmän liikunnallisia kuin toiset, meillä on tyttö aika rauhallinen ja tykkää lukea ja piirtää enemmän kuin ulkoilla. Toivon, että löydätte kivan harrastuksen !
 
kai tuota voi vaatia lapselta. Ei kaikki ole kiinnostuneita tuommoisesta. Jos se olisi sinusta kiva harrastus niin ei se tarkoita että lapsi tykkäisi siitä. Valitkaa joku missä saa purkaa energiaa.
 
mun molemmat pojat on ollut uimahallissa mun kanssa polskimassa 1veestä. Molemmat uinut sujuvasti 3veenä. Edelleen käydään 3x viikossa. Lapset 13v ja 4v.. Toinen on touhujumppa? Muskari vaatii sitä että oikeasti kiinnostaa niin paljon että jaksaa olla siellä miten pitää : )

Meillä ei onnistunut tuossa iässä vielä! Eikä kaikki pidä muskarista. + niitäkin vedetään paljon ilman että vetäjhän on musiikkipedakogiasta tietoakaan. Meillä poika aloittaa nyt satujumpan, saas nähä miten menee..
 
Mun nelivuotiaskaan ei kiinnostunut yhtään viime vuonna muskarista tai srk:n kerhoista, kun yritin käydä. tyttö samanikäisenä toimi kuin unelma. Lopetin pojan osalta harrastamisen, se ei ole sen tyyppinen- ainakaan vielä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
No miksi sä koitat sitä väkisin saada innostumaan muskarista, ellei se pidä siitä touhusta? Koita jotain muita juttuja välillä, ei kaikki pidä samoista jutuista :xmas:

Niin...mä siitä vissiin oon koko ajan innostuneempi ollutkin :D
Mut ihan totta, tollaset liikuntajutut, missä pääsee purkamaan energiaa, ois varmaan passelimpia tollaselle vilpertille.
 
Ei meidänkään lapset ole olleet muskarityyppiä taaperona, mutta eihän se ole ainoa mahdollinen harrastus. Aikaa on vielä monille muille harrastuksille kun ikää tulee vähän enemmän =)
 
Minulle jäi sellainen mielikuva, että SINÄ et voi harrastaa lapsen kanssa sellaista, mikä olisi SINUN mielestäsi kivaa. Lapselle kiva asia voi olla ihan eri asia kuin sinulle, ja ehkä kannattaisi lähteä mieluummin liikkeelle tässä vaiheessa siitä, mikä nimenomaan lapsesta olisi kivaa.

Oikeasti 2-vuotias on ihan hirveän pieni, eikä minusta ole mikään ihme, jos sen ikäinen ei osaa vielä käyttäytyä äidin odotusten mukaisesti, istua hiljaa jne.

Niin kuin jotkut jo ehdottivatkin, uiminen voisi olla aika takuuvarma harrastus - käsittääkseni lähes kaikki lapset rakastavat pulikointia, ja se on ihan varmasti yhtä kehittävää kuin muskari (jos 2-vuotiaan harrastuksen vielä tarvitsee olla erityisen kehittäviä :D ).
 
:wave: Meillä oli ihan samanlaista.Poika kylläkin erityislapsi,mutta siihen aikaan siittä asiasta ei vielä ollut tietoa.Muskari ope hommasi 3 kerran jälkeen portin oveen,että poika pysyy kuitenkin samassa huoneessa,missä muskari oli.Poika teki usein jotain muuta,kun niitä leikkejä,mutta joskus jaksoi myös leikkiäkkin mukana.Loppu laulu oli aina kiva,kun sai puhaltaa kynttilän sammuksiin ja se jaksoi paikallaan olla.Käytiin muskarissa 3 vuotiaaksi.Käynnit olisi lopetettu jo aiemmin,mutta vaikka poika touhusi siellä omiaan,niin kotona leikittiin manne matoa ja muita leikkejä,ja poika muisti leikit ja laulut ulkoa,vaikka ei ollut seurannut pätkääkään.
Ja poika nimenomaan halusi itse siellä kuitenkin käydä.Olisi varmaan jatkettukkin,mutta poika oli jo sen verran iso,että olisi joutunut siihen ryhmään missä lapset ovat keskenään ja siitä ei olisi tullut enää mitään.
 
Miten niin ei voi MITÄÄN harrastaa? Jos oot kokeillut vain muskaria, ei kannata vetää siitä noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kokeilkaa vaikka aikuinen - lapsi -jumppaa, sitä uimista, temppukoulua, jotain kuvataidejuttua...

 
Meille tuo muskari on liian lälläri. Käydäänkin riehuryhmässä, jossa lapsille temppuratoja. alashyppelyä pukin päältä tyynyihin, juoksentelua musiikin tahdissa, kiipeilyä telineessä, liukumäkeä alas laskua..
 
Miksi kaksi vuotiaan kanssa pitää väkisin harrastaa jotain??
Kyllä ne ehtii aloittaa myöhemmälläkin iällä!
Meidän tyttö nautti ainakin ihan vaan puistoilusta ja perhekerhoilusta tuossa iässä.
Ja ihan normaali siitä tuli,on jo koululainen :)
 

Yhteistyössä