pitkä ponnistusvaihe

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ninnu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Ninnu

Jäsen
18.05.2004
303
0
16
Saatiin viime viikolla suloinen tyttö maailmaan! Synnytys jäi pelottamaan, myllertämään. Ponnistusvaihe kesti muutaman minuutin yli tunnin. Tunti on kuulemma joku kriittinen raja tässä. Kätilö lähti hakemaan lääkäriä imukuppisynnytystä varten. Sain jostain voimaa kuultuani imukupista ja punnersin vauvan viimeisillä voimilla maailmaan. Kysymykset:
1) Millaisia ponnistusvaiheen aikoja teillä on ollut? Onko mennyt yli tunnin, mitä on tapahtunut?
2) Tietääkö joku jotain tuosta maagisesta rajasta?
 
ei ole ponnistus vaihe kestänyt onneksi tuntia :\| luojan kiitos..ekalta vähän päälle 20min ja tokalta 4min mut tuoon sen verran muistan lukeneeni et jos 1h ponnistusvaihe kestänyt niin hapen puutteen vaara lapsella vakavakun on synnytyskanavan loppuosassa jumissa niin sitten on tukalat paikat.Imukuppi synnytyksiä joudutaan tekemään juuri tuon vuoksi ja hätä keisarinleikkauksiakin.
Voimia viepää ja tuskaista touhua on jos tunnin pusertaa maailmaan vaikka kuinka rakas se tulokas olisikin epätoivo ym.siinä vilisevät ajatuksissa. =) :whistle:
Itsellä kaksi vaikeaa synnytystä takana ja vaivaavat mieltä kovasti mutta tulleet eri asioista kuin tuosta ponnistusvaiheesta.
Keskustele ja pohdi asia selväksi niin ei vaivaa mieltä seuraavassa raskaudessa tuo asia. :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.08.2006 klo 15:19 ninnu kirjoitti:
Saatiin viime viikolla suloinen tyttö maailmaan! Synnytys jäi pelottamaan, myllertämään. Ponnistusvaihe kesti muutaman minuutin yli tunnin. Tunti on kuulemma joku kriittinen raja tässä. Kätilö lähti hakemaan lääkäriä imukuppisynnytystä varten. Sain jostain voimaa kuultuani imukupista ja punnersin vauvan viimeisillä voimilla maailmaan. Kysymykset:
1) Millaisia ponnistusvaiheen aikoja teillä on ollut? Onko mennyt yli tunnin, mitä on tapahtunut?
2) Tietääkö joku jotain tuosta maagisesta rajasta?

Tuo tunnin raja on sinänsä maaginen, että sen ajan ponnistettua vauvan olisi "pitänyt" syntyä. Hidastavia tekijöitä on tosin monia, kuten vauva ei ollut vielä vaiheen alussa laskeutunut riittävästi, supistukset ovat riittämättömiä, äiti kovin uupunut tai lihasvastus suuri, vauvalla virheasento tai ponnistustapa pikkuisen väärä. Joskus ponnistusvaihetta on kestänyt tunnin, mutta aktiivista ponnistusta vasta puolikin tuntia. Syitä voi olla siis monia ja tämän vuoksi ponnistusvaihetta usein voidaan venyttää yli tunnin mittaiseksi. Sikiön voinnin ehdoilla tietysti. Meillä kätilöillä on kuitenkin määrä ilmoittaa lääkärille jos ponnistusvaihe kestää yli tunnin. Sikiö on ponnistusvaiheessa ahtaalla ja kestävät tätä rasitusta eri lailla. Jos näyttää että rasitus sikiölle alkaa olla liian kova, täytyy ponnistusvaihetta nopeuttaa esim. imukupilla. Äh, oliko sekavaa. No toivottavasti jotain selvensi.
 
itsellä aktiivista ponnistamista oli 45 min ja sitä ennen jo 45 minsaa ikäänkuin harjottelua ja tunnistelua.aika rankkaa oli ja imukuppi otettiin avuksi kun lapsi oli matalilla sykkeillä ollut 15 min.
itsellä ongelmana oli supistusheikkous ja pikkuisen väärä tarjonta.lääkäri totesi lopussa että normaaleilla supistuksilla ja mun ponnistuksilla olis isompikin vaavi "lentänyt" maailmaan....
 
mulla meni semmonen 45min,ja tuntu ettei se koskaan tuu ulos sieltä,.oli jotenkin jäänyt vaavi jumiin sinne sisälle ja oli vaikea saada työnnettyä,mutta kyllä se sieltä sitten viho viimein tuli ulos,enkä revennyt senttiäkään =) ja oikeen onnellinen siittä, ja ensimmäinen lapsi .,
 
mulla kesti 1 ja 44 minuuttia, se ei kyllä tuntunu niin pitkältä =)

sitten lääkäri kysyi että joko nyt saa auttaa ja totesin että joo,ja sitten kiwikupilla tyttö tuli ulos.. :)

en tiedä miks ei tyttö halunnut tulla no kyllä noi supistuksetkin meinas jo kadota yhessä vaiheessa,mutta kaikki oli koko ajan hyvin..onneksi..=)
 
Mulla kesti ponnistusvaihe 1h 4min ja tuntui kyllä yhtä pitkältä miltä kuullostaakin! Olin ihan varma ettei tää omin voimin synny, mistään imukupista ei kyllä ees mainittu eikä lääkärikään näyttäytyny, kaks kätilöä oli synnytyksessä. Vauva kärsikin hapenpuutteesta ja teholle meni heti synnyttyään mut onneks ei mitään vakavampaa kuiteskaan ollu :)
 
Kiitos vastauksista! lisääkin toki luetaan. Tulee vaan mielikuva, että kohdallani ei nyt mistään niin vallan tavattomasta ollut kyse. Kuitenkin itselle jää mieleen pelko... Ja lisää lapsia voi ehkä jonakin päivänä haluta. Siksi hyvä selvittää itselle tapahtunutta. Kaipa sitä joutuu sitten sinne synnytyspelkopolille menemään, jos vielä on alatiesynnytys edessä tässä elämässä.
 
No mulla oli 1,5 tuntia ponnistusvaihe,ei tullu lääkäriä paikalle...Ei se aika kyllä tuntunu missään,vasta kun kuulin kätilöltä sen myöhemmin niin rupes hirvittään..Nyt kyllä vähän mietityttää meneekö tämä toinenkin noin pitkäksi,vaikka ei tommosia kannattais varmaan murehtia :/
 
mulla kesti ponnistusvaihe 2 tuntia esikosta!
toista odottaessa mulla oli kamala pelko että mites nyt käy mutta toinen synnytys oli helppo ja ponnistusvaihe kesti 14minuuttia et ihan turhaan pelkäsin.
kolmas synnytys oli myös helppo ja ponnistusvaihe kesti myös 14min.
synnytystä läpi käy jonkun aikaa ja kannattaa puhua siitä paljon miltä se tuntui ja mitä mielikuvia se jätti niin siitä pääsee helpommin eteenpäin ja joskus uskaltaa uudestaan jos haluaa lisää lapsia.
 
Huh, onneksi minä en tiedä tuosta mitään... mutta kaverini pakersi kyllä vauvaansa maailmaan kaksi tuntia, eikä otettu imukupilla. Ja tuossa viime viikolla syntyi toiselle kaverille vauvan 1+vartti ponnistuksella.

Monet on sanonu sitä, että heille on käyny niin, että kun supistus on lakannut ja he ovat lakanneet ponnistamasta, vauva on liukunut saman verran taas takaisinpäin. Itelle ainakin kätilö sanoi, että vaikka et ponnista, niin älä päästä sitä vauvaa takaisinpäin ja tuo ajatus kyllä auttoi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.08.2006 klo 11:25 Ninniliina kirjoitti:
Huh, onneksi minä en tiedä tuosta mitään... mutta kaverini pakersi kyllä vauvaansa maailmaan kaksi tuntia, eikä otettu imukupilla. Ja tuossa viime viikolla syntyi toiselle kaverille vauvan 1+vartti ponnistuksella.

Monet on sanonu sitä, että heille on käyny niin, että kun supistus on lakannut ja he ovat lakanneet ponnistamasta, vauva on liukunut saman verran taas takaisinpäin. Itelle ainakin kätilö sanoi, että vaikka et ponnista, niin älä päästä sitä vauvaa takaisinpäin ja tuo ajatus kyllä auttoi.
itsellä tyttö vetäytyi aina ponnistuksen jälkeen vähän takas ja siksi ponnistusvaihe pitkittyi mutta en sitten tiedä miten käytännössä olis pitänyt tehdä ettei olis vetäytynyt takas.ainakaan kätilö ei osannut neuvoa mua.mulla kun kohtu ei avittanut juuri ollenkaan vaikka oksitosiinia pumpattiin suuria määriä....
 
Mulla kesti tasan tunnin ja se oli kyllä pitkä tunti. Supistukset olivat heikkoja, oksitosiinia lisättiin koko ajan. Olin ihan jossain eri planeetalla, kipu vei mennessään. Minulla oli koko ajan tunne, että lapsi oli jumissa, vaikka kuinka ponnistin, ei mitään tapahtunut. No onneksi kuitenkin tapahtui ja ihana poika tuli.

Jos/kun ja toivottavasti saan toisen lapsen, mutta ponnistamista pelkään jo nyt.
 
Ponnistusvaihe kesti 39minuuttia. Olin kyllä niin väsynyt jo siinä vaiheessa, etten tajunnut tuota ponnistusvaiheen ajankulua (enkä kyllä koko synnytyksen ajankulua, kesto 5h+39min+20min)... Kovasti se poika siinä jojotti pitemmän aikaa vissiin (tukka vilahti aina ulkona välillä :laugh: ). Ei kyllä jäänyt mitään pelkoa...
 
Mulla kesti kaiken kaikkiaan kolme tuntia siitä kun kätilö oli antanut luvan alkaa pikkuhiljaa ponnistelemaan. Aktiivista ponnistusaikaa oli merkitty papereihin 2h20min. Lopulta tyttö autettiin maailmaan kiwi-kupilla. Vauva oli tulossa nenä edellä, että ilmeisesti sen takia kesti niin kauan. No koko synnytyskin kesti aika kauan, kun meni 48h tasan siitä kun lapsivedet oli mennyt :) . Ei jäänyt traumoja, olin vaan onnellinen siitä kun lapsi oli vahva ja kesti hyvin koko jutun. Ajattelin, että jos hän pärjää niin sitten minäkin :) . Kyllä tosin mietityttää, että olisko toinenkin synnytys yhtä rankka ja mitä jos toinen lapsi ei pärjäiskään siinä mukana yhtä hyvin. Mutta toivo elää, että kaikki menis hyvin ja helpommin :)
 
mulla kesti ponnistusvaihe 45 min, koska epiduraalin ansiosta supistukset oli aika heikot... mutta silti sitten poika vihdoinkin pääsi maailmaan ja en revennyt yhtään...
 
Mulla kesti juuri sen tunnin ja kyllä siinä alettiin jo "uhkaileen" lääkärillä. Tämän tunnin ponnistin koko ajan aktiivisesti ja voimat alkoivat olla todella lopussa. Sykkeetkin hidastuivat välillä, joka tuntui itsestä tosi huolestuttavalta. Napanuora oli kertaalleen kaulan ympärillä, johtui siis siitä. Kaikki kuitenkin lopulta hyvin, mitä nyt pojan pää oli sen muotoinen kuin olisi "kupitettu". Leikattin ja repesin, mutta hyvän asian puolesta.

Ajattelin ja ajattelen vieläkin 5 kk jälkeen, että en uskalla toista tehdä, mutta tiedän, että mieli muuttuu vielä jossain vaiheessa. Aion kuitenkin puhua siitä neuvolassa kun sitten joskus sen aika tulee. Lohduttaa kuitenkin se tieto, että yleensä seuraavat synnytykset ovat "helpompia".
 
Mulla kesti 1½ h ponnistusvaihe, jota edelsi monen päivän käynnistäminen.Olin tosi väsynyt ja anelin jo keisarinleikkausta, mut kätilö näki et jaksan sit kuitenkin..Supistukset vain loppui ja kovasti joutuivat tipan kautta antaan jotain mikä pisti supistamaan.Silti EN todellakaan tiedä miltä tuntuu kun ponnistuttaa...Väkisin mä se änkesin!Monet kaverit puhuu siitä kovasta ponnistamisen tarpeesta, josta mulla ei oo mitään tietoa...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.09.2006 klo 19:55 Heluna kirjoitti:
Mulla kesti 1½ h ponnistusvaihe, jota edelsi monen päivän käynnistäminen.Olin tosi väsynyt ja anelin jo keisarinleikkausta, mut kätilö näki et jaksan sit kuitenkin..Supistukset vain loppui ja kovasti joutuivat tipan kautta antaan jotain mikä pisti supistamaan.Silti EN todellakaan tiedä miltä tuntuu kun ponnistuttaa...Väkisin mä se änkesin!Monet kaverit puhuu siitä kovasta ponnistamisen tarpeesta, josta mulla ei oo mitään tietoa...

Sama "väkisin änkeämis -tunne" minullakin, ponnistusvaihe kesti tunnin.
 
Mulla esikolla papereihin merkitty ponnistusaika 2,5 h, lopulta autettiin imukupilla. Paikalla kolme kätilöä, pari opiskelijaa ja lääkäri. Pisteet aluksi 3, viiden minuutin jälkeen jo 8. Poitsu on nyt pirteä puolitoistavuotias.
Kakkosella ponnistusaika 30 min ja tuli ilman apuvälineitä ja yhdellä kätilöllä.
 
Mulla synnytys paikka Lahti =) ;) Ensimmäinen lapsi ponnistusvaihe 6min ainoa kipulääkitys oli ilokaasu (lääkäri sanoi minulle että jos olisin ottanut epiduraalin ponnistusvaihe olisi pitkittynyt huomattavsti vie kuulemma ponnistuksen tunteen pois :x :/
 

Similar threads

Yhteistyössä