M
miksi me ei kelvata
Vieras
Miehen äiti asuu toisella puolella Suomea ja näemme siis harvoin. Mies ei juurikaan soittele, mutta ottaa yhteyttä useammin kuin äitinsä.
Aina kun tulee käymään täällä päin, viihtyy meillä pari tuntia ja lähtee sitten tapaamaan täällä asuvia ystäviään tai saattaa lähteä ajelemaan takaisin 500 km päähän kotiinsakin yötä vasten, vaikka toki on toivottu että jäisi ja olisi kuin kotonaan.
Ollaan nyt viimeksi nähty heinäkuussa kun olimme lomalla siellä.
Meille syntyi tässä välissä vauva (esikoinen pari vuotias) ja miehen äiti tuli eilen illalla myöhään meille. Meni melkein suorilta kuulumiset vaihdettuaan nukkumaan (todellakin ymmärrettävää kun tuli pitkältä matkalta) ja kertoi että on koko viikko vapaata ja voi olla vaikka useammankin yön. Pyysin häntä ihan erikseen, että olisi ja viihtyisi nyt hetkisen täälläkin.
Aamulla alkoi heti herättyään puhumaan josko menisi kaverinsa luona käymään, ok meni, ja on sillä tiellä vieläkin. Mies soitti illalla äidilleen ja kysyi laittaako saunan päälle ja oli sanonut että oli ollut kuulema minun kanssa puhetta että hän jää sinne yöksi ja tulee huomenna käväsemään vielä meillä ennenkuin lähtee sitten jo takaisin kotiinsa.
Itse pahoitin taas mieleni kun ollaan odotettu pitkästä aikaa käymään ja sitten meillä ei taaskaan kelvannut olla. En tiedä mikä mättää, on jopa joskus jututtanut oven raosta käydessään täällä päin kun ei ole malttanut edes sisällä asti käydä.
Kuitenkin puhuu ja puhuu kuinka tärkeä poikansa on hänelle ja nuo lapsenlapset kaikki kaikessa, mutta ei häntä sitten kuitenkaan tunnu oikein kiinnostavan.
Mies sanoikin, että olisihan tuo voinut pidempään olla ja että ei varmaan sitten pidä hänestä kun aina on niin hoppu.
Tähän asti ollaan oltu kesäisin aina pidempi pätkä siellä, kun kovasti pyytää ja vankuu tulemaan ja olemaan, mutta viimeksikin sai sielläkin päässä huomata, että ei me häntä nähty kuin vilaukselta, mennä viilettää vaan.
En oikein tiedä edes mitä pitäisi ajatella, harmittaa vaan taas tämä.
Aina kun tulee käymään täällä päin, viihtyy meillä pari tuntia ja lähtee sitten tapaamaan täällä asuvia ystäviään tai saattaa lähteä ajelemaan takaisin 500 km päähän kotiinsakin yötä vasten, vaikka toki on toivottu että jäisi ja olisi kuin kotonaan.
Ollaan nyt viimeksi nähty heinäkuussa kun olimme lomalla siellä.
Meille syntyi tässä välissä vauva (esikoinen pari vuotias) ja miehen äiti tuli eilen illalla myöhään meille. Meni melkein suorilta kuulumiset vaihdettuaan nukkumaan (todellakin ymmärrettävää kun tuli pitkältä matkalta) ja kertoi että on koko viikko vapaata ja voi olla vaikka useammankin yön. Pyysin häntä ihan erikseen, että olisi ja viihtyisi nyt hetkisen täälläkin.
Aamulla alkoi heti herättyään puhumaan josko menisi kaverinsa luona käymään, ok meni, ja on sillä tiellä vieläkin. Mies soitti illalla äidilleen ja kysyi laittaako saunan päälle ja oli sanonut että oli ollut kuulema minun kanssa puhetta että hän jää sinne yöksi ja tulee huomenna käväsemään vielä meillä ennenkuin lähtee sitten jo takaisin kotiinsa.
Itse pahoitin taas mieleni kun ollaan odotettu pitkästä aikaa käymään ja sitten meillä ei taaskaan kelvannut olla. En tiedä mikä mättää, on jopa joskus jututtanut oven raosta käydessään täällä päin kun ei ole malttanut edes sisällä asti käydä.
Kuitenkin puhuu ja puhuu kuinka tärkeä poikansa on hänelle ja nuo lapsenlapset kaikki kaikessa, mutta ei häntä sitten kuitenkaan tunnu oikein kiinnostavan.
Mies sanoikin, että olisihan tuo voinut pidempään olla ja että ei varmaan sitten pidä hänestä kun aina on niin hoppu.
Tähän asti ollaan oltu kesäisin aina pidempi pätkä siellä, kun kovasti pyytää ja vankuu tulemaan ja olemaan, mutta viimeksikin sai sielläkin päässä huomata, että ei me häntä nähty kuin vilaukselta, mennä viilettää vaan.
En oikein tiedä edes mitä pitäisi ajatella, harmittaa vaan taas tämä.
