Pohjaton tuska ja yksinäisyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avuton Yössä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Avuton Yössä

Vieras
Monia suhteita takana, epäonnistuneita. Mieli maassa, enkö koskaan kelpaa kenellekään pidemmäksi aikaa? Mikä minussa on vikana? Tiedän ettei ulkonäössä ole mitään vikaa, minua usein pyydetään drinkeille. Pidetäänkö minua vain kauniina nukkena, jota ei tarvitse edes ihmisenä pitää?

Olen jo pitkään ollut väsynyt. Miesten kanssa saa osakseen vain pelkoa ja epävarmuutta. Miesten kanssa oleminen syö energiaani. Hauras itsevarmuuteni särkyy kun minut aina dumpataan.

Kuvittelin että hän olisi oikea. Ikäeromme ei minua haitannut, hän oli minua nuorempi mies. Ikäistään kypsemmän oloinen. Nautin olostani, rakastuin. Mutta hän ei ollutkaan tosissaan, puhui vain maireita sanoja tarkoittamatta niitä todella. Suhteemme ei kestänyt kauan, kuten niin moni ennen sitä. Olen täynnä tätä.

Häntä kaipaan niin paljon vieläkin. Uskoin itseeni. Ja hän jätti minut kuin tiskirätin, se uskoni itseeni häilyi. Oliko hän vain joku illuusio, täynnä valheita? Nyt yököttää, en halua enää että kukaan mies tunkeutuu sisälleni. En enää vastaa miesten kutsuihin, en halua treffeille.

Hän, jonka piti rakastaa minua, oli ahdistunut seurassani. Miksi ei voinut puhua siitä? Olisimme ehkä voineet selvittää tämän kaiken. Tuska syvenee, pitävätkö miehet minua aina kauniina kuvana, niin täydellisenä, etten ole totta edes? Ettei minua tarvitse todella rakastaa ja kunnioittaa?


 
"Tuska syvenee, pitävätkö miehet minua aina kauniina kuvana, niin täydellisenä, etten ole totta edes? Ettei minua tarvitse todella rakastaa ja kunnioittaa?"

Olen se sama herttainen täti, joka yritti antaa tsemppiä miesystäväänsä pettyneeseen naiseen. Nainen oli lähtenyt kahveille ex-työkaverin kanssa.

Älä vaivu murheeseen Angelika sanoi eräs mies muinaisessa nuoruudessani.
Oli erittäin pettynyt miessukukuntaan.

Yksi ruusu on kasvanut laaksossa ja se kauniisti kukoistaa, yksi kulkija...

En nyt muista laulun sanoja ulkoa. Vanha kansanlaulu. Moni huomaa kauniin ruusun, mutta ei tohdi sitä pyytää omakseen.

Poimin aamulla töihin kävelymatkalla ruusun tien poskesta. Nuuskin sitä ja sitten heitin sen alas sillalta. Jäin katsomaan kumpaan suuntaan ruusu lähtee virran mukana. Se jäi paikalleen. Vesi ei vienyt sitä kumpaankaan suuntaan.

Olen kahden vaiheilla. Käynkö katsomassa maanantaina Japanin atomipommi muistotilaisuuksia vai jätänkö väliin.

Omassa elämässäkin on tapahtunut atomipommiräjähdys ja sitä on lähes vuosikymmenen päästä hyvä muistella.

Laitoin kotona kukasta tipahtaneen ruusun maljakkoon.

Kukilla saa itselleen hyvän mielen. Se oikea tulee aikanaan, kun vähiten odotat.
Älä huokaile Elleissä sydänsuruja. Käännä ajatukset mukaviin asioihin.

Minulla on ollut tänään kamala nälkä. Ajattelen vain ruokaa ja mietin kauppalistaa.
Varmasti sinullakin on samanlaiset ajatukset mielessä 20 vuoden päästä. Lapsesi ehkä tekee lähtöä maailmalle. Pesä on kohta tyhjä eikä menopaussi-ikäisenä voi enää munia uusia munia. Minulla jos kellä tässä pitäisi olla suru puserossa, mutta ei näi kauniissa lapsen lahjoittamassa puserossa viitsi itkua vääntää.

Hymyillään kyynelten läpi ja annetaan tuulen kuljettaa tyttöä.
Noista silloista puheenollen. Lapsena kärsin siltafobiasta. Näin aina painajaisia sortuvista silloista. Tänään ajattelin, että voi Missisippijoen ylittäneitä ressukoita.
Ihminen on kuin pieni muurahainen, jonka alta tie pettää. Syytä olisi heittää toinenkin ruusu sillalta veteen menehtyneiden muistoksi.

Elämässä sattuu kaikenlaista.
 
Kiitos lohduttavista sanoista.

En tiedä onko se sitten niin että suomalaisilla miehillä ei ole itsetuntoa kulkea kauniin naisen kanssa? Minä annoin kaikkeni, elin täysillä hänen kanssaan ja uskoin naiivisti rakkauden sanoihin. Hänelle se ei sitten ollutkaan mitään, piti päästä pois. Yritin kysellä syytä, mutta sanoi vaan ettei pysty. Miksi hän maalaili niitä kauniita kuvia, jos halusi koko ajan lähteä? Olinko vain joku leikkikalu, jonka tunteilla ei ole väliä?

Ikää minulla on jo 35 vuotta, elämänkokemusta on. Pelottaa että yksinäni joudun elämään loppuelämän? Miehiin en enää uskalla luottaa, kaikki ne ovat samanlaisia. Haluavat vain sitä. Inhottaa ravintolassa jo katseetkin. Kaikki ne ehdotukset.

Haluaisin jonkun jonka kanssa jakaa elämäni ja ajatukseni. Miksi se on niin vaikeaa löytää sellaista miestä? Muutenkin kaikki nyt väsyttää. Naisseurakin. Liian usein he ovat kateellisia minulle, pelkäävät että vien heidän miehensä. Eikö kukaan enää osaa nauttia elämästä? Yksinäisyys ahdistaa, pelottaa.
 
"Muutenkin kaikki nyt väsyttää. Naisseurakin. Liian usein he ovat kateellisia minulle, pelkäävät että vien heidän miehensä. Eikö kukaan enää osaa nauttia elämästä? Yksinäisyys ahdistaa, pelottaa."

Onneksi sinulla kuitenkin on naisseuraa etkä ole ihan ypöyksin.

Suotta naiset pelkäävät sinun vievän miehet. Et vaikuta miesten nielijältä.

Eikö kukaan osaa nauttia elämästä? Minä osaan. Nautin ihan pienistä asioista.
Nautintoihin on pitänyt asettaa rajoja. Kaappi on täynnä suklaata, mutta syön vain hedelmäkarkkeja laatikosta. Suklaalakkoa en aio romuttaa tuliaisten takia.

Nautin eilen ilmaisesta konsertista keittiön ikkunan äärellä. Rokkivaarit pistivät parastaan. Tuntiin ei kuulunut mitään ja sitten kuului kamala jysähdys. Luulin, että stage levisi.

Jos yksinäisyys ahdistaa ja pelottaa, hakeudu ihmisten seuraan. Kauniit ihmiset voivat liikkua missä vain. 35 vuoden ikä on sellainen suvantovaihe. Siinä iässä tahtoo olla liian järkevä tai surumielinen. Kun elämänkokemusta karttuu, oppii suhtautumaan elämän murheisiin huumorilla.

Matkustin aamulla Loreal mainoksilla vuoratulla pinkillä ratikalla. Luin poistuessani mainostekstin. Siinä sanottiin, että vihdoinkin kestoväri on oikeilla raiteilla. Minusta se oli osuvasti sanottu.

Asiat hakevat uomaansa ja asettuvat sitten oikeille raiteille.

Elämä on jatkuvaa muutosta. Välistä on seesteisempiä aikoja ja sitten taas on myllerrystä. Sinä haet elämään uutta suuntaa.

Älä vaivaa päätäsi miehen tuuliviirimäisellä jahkailulla. Hänellä on omat ongelmat.
Sinä olet eri ihminen kuin tuo toinen. Jos ei nappaa, niin ei nappaa.

Yksineläminen on ihan mukavaa. Kun olisi vain tuota rahaa, jolla toteuttaa unelmansa.

Minulla on suunnitelmissa ulkomaanmatka. Sain kutsun aamulla. Tuntuu siltä, että olisi ihana jättää vähäksi aikaa Suomi taakse ja elää toisessa maassa. Tässä maassa on niin ikäviä ihmisiä. Samasta aiheesta kirjoitti AVAA-ilmaislehden kolumnisti. Hän oli ollut lomalla Turkissa. Siellä ihmiset halaavat toisiaan tavatessaan. Suomessa vain kätellään.

Ei vika piile sinun ulkonäössä vaan tämän kansan mentaliteetissa. Fiksut naiset lähtevät ulkomaille. Ehkä sinullekin tekisi hyvää piipahtaa jossakin edes vähäksi aikaa. Jos ei muuten, niin hyppää seiskan pinkkiin ratikkaan. Jos näet siellä istuvan menopaussi-ikäisen naisen harjoittamassa core-seutuaan, niin minähän se siellä olen.
Tarkkailen ihmisiä ja sitten kerron herkkupalat jollakin Ellin sivulla. Jos joku kirjoittaa minusta yhtä rattoisia tekstejä, niin samapa tuo.

Hymyä huuleen ap. Kyllä elämä kantaa ja iloksi muuttuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Avuton Yössä:
Monia suhteita takana, epäonnistuneita. Mieli maassa, enkö koskaan kelpaa kenellekään pidemmäksi aikaa? Mikä minussa on vikana? Tiedän ettei ulkonäössä ole mitään vikaa, minua usein pyydetään drinkeille. Pidetäänkö minua vain voineet selvittää tämän kaiken. Tuska syvenee, pitävätkö miehet minua aina kauniina kuvana, niin täydellisenä, etten ole totta edes? Ettei minua tarvitse todella rakastaa ja kunnioittaa?

Minä olen samaa mieltä kuin tyylikäs täti. Relaa vain..:)

Ulkomailla asumista suosittelen kumpaisellekin jos vain kiinnostaa, koska siinä oppii paljon itsestään ja oppii näkemään itsensä uudessa valossa, mutta käytännön kokemuksella tiedän että yleensä ongelmat ovat omasta itsestä kiinni. Ei sillä ole merkitystä missä asuu.

En myöskään pidä siitä että suomalaisia jatkuvasti mollataan. Olen samaa mieltä että täällä on paljon ujoja, aggressiivisia, valittavia ja mitä lie ihmisiä, mutta on täällä paljon hyviäkin puolia ja paljon paljon hyviä ihmisiä.

Ap.lle vielä lisäyksenä että höpöhöpö.. niin kaunista naista maailmassa ei olekaan että se kauneus jäisi ihmissuhteen esteeksi. Ehkä sinun pitää hivenen tarkastella omaakin käsitystäsi mitä olet ihmisenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kolkku:
Alkuperäinen kirjoittaja Avuton Yössä:
Monia suhteita takana, epäonnistuneita. Mieli maassa, enkö koskaan kelpaa kenellekään pidemmäksi aikaa? Mikä minussa on vikana? Tiedän ettei ulkonäössä ole mitään vikaa, minua usein pyydetään drinkeille. Pidetäänkö minua vain voineet selvittää tämän kaiken. Tuska syvenee, pitävätkö miehet minua aina kauniina kuvana, niin täydellisenä, etten ole totta edes? Ettei minua tarvitse todella rakastaa ja kunnioittaa?

Minä olen samaa mieltä kuin tyylikäs täti. Relaa vain..:)

Ulkomailla asumista suosittelen kumpaisellekin jos vain kiinnostaa, koska siinä oppii paljon itsestään ja oppii näkemään itsensä uudessa valossa, mutta käytännön kokemuksella tiedän että yleensä ongelmat ovat omasta itsestä kiinni. Ei sillä ole merkitystä missä asuu.

En myöskään pidä siitä että suomalaisia jatkuvasti mollataan. Olen samaa mieltä että täällä on paljon ujoja, aggressiivisia, valittavia ja mitä lie ihmisiä, mutta on täällä paljon hyviäkin puolia ja paljon paljon hyviä ihmisiä.

Ap.lle vielä lisäyksenä että höpöhöpö.. niin kaunista naista maailmassa ei olekaan että se kauneus jäisi ihmissuhteen esteeksi. Ehkä sinun pitää hivenen tarkastella omaakin käsitystäsi mitä olet ihmisenä.

..ja anteeksi vielä ap:lle että vastasinkin melkein alepa -tädille..:)
 
heh. Tyylistä tuntee alepa-tädin :)

Ap:lle kuitenkin. Kauneus kyllä karisee kun ikää tulee lisää, älä siitä huolehdi. Minä suosittelen seuraavaa toimintatapaa, koska ole läheltä seurannut ja nähnyt sen tepsivän:)

Ala harrastaa, liiku paljon, ihmistenilmoilla. Täytä elämäsi tyhjiö kaikell amistä aina olet haaveillut, paitsi miehellä. Kuntosi kohenee, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kulkevat käsikädessä. Osallistu kaikkiin mahdollsiiin kissanristiäisiin ja bileisiin. Nuku hyvin. Mene ja nauti. Anna pakit joka jannulle. Se tulee kohdalle että kolahtaa, kun sinulla ei edes olisi aikaa millekään seurustelun tyyppisellekään. Ja kun se tulee kohdalle, älä ripustaudu, vaan jatka omaa elämääsi, se oikea tulee siihen mukaan, eikä sinun tarvitse hänen takiaan luopua "uudesta" elämäntyylistäsi.
 
"Minä olen samaa mieltä kuin tyylikäs täti. Relaa vain..:)"

"heh. Tyylistä tuntee alepa-tädin :)"

Elleissä ei ole nimimerkkipakkoa. Kirjoitustyyliä on melko vaikea muuttaa.
Rönsyilen jutuissani asiasta toiseen.

Kuulin tuon relax sanan toissapäivänä ratikassa. Joku nainen kertoi nauttineensa illasta aikuisten seurassa. Kerrankin ei tarvinnut vahtia lapsia. Sai olla vain relax.
Niin hän sanoi osuvasti.

Eilen voin kotona huonosti. Lasten isä soitti tyttärelle ja siitä seurasi mahdoton väärinkäsitys. Tytär sai epätoivokohtauksen. Hän laittoi ruokaa ja tuskin sain sen syötyä. Sitten menin nettiin etsimään aiheesta tietoa. Juttu kääntyi iloiseksi nauruksi.

Eilen päivällä sain puhelun vanhemmalta lapselta ulkomailta. Hän oli myös erittäin epätoivoinen. Työssä on liian rankkaa eikä ole tarpeeksi aikaa illla opiskeluun.

Illalla hän soitti nuoremmalle siskolleen ja elämä oli jo mukavaa. Oli kuulema menossa salsatunnille. Iloista naurua molemmin puolin.

Makasin sängyssä allakantekijäna ja sanoi "minusta tuollainen reagointi asioihin ei ole tervettä. En minä aina ole elävien kirjoissa. Teidän pitää oppia pitämään hyvää huolta mielenterveydestänne."

Teen kahta työtä. Tänään iltana ja koko viikonlopun puhun päättymättä ihmisten kanssa. Minun pitää pysyä tasapainossa.

En saa erityisemmin tsemppiä Elleissä. Vai päähänpotkintaa. Mutta tykkään tehdä vapaaehtoistyötä. Kun enää enää tarvitse live vertaisryhmää, Elleissä kirjoittelu ajaa saman asian.

Vein aamulla Alepa pussit roskiin. Sitten mietin menenko ratikkaan etu vai takapihan kautta. Valitsin takapihan. Vastaan säntäsi koira ja hyppi minua vasten. Sitten sain poskelle märän pusun. Omistajat sanoivat, että koira on pentu ja haluaa nuolla naamaa.

Ihailin pihan ruusuja ja jatkoin matkaa. Olin erittäin yllättynyt ja onnellinen. Rakastan koiria.

Ajattelin käydä sunnuntai iltana Oopperan rannassa Amfi-teatterissa kynttilälyhty tilaisuudessa Hirohiman muistojuhlassa. Sunnuntai klo 21.

Tytär sanoi, että isi taas höpöttää. Tiskasin aamulla astioita. Taitaa isi nyt periä isänsä manttelin. Sanoin appiukkoa höppänä ukiksi. Hänelle aina sattui ja tapahtui hauskoja juttuja.

Jos olisin järkevä Elli, käyttäisin aikani johonkin muuhun. Opiskelisin kunnolla.
Tarvitsen ruotsia ja englantia. Kun kielitaito on hyvä, niin ei enää tule noita eilisiä väärinkäsityksiä.
 
Ehkä sun kantsis olla ihan yksin vähän aikaa, ja koota ittes. Mulla ei ole tota samaa kokemusta, mutta joo. Eihän sitä pakko ole koko ajan seukkailla, voi olla välillä itsekseen.
 
Hei ap,

Panosta henkiseen puoleesi. jos haluat että sinuun rakastutaan muun kuin ulkonäön takia, jätä pois meikit, pukeudu diskreetisti, ponnari päähän..älä tuo esiin mitenkään ulkonäköäsi äläkä ajattele sitä. Mieti miten voit kehittää itseäsi henkisesti, jotta sinun luonteestasi kiinnostutaan. Kysy joltakin luottoystävältä rehellistä mielipidettä hyvistä ja huonoist puolistasi ja koeta kehittää niitä. Vaali hyviä ja kasvata niillä itseluottamusta, kehitä huonoja parempaan. Kyllä se oikea sinullekin tulee. Hän ei vielä ollut se. Yleensä asioilla on tarkoitus, miksi jotakin tapahtuu. Vaihda paikkaa, josta etsit miestä..mene sinne missä miehet liikkuu. Hanki miespuolisia kavereita, älä ala heti seurustelemaan. Kyllä se siitä . Elämä kantaa. Been there done that :)
 
"diskreetti tahdikas, hienovarainen; matematiikassa: erillinen piste t. arvo taikka sellaisista koostuva; rakenteellisesti eriytynyt ¶ Matematiikassa diskreetti on jatkuvan vastakohta, ja diskreetti matematiikka tutkii rakenteita, joissa on vain äärellinen määrä alkioita."

"jätä pois meikit, pukeudu diskreetisti, ponnari päähän..älä tuo esiin mitenkään ulkonäköäsi äläkä ajattele sitä."

Pesin aamulla hiukset ja tukka on auki. Täysin meikitön. Lakkasin eilen kynnet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Avuton Yössä:
Monia suhteita takana, epäonnistuneita. Mieli maassa, enkö koskaan kelpaa kenellekään pidemmäksi aikaa? Mikä minussa on vikana? Tiedän ettei ulkonäössä ole mitään vikaa, minua usein pyydetään drinkeille. Pidetäänkö minua vain kauniina nukkena, jota ei tarvitse edes ihmisenä pitää?

Miksi kukaan ei koskaan rakastu minuun? Miksi törmään aina renttuihin / alkoholisteihin / moniongelmaisiin tms.? Miksi, miksi, miksi?

Moni täällä kysyy tällaisia kysymyksiä. Sama ongelma tuntuu jotenkin seuraavan samoja ihmisiä suhteesta toiseen. Miksiköhän? Voisiko olla niin että tiedostamattaan vain ajautuu suhteisiin samanlaisien ihmisten kanssa - ja tässä tapauksessa aina vääränlaisten. Mieti siis ihan todella minkälainen mies voisi olla sellainen joka pysyisi rinnallasi, minkälainen luonne sopii yhteen omasi kanssa. Älä jämähdä vanhoihin kaavoihin, käy aina samoissa ravintoloissa tai ihastu aina pitkähiuksisiin miehiin tms. Kokeile avoimesti uutta, ujo mies voi olla kuorensa alla ihana persoona, ei vain uskalla tehdä tuttavuutta kun olet hänelle pelottavan kaunis. Tee itse tuttavuutta uudenlaisten ihmisten kanssa ilman ennakko-odotuksia. Kyllä se vielä tärppää!

 
Mieheni on renttu, moniongelmainen narkomaani. Silti en pois vaihtaisi mistään hinnasta, hellä ja rakastava, ihana isä, mahtava rakastaja, luotettava aviomies. Koskaan ei ole ero käynyt mielessä, eikä mieheni muuttaminen. Joten älkää yleistäkö. Vaikka miehellä olisikin ongelmia, voi parisuhde silti kukoistaa. Ongelmia voi oppia hallitsemaan, niiden kanssa voi oppia elämään, mutta sen on lähdettävä miehen omasta aloitteesta, et voi mihinkään patistaa, korkeintaan esittää toiveita ja kannustaa.
 
Mielestäni sinun ei tule muutta itseäsi tai ulkonäköäsi. Ole sellainen kun olet, omana kauniina itsenäsi. Tiedän varsin hyvin miltä sinusta tuntuu. Aivan kun koko maailma olisi pettänyt. Usko miehiin alkaa rapista, alun lupaukset ja kauniit sanat osoittautuvat täydeksi paskaksi. Eivätkö miehet erota ihastumista rakkaudesta, eivätkö he voisi puhua vasta kun ovat varmoja? Onko mahdollista löytää "sielunkumppania"?

Ja tuo ystävä juttu. Aivan kuin se olisi kaikissa ihmisissä, ei vain miehissä. Ei pystytä olemaan aidosti kiinnostuneita eikä tunnisteta oikeaa rakkautta, tai ystävyyttä hetken välittämisestä ja huumasta.

Ihana tui isipapan kommentti.
 
"Mieheni on renttu, moniongelmainen narkomaani."

Siinä onkin lapsille miehen mallia kerrakseen...oletkos nyt ihan varma, että lapsesi ovat samaa mieltä tästä miehesi "ihanuudesta" vai pelkäävätkö isäänsä todellisuudessa niin paljon, etteivät uskalla siitä puhua...
 
sun juttuja voi vain hämmentyneenä lukea. Oot varmaan jokaiseen aloitettuun keskusteluun kirjoittanut useita huomattavan pitkiä tekstejä. Aika kunnioitettavaa kyllä. Hienoa ku olet löytänyt itelles tekemistä ajankuluksesi!

Alkuperäinen kirjoittaja dolce vita (lainaan nickiä):
"Minä olen samaa mieltä kuin tyylikäs täti. Relaa vain..:)"

"heh. Tyylistä tuntee alepa-tädin :)"

Elleissä ei ole nimimerkkipakkoa. Kirjoitustyyliä on melko vaikea muuttaa.
Rönsyilen jutuissani asiasta toiseen.

Kuulin tuon relax sanan toissapäivänä ratikassa. Joku nainen kertoi nauttineensa illasta aikuisten seurassa. Kerrankin ei tarvinnut vahtia lapsia. Sai olla vain relax.
Niin hän sanoi osuvasti.

Eilen voin kotona huonosti. Lasten isä soitti tyttärelle ja siitä seurasi mahdoton väärinkäsitys. Tytär sai epätoivokohtauksen. Hän laittoi ruokaa ja tuskin sain sen syötyä. Sitten menin nettiin etsimään aiheesta tietoa. Juttu kääntyi iloiseksi nauruksi.

Eilen päivällä sain puhelun vanhemmalta lapselta ulkomailta. Hän oli myös erittäin epätoivoinen. Työssä on liian rankkaa eikä ole tarpeeksi aikaa illla opiskeluun.

Illalla hän soitti nuoremmalle siskolleen ja elämä oli jo mukavaa. Oli kuulema menossa salsatunnille. Iloista naurua molemmin puolin.

Makasin sängyssä allakantekijäna ja sanoi "minusta tuollainen reagointi asioihin ei ole tervettä. En minä aina ole elävien kirjoissa. Teidän pitää oppia pitämään hyvää huolta mielenterveydestänne."

Teen kahta työtä. Tänään iltana ja koko viikonlopun puhun päättymättä ihmisten kanssa. Minun pitää pysyä tasapainossa.

En saa erityisemmin tsemppiä Elleissä. Vai päähänpotkintaa. Mutta tykkään tehdä vapaaehtoistyötä. Kun enää enää tarvitse live vertaisryhmää, Elleissä kirjoittelu ajaa saman asian.

Vein aamulla Alepa pussit roskiin. Sitten mietin menenko ratikkaan etu vai takapihan kautta. Valitsin takapihan. Vastaan säntäsi koira ja hyppi minua vasten. Sitten sain poskelle märän pusun. Omistajat sanoivat, että koira on pentu ja haluaa nuolla naamaa.

Ihailin pihan ruusuja ja jatkoin matkaa. Olin erittäin yllättynyt ja onnellinen. Rakastan koiria.

Ajattelin käydä sunnuntai iltana Oopperan rannassa Amfi-teatterissa kynttilälyhty tilaisuudessa Hirohiman muistojuhlassa. Sunnuntai klo 21.

Tytär sanoi, että isi taas höpöttää. Tiskasin aamulla astioita. Taitaa isi nyt periä isänsä manttelin. Sanoin appiukkoa höppänä ukiksi. Hänelle aina sattui ja tapahtui hauskoja juttuja.

Jos olisin järkevä Elli, käyttäisin aikani johonkin muuhun. Opiskelisin kunnolla.
Tarvitsen ruotsia ja englantia. Kun kielitaito on hyvä, niin ei enää tule noita eilisiä väärinkäsityksiä.

 
Usko vaan , kyllä sinullekin on joku jossain!Se tulee sitten kun tullakseen kuin salama kirkkaalta taivaalta.Ja tiedät sitten että tämä on se oikea!Tsemppiä!
 
Ihmisen tärkein suhde on suhde itseen. Ja vaikein.

Sano aamuisin itsellesi "en voi elää ilman minua", etkä tarvitse muita vaan osaat iloita siitä mitä on ja mitä olet.

Sellaisen ihmisen seurassa toiset viihtyvät ja sellaista ihmistä toiset kunnioittavat.
 

Yhteistyössä