Poika (9v) alkoi käymään psykologilla...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äiti75"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"Äiti75"

Vieras
Vaikeeta on ollut aina, se on pakko sanoa. Musta on koko ajan tuntunut siltä, että vaikeudet johtuu aika paljon myös siitä miten poikaani suhtaudutaan. Hän on ollut hyvin arka, motorisesti aika hidas ja joitakin oppimisvaikeuksiakin on ilmennyt. Mutta perusasiat on oppinut hyvin, mutta jotenkin "omalla tavallaan". Opettaja kuitenkin "lähetytti" hänet lastenpsykologille aika epämääräisistä syistä.

No siellä käyty nyt kolmasti ja jonkun älykkyystestinkin poika teki. Siitä tuli erittäin korkea tulos ja psykologin mukaan "oppimisvaikeudet" johtuvat siitä, että poika on kyllästynyt yksinkertaisiin asioihin eikä jaksa sitten seurata. Tästä sitten joskus on seurannut se, että ei ole oikeasti oppinut jotain. Myöskin pakkotuputus joissakin motorisissa asioissa on kai luonut negatiivisen suhtautumisen oppimiseen.

Itsekseen poika lukee paljon ja esim.yleistieto on hämmästyttävällä tasolla. Tuntuu vaan, että hänen luokallaan ei ole oikein samanlaisia typpejä. Varsinkaan poikia. Kaikki pojat tuntuu olevan varsinaisia vauhtiveikkoja ja menevät päätä pahkaa sinne sun tänne. Osa harrastaa motocrossia, osa skeittaa tms... Minun poika suorastaan vieroksuu noita juttuja.

No mitä pitäis tehdä? Psykologilta ohjeet oli suunnilleen ne, että "no problems - hän nyt on vaan tommonen." Mua siksi vähän huolestuttaa, että hänen isänsä oli aika samanlainen tapaus ja koki aika paljon vaikeuksia nuoruudessaan. Sellaisia vaikeuksia, jotka heijastelivat todella pahasti aikuisuuteenkin. Nyt vasta, 40-vuotiaana, alkaa päästä niistä eroon ja on esim. saanut hankittua taipumuksiaan vastaavan koulutuksen.
 
Nii että tulit sitte tänne leuhkimaan. Ei se äly paljon auta jos ei osaa sopeutua porukkaan jne. Nähty aika monta semmosta, että on ollu liian älykäs ja elämä menny pilalle. Tiedän aika monta semmosta tapausta.
 
Nii että tulit sitte tänne leuhkimaan. Ei se äly paljon auta jos ei osaa sopeutua porukkaan jne. Nähty aika monta semmosta, että on ollu liian älykäs ja elämä menny pilalle. Tiedän aika monta semmosta tapausta.

No mistään leuhkimisesta ei ole kyse. Enkä esim. julkaise näitä juttuja missään Facebookissa. Mutta sen voin sanoa, että on ollut aika kurjaa välillä kun muut kertoo kuinka heidän tytöt ja pojat ovat oppineet uimaan, ajamaan pyörällä, lukemaan tai mitä vaan ennen kouluikää. Meidän poika on oppinut nämä kaikki vasta kouluiässä. Nyt musta kuitenkin tuntuu, että se on ollut hänelle ihan ok... Mutta on jotkut jopa mua hieman syyllistäneet siitä, etten olisi tarpeeksi panostanut poikaan kun oppinut asiat niin myöhään.

Ja meillä on myös 7-vuotias tyttö. Hän on oppinut monet motoriset asiat aikaisemminkin kuin poikamme. Ja lukemaankin oppi samanaikaisesti. Eli tuskin se ihan pelkästään musta on ollut kiinni...
 
Veljelläni oli sama tilanne, yli-älykäs siis, hyppäsi yhden luokan yli suoraan. Tuskallista olla ilman sitä haastetta mitä tarvitsee. On nykyään professori :-)
 
[QUOTE="vieras";29016341]Hohhoijaa näitä vastauksia.[/QUOTE]

No mutta kyllä säkin varmaan tunnet semmosia tapauksia, että vedetään jossa yo:ssa kuus ällää ja sit parin vuoden päästä seotaan. Noita tuntuu olevan aika paljonkin.

Mul oli naapurissa kans yks mukamas ihmelapsi. Oli kaikki numerot yläasteella kymppiä sun muuta. Sitten päässä naksahti ja rupes suunnilleen huoraksi...
 
[QUOTE="Enigma";29016360]Veljelläni oli sama tilanne, yli-älykäs siis, hyppäsi yhden luokan yli suoraan. Tuskallista olla ilman sitä haastetta mitä tarvitsee. On nykyään professori :-)[/QUOTE]

Tuo ei silti ole ihan sama asia. Minä nyt en haluaisi väittää, että poikani olisi mitenkään yliälykäs. En todellakaan haluaisi, että hyppäisi luokan yli, koska on monissa asioissa ikäisiään jäljessä. Melkein sais teoria-asioissa olla 2 vuotta edellä, mutta muissa asioissa 1-2 vuotta jäljessä :)
 
Älä välitä tuosta ala-arvoisesta kommentista joka aiemmin on tullut. Taitaa olla ihminen joka ei ymmärtänyt pointtiasi. Tiedän mitä tarkoitat, oma lapsi myös hyvin älykäs mutta sosiaaliset taidot hakusalla. Tällaiselle lapselle kannattaa antaa joku häntä miellyttävä projekti, ei mitään liikuntajuttua ym. vaan sellaista joka oikeasti kiinnostaa, johon paneutua ja josta voi nauttia. Esim. matemaattisia tehtäviä, vähän vaikeampia palapelejä tms. joissa saa käyttää älyään ja luovuuttaan.
 
No mutta kyllä säkin varmaan tunnet semmosia tapauksia, että vedetään jossa yo:ssa kuus ällää ja sit parin vuoden päästä seotaan. Noita tuntuu olevan aika paljonkin.

Mul oli naapurissa kans yks mukamas ihmelapsi. Oli kaikki numerot yläasteella kymppiä sun muuta. Sitten päässä naksahti ja rupes suunnilleen huoraksi...

Kyllä kaikki mun tuntemat 6-8 ällän ylioppilaat on menneet yliopistoon opiskelemaan ja valmistuneet maistereiksi, osa tohtoreiksi. Kenenkään en ole kuullut seonneen tai ryhtyneen prostituoiduksi ;) Aika hölmö yleistys...
 
No mutta kyllä säkin varmaan tunnet semmosia tapauksia, että vedetään jossa yo:ssa kuus ällää ja sit parin vuoden päästä seotaan. Noita tuntuu olevan aika paljonkin.

Mul oli naapurissa kans yks mukamas ihmelapsi. Oli kaikki numerot yläasteella kymppiä sun muuta. Sitten päässä naksahti ja rupes suunnilleen huoraksi...

Oletko tavallista yksinkertaisempi?
 
  • Tykkää
Reactions: Scarlett O Harava
[QUOTE="eee";29016373]Kyllä kaikki mun tuntemat 6-8 ällän ylioppilaat on menneet yliopistoon opiskelemaan ja valmistuneet maistereiksi, osa tohtoreiksi. Kenenkään en ole kuullut seonneen tai ryhtyneen prostituoiduksi ;) Aika hölmö yleistys...[/QUOTE]

Jaa tunnet varmaan paljonkin? No mä tiedän yhden 5 ällän ylioppilaan, joka taitaa olla viettänyt enempi aikaa lataamossa kuin muualla. Ja tää "huora" ei nyt tarkoittanut ihan prostituoitua. Ja sillä meni koulu kyllä lukiossa huonosti kun eli semmosta elämää: ryyppäs, käyttäytyi kuin lutka + pinnas koulusta. Oli oma luokkakaveri aikoinaan.
 
Jos aloite tutkimuksiin lähettämisestä on tullut opettajalta, niin hänen kanssaan voisi keskustella, millaisia asioita / ongelmia hän on havainnut koulussa. Sitten voisi yhdessä opettajan kanssa miettiä, miten lasta voi parhaiten tukea kaikessa kouluun liittyvässä. Koulu ja koulkaverit ovat hyvin tärkeä osa lapseen elämää ja jos siellä joutuu kiusatuksi tai ulkopuoliseksi, niin se vaikuttaa todella paljon sekä sen hetkiseen elämään että myöhempään elämään.

Oma lapseni on useamman kerran tutkittu neuropsykologin toimesta. Suurin ongelma oli koulu ja koulukaverit. Lapsemme jäi koulussa täysin ulkopuoliseksi ja hänestä tuli koulukiusattu. Neuropsykologilta saimme onneksi tuen ja lausunnot koulun vaihtamiseksi. Uudessa koulussa poika löysi itsensä ja on aivan kuin toinen lapsi.
 
[QUOTE="vieras";29016378]Oletko tavallista yksinkertaisempi?[/QUOTE]

EN vaan ihan keskiälyinen mutta olen kovalla työllä saavuttanut enempi kuin moni itseään älykkääksi väittävä. Toisaalta ajattelen, että olen just siksi älykäs että osaan käyttää kykyni tosi hyvin.

Mulla on kaikki mitä ihminen voi tarvita ja enemmänkin. Ja se on sinnikkään työn ja määrätietoisuuden tulos.
 
Jaa tunnet varmaan paljonkin? No mä tiedän yhden 5 ällän ylioppilaan, joka taitaa olla viettänyt enempi aikaa lataamossa kuin muualla. Ja tää "huora" ei nyt tarkoittanut ihan prostituoitua. Ja sillä meni koulu kyllä lukiossa huonosti kun eli semmosta elämää: ryyppäs, käyttäytyi kuin lutka + pinnas koulusta. Oli oma luokkakaveri aikoinaan.

No tunnen neljä. Eli ilmeisesti enemmän kuin sinä, joka tunnet yhden? ;)
 
Jaa tunnet varmaan paljonkin? No mä tiedän yhden 5 ällän ylioppilaan, joka taitaa olla viettänyt enempi aikaa lataamossa kuin muualla. Ja tää "huora" ei nyt tarkoittanut ihan prostituoitua. Ja sillä meni koulu kyllä lukiossa huonosti kun eli semmosta elämää: ryyppäs, käyttäytyi kuin lutka + pinnas koulusta. Oli oma luokkakaveri aikoinaan.

Monenko ällän ylioppilas sinä itse olet? Vai oletko käynyt lukiota laisinkaan?
 
No, on siinä suunnilleen sama tilanne, tarvitsee haastetta mielelleen eikä ole kiinnostusta esim urheiluun. Ei kai se ole niin tärkeääkään? Solmin 3v nuorempana veljeni kengännauhoja, mutta kyllä hän sen itsekin oppi, ei vaan nähnyt sitä tärkeänä. Mutta koululuokassa tylsistyi häiriköinniksi ja masennukseksi asti.
 
On se vaan hassua, että aina kun on ongelmia koulussa ja muuten niin se on muiden vika. Ja aina se syy sit on mukamas joku helkkarin yliälykkyys. Kyllä mun mielestä on aika hassua että olis muka niin älykäs että olis siksi vaikee oppia. Hah hah... Aika samaa on nää että aina kun on vaikeuksia niin on ad/hd, neurologinen haitta tai mikä vaan höpöhöpösyndrooma... Joopa joo, yleensä vika on vanhemmissa kun eivät ota vastuuta lapsista.
 
EN vaan ihan keskiälyinen mutta olen kovalla työllä saavuttanut enempi kuin moni itseään älykkääksi väittävä. Toisaalta ajattelen, että olen just siksi älykäs että osaan käyttää kykyni tosi hyvin.

Mulla on kaikki mitä ihminen voi tarvita ja enemmänkin. Ja se on sinnikkään työn ja määrätietoisuuden tulos.

Ajatteletko, että älykkään ei tarvitse tehdä mitään opintojensa eteen?

Hyvä itsetunto ja empatiakyky ovat myös arvokkaita taitoja, voisitko opiskella myös niitä?
 
  • Tykkää
Reactions: Scarlett O Harava
[QUOTE="vieras";29016401]Monenko ällän ylioppilas sinä itse olet? Vai oletko käynyt lukiota laisinkaan?[/QUOTE]

Lukion olen käynyt, mutta kun ei ollut tarpeeksi älliä ei tullut älliä :) Mut ei kai se vielä ihmisestä ihan tyhmää tee. Ihan keskitason oppilas olin ja C:n paperit sain.
 
[QUOTE="vieras";29016406]On se vaan hassua, että aina kun on ongelmia koulussa ja muuten niin se on muiden vika. Ja aina se syy sit on mukamas joku helkkarin yliälykkyys. Kyllä mun mielestä on aika hassua että olis muka niin älykäs että olis siksi vaikee oppia. Hah hah... Aika samaa on nää että aina kun on vaikeuksia niin on ad/hd, neurologinen haitta tai mikä vaan höpöhöpösyndrooma... Joopa joo, yleensä vika on vanhemmissa kun eivät ota vastuuta lapsista.[/QUOTE]

Ja koulutuksesi on...? :)
 
[QUOTE="vieras";29016413]Ajatteletko, että älykkään ei tarvitse tehdä mitään opintojensa eteen?

Hyvä itsetunto ja empatiakyky ovat myös arvokkaita taitoja, voisitko opiskella myös niitä?[/QUOTE]

No mulla nimenomaan on hyvä itsetunto ja empatiakykyä. Mutta ne olen kehittänyt itselleni. Niiden avulla mä olen elämässä menestynyt. Lisäksi tietysti järkevyyttä, kovaa työtä, oikeita valintoja ja ennenkaikkea VASTUUNOTTOA!
 
[QUOTE="vieras";29016423]Ja koulutuksesi on...? :)[/QUOTE]

Miten mun koulutus tähän liittyy mitenkään? Vai onko joku asia viisaampi jos sen sanoo professori tai ylioppilas?
 
[QUOTE="vieras";29016428]Miten mun koulutus tähän liittyy mitenkään? Vai onko joku asia viisaampi jos sen sanoo professori tai ylioppilas?[/QUOTE]

Mitä enemmän opiskelee, sitä vähemmän luulee tietävänsä :)
 
[QUOTE="ap";29016351]No mistään leuhkimisesta ei ole kyse. Enkä esim. julkaise näitä juttuja missään Facebookissa. Mutta sen voin sanoa, että on ollut aika kurjaa välillä kun muut kertoo kuinka heidän tytöt ja pojat ovat oppineet uimaan, ajamaan pyörällä, lukemaan tai mitä vaan ennen kouluikää. Meidän poika on oppinut nämä kaikki vasta kouluiässä. Nyt musta kuitenkin tuntuu, että se on ollut hänelle ihan ok... Mutta on jotkut jopa mua hieman syyllistäneet siitä, etten olisi tarpeeksi panostanut poikaan kun oppinut asiat niin myöhään.

Ja meillä on myös 7-vuotias tyttö. Hän on oppinut monet motoriset asiat aikaisemminkin kuin poikamme. Ja lukemaankin oppi samanaikaisesti. Eli tuskin se ihan pelkästään musta on ollut kiinni...[/QUOTE]

huoli. Minun poikani samanlainen ja ikäkin 9. Aina ihmettelin, miten on niin erilainen kuin sisarukset. Kukaan vain ei kuunnellut, ennenkuin oli 7 ja meni tutkimuksiin. Ihan tavallinen, normaali lapsi. Aspergerin oireyhtymä diagnoosin sai, tosin todella, todella lievä. Nyt kun tietää, niin ollut helpompi auttaa lasta eteenpäin. Osaa kaiken mahdollisen ja muistikapasiteetti uskomaton. Silti kömpelö ja arka. Ja sosiaaliset taidot nousseet vasta kunnolla viimeisen vuoden aikana. Älä itseäsi ainakaan syytä! Ole ylpeä fiksusta, suloisesta pojastasi! ????
 

Yhteistyössä