Poika (9v) alkoi käymään psykologilla...

[must]

Kysymysmerkit oli vahinko.

 

["ap"]

Se juttu muuten kun aina näillä palstoilla kommentoidaan, että "tuntuu että joka toisella lapsella on ad/hd, asberger tai joku muu erityisjuttu"... No ainakin mun tuttavapiireissä tälläisiä tapauksia on tullut vastaan tasan nolla. Tuntuu, että melkein kaikki on ihan hirveen normaaleja ja tavallisia. No okay, yksi tyttö on kehitysvammainen, mutta tässä tapauksessa ero tavalliseen on niin suuri, ettei tavallista koulua ole edes ajateltu 3-4-vuotiaasta alkaen.

Joten ainakin omien kokemuksien perusteella näitä erinäisiä diagnooseja ei vieläkään ihan hirveesti ole.

 

["..."]

selkeesti sun poikas on ns älykkäämpi tai nopeampi sisäistämään asioita kuin ikä toverit. ja hänen pitäisi päästä sellaiseen kouluun missä opetus on erillaista. en tiedä miten suomessa tälläisiä on. mutta periaatteessa vastaavan lainen tilanne kuin niillä jotka oppivat hitaasti ja tarvitsevat lisäopetusta mutta päin vastoin. ei siis niin että vähemmän opetusta mutta tasoa vastaaavaa.

 

[Kaiutin]

Jo haluat tietää, miten olemme toimineet tuon 14-vuotiaan kanssa, laita yksityisviestiä. Hänellä on lausunto, jonka mukaan hän kuuluu siihen 1%:iin väestöstä, jolla on poikkeukselliset älylliset ja kielelliset lahjat. Oppi lukemaan kaksivuotiaana, tarkalleen ottaen 2 v 10 kk iässä. Ala-aste oli helvettiä. Sitten keksimme ratkaisun. Pitkä tie on tultu, paljon on taisteltu ja etenkin tasapäistävä koulujärjestelmä on ihan karmiva. Jos olet oppimisvaikeuksista, autismikirjon häiriöistä tai vaikka lukihäiriöstä kärsivä, on tarjolla erityisopetusta ja erityiskouluja. Mutta lahjakkaille lapsille ei ole haastetta, vaan etenkin pojat leimataan hankaliksi (ei jaksa kuulemma keskittyä ekaluokalla opettelemaan kirjaimia. No vittu ei varmaan, kun on lukenut jo 5 vuotta!! tai paras on tämä: poika lunttaa kuulemma matikankokeissa, kun kirjoittaa suoraan vastaukset vaikeisiin tehtäviin. Ratsasivat koulussa taskut laskinten ja puhelimen varalta ja joutui tekemään matikankokeet yksin käytävässä, kun ei mennyt open jakeluun, että ne on sille niin helppoja, että se vaan kirjoittaa ne vastaukset ja homma on minuttissa valmis jne.) Vika oli aina lapsessa, ja sitä kun kuuntelee 6 vuotta koulussa, ei voida vaatia, että lasta huvittaa enää yhtään mikään. Meilläkin alkoi tuo alavireisyys, ulkopuolisuuden tunne ja lytätty itsetunto näkymään juuri kakkos-kolmasluokkalaisena.

Jos haluat laita yv. En kirjoita tänne niitä asioita, joita olemme joutuneet tekemään. Mutta mahdollisuuksia on, usko pois.

 

[Täydellisen epätäydellinen]

Joku saisi perustaa ap:n lapsen kaltaisille oman koulun Suomeen. Siellä he saisivat kokea olevansa osa porukkaa, löytäisivät ystäviä helposti ja saisivat tasoistaan opetusta. Tai paremminkin, joku voisi perustaa vaikka Ruotsiin koska Suomessa he joutuisivat vain silmätikuiksi tunnevammaisten ja vajaälyisten toimesta, kuten myös näiden lasten vanhemmat. Tasapäistäminen toimii paremmi heikkolahjaisten ja normaalien kesken, todella älykkäät joutuvat tässä systeemissä syrjäytyneiksi ja alisuorittajiksi.

Ne oppimisvaikeudet tulevat kun lapsi ei koe saavansa opettajan huomiota omana itsenään, joten hän ottaa mallin niiltä häiriköiltä ja apuopetusta tavitsevilta. Kun tarpeeksi lytätään lapsen itsetuntoa ja halua oppia, yrittää lapsi tasapäistää itsensä hyväksyttäväksi. Tällaisten lasten vanhemmilta vaadittaisiin aikamoinen koulutus lasten psykologiaan että he pystyisivät olemaan niin paljon tukena että kumoavat koulun ja opettajien vaikutuksen. Jos ammattilaiset (opettajat) pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin, miksi joku kaupan kassa tai rekkakuski siihen pystyisi? Akateemisten vanhempien yliälykkäillä lapsilla on hieman parempi lähtökohta, heidän vanhempansa omalla pitkällä opiskelullaan pystyvät paremmin vastaamaan lapsen tuen tarpeeseen, elleivät sitten keskity omaan uraansa liikaa.

 

[Samamies]

Niin siis eihän tässä ole ollut sitä "ongelmaa", että lapsi olisi oppinut asiat liian nuorena. Tämä ap:n poikahan on oppinut lukemaan "vasta" koulussa, ei 3-vuotiaana. Kenties joidenkin on vaikea ymmärtää, että jotkut "yliälykkäät" kehittyvät myös hieman hitaammin, mutta ovat lopulta yliälykkäitä - ainakin niihin taunotavallisiin nähden.

Minun älykkyysosamääräni Mensan testin mukaan on 142 (normaalijakauma 15). Eli kuulun testin mukaan siihen älykkäimpään yhteen prosenttiin (ja helposti Mensan vaatimuksiin, eli kahteen prosenttiin). En minä silti koskaan ollut mikään aikainen oppija. AD/HD mulla kyllä on, että se on osaltaan selittänyt joitakin vaikeuksia koulussa. Psykologille mutkin aikoinaan lähetettiin, tosin siihen aikaan käsitettä AD/HD ei laajasti tunnettu. "Tuomio" oli vaan senlaatuinen, että "poikas on älykäs ja vähän ylivilkas". That's it.

Luulen, että ap:n poika on erittäin älykäs, mutta lahjakkuus jakautuu aika epätasapainoisesti. Kannattaa toisaalta panostaa vahvuuksiin, mutta myöskin olemaan sinut heikkouksien kanssa.

 

["Liisi"]

Kuulostaa minusta ihan perinteiseltä nörttipojalta, he, jotka ovat rakentaneet suurimman osan nyky-yhteiskunnan peruspilareista. Suosittelen että etsitte samanhenkistä seuraa lapselle ja annatte tarpeeksi haastavia ja mielenkiintoisia tehtäviä esim. Ohjelmoinnin parissa. Lapsi kokee onnistumisen hetkiä ja jaksaa sitten yrittää hänelle vaikeammissa haasteissa, esim. luistimien ja polkupyöräilyn parissa.

 

[Mitä olette mieltä?]

"On se vaan hassua, että aina kun on ongelmia koulussa ja muuten niin se on muiden vika. Ja aina se syy sit on mukamas joku helkkarin yliälykkyys. Kyllä mun mielestä on aika hassua että olis muka niin älykäs että olis siksi vaikee oppia. Hah hah... Aika samaa on nää että aina kun on vaikeuksia niin on ad/hd, neurologinen haitta tai mikä vaan höpöhöpösyndrooma... Joopa joo, yleensä vika on vanhemmissa kun eivät ota vastuuta lapsista."

Vai tietääkö joku jonkin vielä typerämmän? Itse sain kunnon naurut. Tämä taitaa olla ammatiltaan lastenpsykiatri tai jokin professori, eikö niin? : D

 

["Carelia"]

Googlaa dyspraxia. Kuulostasko tutulta?