Alkuperäinen kirjoittaja Åboriginal:Alkuperäinen kirjoittaja Kissansilmä:Alkuperäinen kirjoittaja Åboriginal:Alkuperäinen kirjoittaja Kissansilmä:Niin, pitää asiaa selvitellä. Onneksi ei käynyt kuinkaan, sanoi itse ettei meinannut uskaltaa mennä uudelleen sisään kun käskettiin ulos, mutta onneksi uskaltautui ja kaiketi jos henki pihisi jo, älys että on pakko mennä hakemaan lääke joka oli repussa ja sisällä. Toivon todella ettei toistu toiste.
Fiksu poika sulla![]()
Sillä mä sanoin että ÄLYS, kun se ei vielä oo sinut astmansa kanssa, joten se ei mielellään ottais lääkettäkään, kun vasta viimetingassa kun ahdistaa jo kunnolla. Viimeksi eilen sanoi että hän haluaa olla tavallinen poika, joka voi olla pakkasellakin kavereitten kans ulkona ja hän haluaa myös olla tavallinen että voi pelata kiekkoa joukkueessa - nyt ei voi, kun sekin ahdistaa. Haluaa olla normaali, ettei tarttis ottaa lääkettä. Puhuttu on monelta kantilta, mutta pieni pää on pyörällä ja ei vain halua hyväksyä.
Voih
Toivottavasti oireet vähenee iän myötä. Mulla ja veljellä on astma, ja molemmat ollaan pystytty elämään oikeanlaisen lääkityksen (ja teini-iästä eteenpäin täysin ilman lääkitystä ) avulla ihan normaalia elämää. Oireet vaan lieveni ja lieveni, kunnes jäi kokonaan. Toivon että sun pojalle kävisi samalla lailla =)
Mä niin toivon kans että oireet lievenis, nyt ollaan vaan menty alamäkeä koko ajan, vaikkon kaikkea kokeiltu- lääkitystä lisätty vähitellen ja mm:ssa rasitukset toistaiseks minimoitu että keuhkojen tilanne rauhottuisi, saas nähdä.