Y
ylläri
Vieras
Meillä on asteen verran puhelias poika. Niin kovasti yritti pitää salaisuutta mitä kerhossa ovat tehneet, mutta viikko on ihan liian pitkä aika. Se oikein puhkui ja puhisi sitä "salaisuus intoa". 
Pikkuhiljaa alkoi paljastuksia tulla, oli pokassa pitelemistä.
"äiti, meillä ei ole sinulle mitään lahjaa"
"äiti, me ei olla kerhossa tehty sinulle yhtään mitään"
"äiti, nyt sinä kyllä jäät ihan ilman lahjaa"
isin kanssa piti koko ajan kuiskailla, salaisuuksia jakaa jne. "äidille ei kerrota mitään" ja sitten minulle isoon ääneen "äiti, ei me puhuta mitään sinun lahjasta,kun eihän sellaista olekaan..."
lopulta:
"äiti, kyllä me sittenkin tehtiin kerhossa lahja, mutta minä en paljasta mikä se on."
"äiti, saat sitten huomenaamuna nukkua pitkään, me mennään isin kanssa ostamaan sinulle lahja"
sanoin että kaupat on kiinni huomenna,johon poika
"onko ne kukkakaupatkin?"
on se vaan niin suloisen ihanaa, äidin pikku marakatti... <3

Pikkuhiljaa alkoi paljastuksia tulla, oli pokassa pitelemistä.
"äiti, meillä ei ole sinulle mitään lahjaa"
"äiti, me ei olla kerhossa tehty sinulle yhtään mitään"
"äiti, nyt sinä kyllä jäät ihan ilman lahjaa"
isin kanssa piti koko ajan kuiskailla, salaisuuksia jakaa jne. "äidille ei kerrota mitään" ja sitten minulle isoon ääneen "äiti, ei me puhuta mitään sinun lahjasta,kun eihän sellaista olekaan..."
lopulta:
"äiti, kyllä me sittenkin tehtiin kerhossa lahja, mutta minä en paljasta mikä se on."
"äiti, saat sitten huomenaamuna nukkua pitkään, me mennään isin kanssa ostamaan sinulle lahja"
sanoin että kaupat on kiinni huomenna,johon poika
"onko ne kukkakaupatkin?"
on se vaan niin suloisen ihanaa, äidin pikku marakatti... <3