Poikaystävälläni on vauvakuume

[nobody]

Hei.
Olen nuori (20-v) opiskelija. Ajattelin kirjoittaa asiasta, joka on vaivannut minua melko pitkään, mutta viimeisen viikon aikana ahdistanut todenteolla. Jos vaikka joku voisi vinkata, mitä tässä tilanteessa voisi tehdä.
En tiedä kenelle puhuisin tästä asiasta, joten kirjoitan sitten nettiin, vaikkei ehkä tunnistamisen takia kannattaisi.
Viikko sitten poikaystäväni alkoi puhua lapsen hankkimisesta. Hän on puhunut siitä aina välillä useaan otteeseen.
Hän sanoi, että haluaisi lapsen enintään 3-4 vuoden sisällä. Tämä huolestuttaa minua monestakin syystä. Ensinnäkin, olisin siinä vaiheessa vasta saanut opiskeluni päätökseen ja ehkä käynyt töissä vuoden. Toiseksi, olisin vielä alle 25-vuotias ja pelkään että nuoruuteni jäisi elämättä jos hankkisimme silloin lapsen.
Pelkään myös jääväni lapsen kanssa yksin ja etten saisi hoitamisessa häneltä apua.
Minusta tuntuu kuin minua painostettaisiin tässä lapsen hankkimisasiassa. Poikaystävälleni tämä asia tuntuu olevan jo hyvin ajankohtainen, koska hän on kymmenisen vuotta minua vanhempi. Minä taas tunnen itseni vielä enemmän nuoreksi kuin aikuiseksi.
Olen sanonut poikaystävälleni, etten tiedä olenko niin nuorena valmis äidiksi ja lisäksi se saattaisi olla vaarallistakin, koska minulla on 1. tyypin diabetes. Hän vain sanoo, että pitäisin varmasti äitinä olemisesta. Aikaisemmin hän on jopa sanonut, ettei sillä ole väliä, saanko koulut käytyä vai en.
En oikein tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Mietin välillä jopa, luuleeko hän lapsen jotenkin tekevän suhteemme tai minut paremmaksi. Tämä on vaikea tilanne, koska rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta, mutta tiedän, etten voi uhrata omaa elämääni hänen toiveidensa takia.
Osaisiko kukaan auttaa? Olen ollut viimeisen viikon ajan niin ahdistunut etten kestä enää.

 

[Mymmeli]

Nyt sinun varmaan kannattaa miettiä se asia itsellesi selväksi, että haluatko edes joskus lapsia. Olet vielä tosi nuori ja aikaa toki on vielä monet vuodet lasten saamista ajatellen. Mutta haluatko lapsia ensinkään? Tietysti sitä on vielä vaikeata varmasti ihan niin pitkälle ajatella, mutta jos et haluakaan lapsia, niin silloin miesystäväsi pitäisi tietää asiasta mahdollisimman pian. Ei ole reilua, että hän elättelee toiveita perheen perustamisesta, mutta sinä et sitä haluakaan.

Hän ei varmaan mitään pahaa puheillaan tarkoita, eikä halua sinua painostaa, mutta ymmärrän kyllä hänenkin tarkoitusperänsä, hän on jo 30-vuotias ja kyllä se vauvakuume iskee miehiinkin ennen pitkää jos on iskeäkseen. Me naiset vasta kauheita varmaan olemmekin, kun vauvakuumeisena yritämme houkutella miestä yritykseen. Välisenne ikäero tulee juuri tämmöisissä asioissa väkisinkin esiin, vanhemmalla iällä on jo eri intressit kuin nuorempana. Sinulle on nyt tärkeää opiskelu (mikä on ihan luonnollista) ja siihen liittyvät asiat ja miehesi (joka ilmeisesti on jo koulunsa käynyt ja työssä?) ajattelee jo asioita perheellisen näkökulmasta.

Jos parisuhteenne on niin läheinen kuin annat ymmärtää, pitää sinun uskaltaa asiasta rohkeasti kertoa. Ja eihän sitä tiedä, mihin suuntaan mielesi vielä muuttuu. Se on tietysti sanomattakin selvää, että kukaan ei voi sinua pakottaa lapsen yrittämiseen, jokaisen lapsen tulisi olla aidosti toivottu ja odotettu!

Tsemppiä nyt kaikkeen ja koittakaa löytää semmoinen kultainen keskitie asiaan. Ikävä kyllä lapsen saamisen vietti on niin voimakas, että jos parisuhteessa toinen ei ikinä niitä lapsia halua ja toinen taas pitää lapsen yrittämistä itsestään selvänä asiana, niin tiet yleensä erkanevat. Toivotaan nyt kuitenkin, että teille kävisi hyvin ja molempia tyydyttävä ratkaisu löytyisi!

 

[diana]

Niin kuin Mymmeli tuossa kirjoitteli, niin oletteko jutelleet haluatko ollenkaan lapsia.? Ehkä siksi miehesi yrittää kärttää sinulta lupausta edes 3 - 4 vuoden päähän. Jos hän pelkää, että suhteenne menee poikki ja hän jää lapsettomaksi?

Mutta mikä ratkaisuksi? Sen voin sanoa, että oikeaa kohtaa naisen elämässä siihen ei ole. Aina on jotain muuta meneillään ja jotain juuri tulossa. Tietenkään en kannusta kesken opiskelujen raskautumaan, varsinkaan kun olet noin nuori.

Kannattaa keskustella asiasta miehen kanssa lisää ja kertoa hänelle, milloin kuvittelisit haluavasi lapsen/lapsia. Jos mielipiteistänne ei saa kompromissia, niin sittenhän vaihtoehtoja ei ole montaa. Mielenkiintoista, että jo nyt epäilet, ettei mies kantaisi vastuutaan lapsen hoidossa. Sekin on asia, josta pitää ihan aikuisten oikeesti keskustella etukäteen ja kummankin sitoutua hommaan.

Jotenkin kuulostaa siltä, että poikaystäväsi haluaa "sitoa" sinua kotiin ennen aikoja, ehkä mustasukkaisuuden tms. takia. Tämän luin rivien välistä, mutta ehkä luin väärin. Toki miehellä on oikeus lasta haluta, mutta miksi sitten epäilet, ettei hän sitä hoitaisi...