Pojat on poikia...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kolmen pojan äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kolmen pojan äiti"

Vieras
Auttakaapa! Ei kiitos tuomion antajia, vaan ihan kunnon neuvoja kiitos!

Meillä on kolme poikaa 3-, 4- ja 6-vuotiaat. Ja ihan mieletön paini ja säpinä koko ajan. Tuntuu, että läkähdyn tähän meteliin. Tappelua, kimitystä, huristelua ja päristelyä loputtomiin. Iloista leikkiä tosin paljon myös.

Joudun luopumaan kaikesta "kauniista" ja rauhallisesta. Ja kadulla he rupattelevat vastaantulijoille mitä milloinkin. Nyt ollaan käyty läpi, mitä saa sanoa (=mukavia juttuja) ja mitä ei saa sanoa (=onpa pullea setä jne.)

Elämäni on pelkkää erotuomarina olemista ja torumista! Miten te muut jaksatte?

PS: Tuo otsikko siitä, että EN HALUAISI että vilkkaus ja huonokäytöksisyys olisi mitenkään pojille sallittua. Yritämme todella parhaamme kasvatuksessa, mutta silti saamme jatkuvasti kommentteja ulkopuolisilta, että onpa teillä kova meno ja onpa teillä vilkkaat pojat, moittivia katseita jne.
 
En osaa kauheasti auttaa, haluan vain kertoa että et ole yksin :)

Meillä oikeastaan vain armeijakuri toimii. Mutta annan myös painia ja metelille ei vaan voi mitään....onhan niissä virtaa. Ovat kuitenkin ulkoilmoilla hyväkäytöksisiä, olen raakasti antanut valjaskävelyä/rattaissa istumista jos ei homma suju. Eivät ole puhuneet epäsopivia vieraille, joten siihen en osaa neuvoa antaa.

Todella tiukka joudun olemaan, muuten homma ei toimi alkuunkaan. Kolmannesta sanomisesta jäähylle, väkivallasta samantien nurkkaan. Tiukalla tarkoitan, että pitää olla tarkka jotta muistaa aina toimia samoin. Pelikiellot, kotiarestit, leffakiellot ahkerasti käytössä. Hyvässä hegessä painiminen on ok, johonkin se pitää saada purkaa. Valitse taistelusi :)

P.s Sille vilkkaudelle et ihan oikeasti mahda yhtään mitään, voit vain yrittää kanavoida sitä johonkin vähemmän haitalliseen....
 
Viimeksi muokattu:
tuollaista se on meilläkin. Ja meillä poika-tyttö-poika ( 7v, 6v ja 1v ) kaksi isompaa tappelee, huutaa, välillä leikkii nätisti, välillä vähemmän nätisti, välillä ovat toistensa kimpussa ja välillä taas parhaat kaverit. Tyttö puhuu välillä mitä sylki suuhun tuo, mutta näistä olen hyvin tarkka. Mitään tyhmää ei puhuta!

Erotuomarina saa toimia päivittäin.
 
Tutulta kuulostaa. Tiukkuus taitaa olla se ainoa keino pitää homma edes jotenkin kasassa. Ei hetken rauhaa. Ja äiti on ihan tyhmä koko ajan :(.

Samalla mietin koko ajan, yritänkö tunkea lapsia eri muottiin kuin millaisia ovat. En vain jaksaisi tuota jatkuvaa fyysisyyttä ja ääntä. Minunkin ohi kulkiessaan joku saattaa rummutella pakaroitani tai halata niin, että polvi osuu kipeästi jne. Eivät siis tietenkään tee kaikkea kiusallaan, mutta se yleisenergisyyden taso on uuvuttavaa!
 
Painia ollaan muuten ihan tosissaan jo harkittukin noille pienimmille. Isoin käy jalkapalloharkoissa ja kaikki ulkoilevat päivittäin päiväkodin lisäksi 2-3 h...
 
Meillä kohtapuoliin syntymässä kolmas poika ja nyt pojat 5- ja 2-vuotiaita. Meno on H-I-R-V-E-Ä. Juurikin se jatkuva äänenkäyttö,murina ja ärinä,karjuminen,taistelu.. Ja toisen kimpussa oleminen. Ajoissa ei tietenkään voi lopettaa kun aina pitää jatkaa siihen asti että toinen itkee. Mä ostan kohta oikeasti pillin,ei mun ääni enää riitä..
 
[QUOTE="vieras";26283823]Meillä kohtapuoliin syntymässä kolmas poika ja nyt pojat 5- ja 2-vuotiaita. Meno on H-I-R-V-E-Ä. Juurikin se jatkuva äänenkäyttö,murina ja ärinä,karjuminen,taistelu.. Ja toisen kimpussa oleminen. Ajoissa ei tietenkään voi lopettaa kun aina pitää jatkaa siihen asti että toinen itkee. Mä ostan kohta oikeasti pillin,ei mun ääni enää riitä..[/QUOTE]

Kokeile karjumisen sijaan jäähyä ja puhu itse rauhallisesti. Poikia kasvatetaan samalla tavalla kuin tyttöjä. Sääntönä voi olla että sisällä ei kiljuta, ja jos kiljutaan niin jäähylle. So simple.
 
[QUOTE="kolmen pojan äiti";26283780] Eivät siis tietenkään tee kaikkea kiusallaan, mutta se yleisenergisyyden taso on uuvuttavaa![/QUOTE]

Se on ihan totta, että jo sen katsominen ja kuunteleminen imee mehut aivan täysin. Itse kuitenkin ajattelen, että tuollainen energisyys on myös valtava voimavara, enkä halua sitä nitistää pois...ainoastaan suunnata järkevästi. Sitä odotellessa :D
 
Meillä ihan sama meno,erona vain että meillä on tyttöjä.Ikää 6v ja koht 5v. Meno on kyllä hurjaa,päivittäin.Välillä tuntuu ettei edes tapetit enää pysy seinillä,kun meno yltyy.
 
[QUOTE="Vieras";26283833]Kokeile karjumisen sijaan jäähyä ja puhu itse rauhallisesti. Poikia kasvatetaan samalla tavalla kuin tyttöjä. Sääntönä voi olla että sisällä ei kiljuta, ja jos kiljutaan niin jäähylle. So simple.[/QUOTE]

No ei meillä kyllä ole tapana karjua.. :) Lähinnä tarkoitin sitä että koko ajan saa olla kieltämässä ja papattamassa,suu käy kuin papupata ja muksuilla menee suoraan toisesta korvasta ulos. Kiitos vain neuvoistasi,ei ole tuo jäähykään kovin uusi asia meillä ;)
 
Se on ihan totta, että jo sen katsominen ja kuunteleminen imee mehut aivan täysin. Itse kuitenkin ajattelen, että tuollainen energisyys on myös valtava voimavara, enkä halua sitä nitistää pois...ainoastaan suunnata järkevästi. Sitä odotellessa :D

No tuota itsekin usein mietin, että näen niissä niin paljon sitä voimaa ja intoa tehdä asioita, etten edes halua nitistää koko hommaa pois (pystyisinkö edes ;) ? ). Mutta samalla mietin, että ihan mieletöntä tiukkuuttako sitten tarvittaisiin, että saisi edes alkeelliset käytöstavat aikaiseksi. Vai tavoittelenko jotain utopiaa - silmissä siintää kolme hyväkäytöksistä nuorta miestä?
 
[QUOTE="vieras";26283873]No ei meillä kyllä ole tapana karjua.. :) Lähinnä tarkoitin sitä että koko ajan saa olla kieltämässä ja papattamassa,suu käy kuin papupata ja muksuilla menee suoraan toisesta korvasta ulos. Kiitos vain neuvoistasi,ei ole tuo jäähykään kovin uusi asia meillä ;)[/QUOTE]

Juuri tuo sama olo. Ja sentään yritän olla kieltämättä turhaan ja silti on sellainen olo, että elämä on yhtä erotuomarina oloa ja kieltämistä.
 
[QUOTE="kolmen pojan äiti";26283879]No tuota itsekin usein mietin, että näen niissä niin paljon sitä voimaa ja intoa tehdä asioita, etten edes halua nitistää koko hommaa pois (pystyisinkö edes ;) ? ). Mutta samalla mietin, että ihan mieletöntä tiukkuuttako sitten tarvittaisiin, että saisi edes alkeelliset käytöstavat aikaiseksi. Vai tavoittelenko jotain utopiaa - silmissä siintää kolme hyväkäytöksistä nuorta miestä?[/QUOTE]

Luultavasti :)
Oma esikoiseni on 8, ja mielestäni käyttäytyy oikein kauniisti (paitsi kotona "vähän" saattaa lipsua...). Vaatii kyllä vielä joissain asioissa huomauttelua, eli vaikkapa ravintolassa annoksen odottelu tuottaa tuskaa, ja kylässä ei ehkä ilman huomautusta muista esim. viedä astioitaan tiskiin jne. Mutta puhuu vieraille kohteliaasti, kiittää, pyytää anteeksi, eikä kiusaa tms (paitsi veljiään..). Eli kyllä näkisin, että toivoa on :) Eniten työtä tuottaa se itsehillinnän opettaminen |O

Ja kyllä nuo pienemmätkin vieraskoreita osaavat olla, eli suunta näyttäisi olevan oikea. Vaan eipä sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ?
 
Kuulostaapa kovin tutulta ap. Mulla on vaan kaksi poikaa 5v. ja kohta 8v. ja menoa ja ääntä riittää. Toisaalta olen ilonen siitä, että lapset ovat terveitä ja leikkivät ja meillä pojat tekevät paljon erilaisia viritelmiä yms. joka selvästi osoittaa että piuhat on paikoillaan aivoissa ja kekseliäisyyttä riittää leikeissä eikä jumiteta samoihin hommiin pitkäksi aikaa. Meillä auttaa aika paljon se, että lähden toisen lapsen kanssa kauppaan, uimaan, lenkille tms. keksiikin ainakin viikonbloppuisin tai nyt kesällä molempien kanssa metsäretkelle, jossa riittää mielenkiintoista puuhaa moneksi tunniksi.

Me oltiin vime kesänä serkkun perheen luona, jolla on kolme tyttöä ja kyllä siellä oli paljon rauhallisempi meno kuin meillä. Mä ainakin olen sitä mieltä, että pojat on poikia ja menevillä pojilla on erilaiset tarpeet kuin rauhallisiaa tytöillä, muitta onhan tyttöjä ja poikiakin erilaisia, joten kasvatusen pitää mun mielestä olla yksilöllistyä ja huomioida lasten erilaiset tarpeet ja mielenkiinnot. Meillä tämä tulee hyvin esille siinä että esikoinen on pikkasen rauhallisempi eikä enää niin liikunnallinen kuin kuopus, joka tykkää pelata jalkapalloa ja sählyä ja omaa hyvän pallosilmän. Esikoinen harrastaa nyt tähtitiedettä ja kuopus laitetaan syksyllä salibändykerhoon. Esikoinen tykkää olla metsässä ja pyöräillä ja uida, joten hänen kanssaan tehdään niitä asioita, tosin myös kuopus tykkää uida ja on siinäkin esikoista parempi ikäisekseen.

Tietenkin tavoitteena on kasvattaa lapset, jotka ottavat muut huomioon, ovat sosiaalisia ja tulevat pärjäämään elämässä. Arkipäivän tilanteissa, loman suunnittelussa jne. otetaan lasten tarpeet huomioon ja mieitiään mitä he jaksavat eli ei lähdetä kiertämään Suomea autolla aikuisten tahtiin, vaan mennään mökille ja vähäksi aikaa ehkä lomapaikkaan täysihoitoon, niin että äitikin saa nauttia lomasta lasten kanssa ilman ruuan laittoa.
 
mä taas luulen et muksut kyllä _tietää_, miten pitää käyttäytyä, mutta eivät jotenkin vain aina käyttäydy sillä tavalla.

Meillä meno on melkoista, vaikka onkin kaksi lasta; tyttö ja poika. Ihan on kuin seinille puhuis itsekseen, mitään ei tapahdu mitä pyytää ja sen minkä kieltää, ne tekee. Lapset on.
 
2 tyttöä, toinen itkettää toista jatkuvasti, kiusaa, huijaa ja valehtelee .. siis välillä toinen välillä toinen..
12h päivässä pelkkää mielensäpahoittamista. Pahimmillaan.
Kunnon tappelu olisi tervetullutta.
 
[QUOTE="neljän_äiti";26283889]Meillä oli villiä kunnes aloitettiin eye q. Ei se adhd-tyyppinen käytös, tottelemattomuus ja muut aina johdu pelkästään geeneistä tai ympäristöstä.[/QUOTE]

Mitä tuo tarkoittaa?

Pientä vieraskoreutta on kyllä silloin tällöin havaittavissa. Ja päiväkodissa huokailin ja kyselin asiasta, niin siellä kuulemma tekevät niin reippaasti asiat niinkuin käsketään ja siivoavat jälkensäkin jämptisti. Tuosta ammennan toivoa :).
 
[QUOTE="kolmen pojan äiti";26283983]

Pientä vieraskoreutta on kyllä silloin tällöin havaittavissa. Ja päiväkodissa huokailin ja kyselin asiasta, niin siellä kuulemma tekevät niin reippaasti asiat niinkuin käsketään ja siivoavat jälkensäkin jämptisti. Tuosta ammennan toivoa :).[/QUOTE]

Ei siis mitään hätää :) Kyllähän tässä välillä hermoja koetellaan, mutta onhan nuo niin ihania silti. Erityisesti nyt, kun menivät jo nukkumaan :D
 

Similar threads

Yhteistyössä