V
vieras
Vieras
Halpoja kynttilöitä eli silloin harvoin, kun poltan niitä. Votiivit ovat liian hinnoiteltuja minuun talouteeni. Useimmat kynttilät ovat lahjaksi saatuja. En siis ole trendikäs
parafiini/kasvivaha näkyy olevan nuo ikeasta ostetut tuikut..
parafiinia on näköjään nuo euromarketista ostetut tuikut myös.
parafiinia on näköjään nuo euromarketista ostetut tuikut myös.
K
käsi
Vieras
V
Vieras
Vieras
Me poltetaan tosi paljon kynttilöitä ja ostetaan aina tarjouksesta, mitä sattuu olemaan. En tiedä sitten mitä ainetta nuo tavallisesta kaupasta ostetut kynttilät on? Onko jompi kumpi sitten jotenkin parempi? Tai mikä on paras?
Viimeisimmät paljoivat mun mielestä liian nopeaan, joten niitä ei varmaan toista kertaa osteta. Me ei asuta Suomessa, joten Havin kynttiloitä ei täältä saa. Niitä mulla oli aina Suomessa asuessa.
Viimeisimmät paljoivat mun mielestä liian nopeaan, joten niitä ei varmaan toista kertaa osteta. Me ei asuta Suomessa, joten Havin kynttiloitä ei täältä saa. Niitä mulla oli aina Suomessa asuessa.
M
Melina
Vieras
No ainakin parafiinin ja steariinin välillä on suuri terveydellinen ero. Parafiini-kynttilästä voi irrota jopa karsinogeenisiä (syöpää aiheuttavia) aineita ilmaan. Myöskin tuo nokimäärän ero on huima ainakin parafiini- ja soijakynttilän välillä.
V
vieras
Vieras
V
vieras
Vieras
M
Melizza
Vieras
M
Melizza
Vieras
Parafiini
Parafiini on seos lineaarisia hiilivetyjä, jotka ovat vähintään 20-hiilisiä (C20H42). Se on vahamaista, väritöntä ja hajutonta läpikuultavaa ainetta. Parafiini erotetaan pohjista, jota maaöljyn tislauksessa jää. Termiä parafiini käytetään myös yleisesti teknisenä nimenä lineaarisille tyydyttyneille hiilivedyille, kun taas haaroittuneet hiilivedyt ovat isoparafiineja ja tyydyttymättömät olefiineja.
Ominaisuudet
Parafiini on valkoista, haurasta vahaa, joka on hajutonta ja mautonta. Parafiinin sulamispiste on 40 - 70 celsiusasteen välillä. Parafiini ei liukene veteen, mutta liukenee eetteriin, bentseeniin ja joihinkin estereihin. Koska se on hiilivetyä, se on reagoimatonta, mutta sitä voi polttaa. Se on erittäin hyvä sähköeriste.
Parafiini-, eli mineraaliöljy ja petroli ovat raskaista, mutta parafiinivahaa kevyemmistä hiilivedyistä koostuvia nesteitä, esim. lampukoissa käytetty parafiiniöljy.
Käyttö
Parafiinia käytetään etupäässä kynttilöissä steariinia halvempana vaihtoehtona, mutta myös kankaiden ja muiden huokoisten aineiden kyllästämiseen, sekä myös kiillotusvahojen ja voiteluaineiden valmistamiseen. Parafiinia käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa ja naamioväreissä.
Parafiini on seos lineaarisia hiilivetyjä, jotka ovat vähintään 20-hiilisiä (C20H42). Se on vahamaista, väritöntä ja hajutonta läpikuultavaa ainetta. Parafiini erotetaan pohjista, jota maaöljyn tislauksessa jää. Termiä parafiini käytetään myös yleisesti teknisenä nimenä lineaarisille tyydyttyneille hiilivedyille, kun taas haaroittuneet hiilivedyt ovat isoparafiineja ja tyydyttymättömät olefiineja.
Ominaisuudet
Parafiini on valkoista, haurasta vahaa, joka on hajutonta ja mautonta. Parafiinin sulamispiste on 40 - 70 celsiusasteen välillä. Parafiini ei liukene veteen, mutta liukenee eetteriin, bentseeniin ja joihinkin estereihin. Koska se on hiilivetyä, se on reagoimatonta, mutta sitä voi polttaa. Se on erittäin hyvä sähköeriste.
Parafiini-, eli mineraaliöljy ja petroli ovat raskaista, mutta parafiinivahaa kevyemmistä hiilivedyistä koostuvia nesteitä, esim. lampukoissa käytetty parafiiniöljy.
Käyttö
Parafiinia käytetään etupäässä kynttilöissä steariinia halvempana vaihtoehtona, mutta myös kankaiden ja muiden huokoisten aineiden kyllästämiseen, sekä myös kiillotusvahojen ja voiteluaineiden valmistamiseen. Parafiinia käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa ja naamioväreissä.
M
Melina
Vieras
A
armaselain
Vieras
En tiedä onko enää ajankohtasta, mutta muutama vuosi sitten oli lehdissä juttua siitä että joistain kynttilöistä (ei suomalaisista) vapautuu ilmaan lyijyä kun ne palaa, ja siitä voi aiheutua esim. päänsärkyä.
Itse poltan aina kotimaisia
Itse poltan aina kotimaisia
M
mä
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
V
vierailija
Vieras
Lysesivet ånder, hvor ingen andre kan - Lyt til landskabet
Engang var lysesiv en skattet ven. I dag er den ikke en velanset plante og betragtes som en problematisk art, der spreder sig på fugtige engområder og fortrænger andre planter og græsser. Lysesivets strategi for at udbrede sig i verden kan påvirke landbrugeres interesse i at deltage i...
lyttillandskabet.dk
V
