M
mietteliäs
Vieras
Aloin tässä itsekin yhden synnyttäneenä miettiä, että miksi jotkut synnyttäneet naiset kertovat juttuja synnytyksestään, että "varmasti olisin ponnistanut, vaikken lupaa oisi saanutkaan..!" tai "se syntyy NYT!" tai "en voi hetkeäkään enää odottaa, on PAKKO ponnistaa nyt!"?
Kyllä itsekin tunsin sellaista ponnistamisen tarvetta, etten voinut hengittää syvään, kun tuntui että se tunkee sieltä väkisin pihalle, ennen kuin sain luvan alkaa ponnistamaan, mutta kyllä ihan kiltisti siinä odottelin kätilöä, enkä alkanut meuhkaamaan. Eikä olsi tullut mieleenkään alkaa ponnistaa ennen kuin tilanne on arvioitu jne. Miksi jotkut vaan alkavat ponnistaa? Oon vähän pihalla.
Itse olin saanut juuri epiduraalin ja olin täysin kivuton tuntien ainoastaan sen kovan ponnistamisen tarpeen (olin täysin auki) siis. Mutta olisiko siis jostain kivusta kyse, kun äiti ponnistaa väkisin juuri sillä minuutilla?
Osaatteko sanoa?
Kyllä itsekin tunsin sellaista ponnistamisen tarvetta, etten voinut hengittää syvään, kun tuntui että se tunkee sieltä väkisin pihalle, ennen kuin sain luvan alkaa ponnistamaan, mutta kyllä ihan kiltisti siinä odottelin kätilöä, enkä alkanut meuhkaamaan. Eikä olsi tullut mieleenkään alkaa ponnistaa ennen kuin tilanne on arvioitu jne. Miksi jotkut vaan alkavat ponnistaa? Oon vähän pihalla.
Itse olin saanut juuri epiduraalin ja olin täysin kivuton tuntien ainoastaan sen kovan ponnistamisen tarpeen (olin täysin auki) siis. Mutta olisiko siis jostain kivusta kyse, kun äiti ponnistaa väkisin juuri sillä minuutilla?
Osaatteko sanoa?