Psyykkinen läheisyys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Anne-Liina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Anne-Liina

Vieras
Tällainen tilanne meillä: olemme vähän alla kolmekymppisiä ja seurusteltu on muutama kuukausi. Aika on mennyt yleisessä rakastumisen huumassa. Olemme päässeet miehen kanssa niin pitkälle, että tulevaisuudesta on puhuttu ihan vakavasti ja kaikki tuntuu hyvältä.

Paitsi että. Jotenkin tuntuu siltä, että miehen on tosi vaikeaa avautua ja nyt minä kaipaan enemmän psyykkistä läheisyyttä. Sanomme toisillemme rakastavamme, kosketamme toisiamme usein jne., yritämme muistaa kehua ja kannustaa jne. Silti koko ajan tiedostan, että "rakastan sinua" - sanominen on miehelle ison työn takana ja toisaalta hänellä tuntuu olevan taustalla asioita, mitkä ovat saaneet aikaan hieman sulkeutuneisuutta. Välillä minusta tuntuu, etten ole rakastettu, kunnes tulen sanoneeksi jotain tuohtuneena ja sitten mies loukkaantuu verisesti. Olen itse todella avoin ja siksi on vaikeaa tajuta, että toiselle tunteista puhuminen on niin hankalaa.

Mitenhän miehen tunteita kannattaisi kuulostella ilman, että ahdistan hänet nurkkaan?
 
muutaman kuukauden seurustelun perusteella ei välttämättä kannata odottaa suomalaiselta mieheltä suuria rakkaudentunnustuksia, varsinkaan kun ei enää mikään poika ole ;) .
Arvelen että tälle miehellesi Rakkaus(isolla ärrällä ;) ) on kuitenkin niin iso asia, että sen tunnustamista kannattaa harkita tarkkaan. Onhan tuohon ikään mennessä ehtinyt varmaan seurustellakin ja kenties sydämensäkin särkeä. Minun mielestä siis ihan normaalia käytöstä ;) .
Ei kannata painostaa tunteiden tunnustukseen, eikä hokea "rakastan sua, rakastan sua" liikaa...semmoinen alkaa ahdistaa, varsinkaan jos ei itse ole vielä 100% valmis sitä sulle sanomaan.

Maltti on valttia. Ettehän te enää teinejä ole ;)
 
Muttakun niin se vain on että toiselle se tunteista puhuminen on hankalaa. Anna aikaa niin suhteeseen tulee pikkuhiljaa teidän yhteinen tapanne ilmaista tunteita.
 
Meillä taas niin päin että, kun toinen hokee päivittäin rakastavansa minua, en itse koe edes tarvetta sanoa sitä toiselle. Hän on itsestäänselvyys ja rakastaa minua. Eikä rakkaudentunnustus tunnu enää miltään, kun sitä kuulee liikaa.
 

Yhteistyössä