Pulmallinen perimä ja kasvatusprobleemat

[Itkupilli]

Meillä on viisi- ja kolmevuotiaat pojat. Tosi vilkkaita kavereita, ovat nyt toista talvea päivähoidossa. Sieltä ei kuulu narinoita.

Mutta meillä on ongelmia kasvatuksessa. Ollaan oltu huonolla kasvatuksella kumpainenkin, toinen vanhemmista on huostaanotettu onneksi vähän alta kymmenvuotiaana, joten hänellä on kunnon kasvatus siitä eteenpäin. toinen vanhempi on saanut kasvaa vapaasti. Ollaan amk-tasoisesti kouluttauduttu, mutta toinen tekee "duunarin tasolla" hommia.

Molempien puolelta periytyy VAHVANA heikkolahjaisuutta, käytöshäiriöitä, alkoholismia ja muutamaa kansansairautta. Isovanhemmista ei ole apua, huolta vain jos alkaa liikaa ajatella.

Toisella pojista on hengityselinsairaus. Vanhempi saa nyt puheterapiaa ja toimintaterapiaa. Kotona tykkäävät nuhjata ja riehua yhdessä, ovat aika vallattomia jos ei painuta pihalle kahta kertaa päivässä säällä kuin säällä. Siirtymiset hankalia, ennakointi auttaa mutta kun aina ei pysty eikä jaksa. Rutiinit pelastaa päivän, mutta voi jösses kun rutiiniin tulee muutos - vaikkapa sairastuminen.

Välillä, esim. tänään, on tuntunut siltä että kuinkahan nuo aikuiseksi saa kasvatettua niin että olisi jotain mahkuja pärjätäkin. Ovat olleet aivan älyttömiä, eivät ole uskoneet oikein mitään. Sanat kaikuvat kuuroille korville. tuli päästettyä paha sana itsekin :/ Ne on niin loputon työmaa, KOKO ajan pitää olla toinitaa ja ohjausta, edes puhelimessa ei voi olla rauhassa.

 

[,]

VOI KUN TUTTUA, NIIN TUTTUA :/ MULLA 5 VEE KAKSOSET JA VOI JEE SITÄ MENOA, MEINAA VÄLILLÄ JÄRKI LÄHTEÄ...

 

[Meimi]

En osaa oikein auttaa. Suosittelisin puhumaan asiasta neuvolassa, josko he pystyisivät auttamaan. Yksin tuskin kannattaa asiaa jäädä vatvomaan, ei se niin kummene, tulee vain paha mieli.

Ja loppujen lopuksi, mitä pahaa on duunarin hommissa. Niitäkin tarvitaan, ei kaikkien tarvi olla maistereita ja muita, ammattimiehiä tarvitaan joka hommaan, jopa niitä duumareita. Ja kun osaa valita oikean homman, saattaa pärjätä paremminkin kuin maisteri tms.

Älä siis liikoja murehdi.

 

[Valaja]

Minusta tuohon perimään ei kannata takertua. Ympäristö ja kasvatus kuitenki vaikuttaa niin paljon ihmiseen.

Muuten kuulostaa ihan tavalliselta arjelta.

 

[noh]

Tämän kansan geeniperimä on mitä on ja sukupolvesta toiseen kalle tappaa villen yön tunteina, koska viinapullon omistusolosuhteet ovat pullon vajetessa muuttuneet epäselviksi.

Jokainen äiti ja isä yrittää parhaansa. Teillä on oman taustanne takia herkempi silmä ja pelkoja, ja jo se on hyvä lähtökohta. Vaarallisempi olisi se ei-meidän-suvussa-ikinä-mitään-ole-ollut -mentaliteetti.

 

[ap]

Tämän kansan geeniperimä on mitä on ja sukupolvesta toiseen kalle tappaa villen yön tunteina, koska viinapullon omistusolosuhteet ovat pullon vajetessa muuttuneet epäselviksi.

Jokainen äiti ja isä yrittää parhaansa. Teillä on oman taustanne takia herkempi silmä ja pelkoja, ja jo se on hyvä lähtökohta. Vaarallisempi olisi se ei-meidän-suvussa-ikinä-mitään-ole-ollut -mentaliteetti.

Hymyilyttää jo, mutta silti pelottaa. Ei duunarin töissä mitään vikaa olekaan, meillä menee ihan hyvin; laitoin nuo lähinnä siksi että taustoista huolimatta me vanhemmat ollaan löydetty paikkamme yhteiskunnassa. toisinkin olisi voinut käydä.

Mutta entäs jos näillä meidän silmäterillä onkin kovin paljon vähemmän palikoita laatikossa? Jos heistä tulee yrittämisestä huolimatta niitä jotka vaan nuorinamiehinä putoavat kaiken ulkopuolelle? Kun väliin tuntuu, että käytös ON häiritsevää, ja hoitotädit vaan sokeita huomaamaan kuinka pahasti etenkin isommalla iso pyörä heittää.

Mitä me voitaisiin tehdä, kun ei oikein osata tehdä mitään?

 

[vieras]

3- ja 5- vuotiaat voivat olla aika villi yhdistelmä. Älä turhaan "ylidiagnosoi" lapsia.

 

[Pee]

Ei huostaanotto periydy. Vaikutatte hyviltä ja vastuuntuntoisilta vanhemmilta! Jatkakaa samaan malliin ja panostakaa omaan jaksamiseen, viis siitä mitä kenties ympärillä sanotaan. Kyllä teidän lapset pärjää, jos tekin pärjäätte. Itsetunto rakennetaan jo pienenä, älkää antako heidän tuntea olevansa vähempiarvoisia.

 

[ap]

3- ja 5- vuotiaat voivat olla aika villi yhdistelmä. Älä turhaan "ylidiagnosoi" lapsia.

Rupee vaan repee pää, kun kiikuttaa veijaria ja koijaria vuoronperään puheterapiaan, selvittelee toimintaterapiaa ja kyselee fysioterapeutilta ja lääkäriltä että tarviiko tehdä kintuille tai piukealle pippelinpäälle jotain. Kun neuvolantäti ei tiedä onko kuulossa vikaa, vai eikö vaan ymmärrä ohjeita vai eikö kiinnosta tehdä. Ja sit kun rivi mustelmia ja hampaidenkuvia ja nirhamaa siellä ja revenneitä vaatteita täällä, hanskatkin hukkuu ja siististi pinkatut päällepantavat ehditään levitellä sohvanalle ja kissankuppiin ennenkuin edes äiti on saanut aamukahvin keitettyä.

en saa edes omaa naamaani laitettua aamulla nätiksi, kun ne herää just silloin kun minäkin alan liikkua ja siitä se show alkaa.

 

[ap]

Ei huostaanotto periydy. Vaikutatte hyviltä ja vastuuntuntoisilta vanhemmilta! Jatkakaa samaan malliin ja panostakaa omaan jaksamiseen, viis siitä mitä kenties ympärillä sanotaan. Kyllä teidän lapset pärjää, jos tekin pärjäätte. Itsetunto rakennetaan jo pienenä, älkää antako heidän tuntea olevansa vähempiarvoisia.

Mut heikkolahjaisuus voi pomppia yhden sukupolven yli. Siitä heikkolahjaisuudesta ne ongelmat alkoivat kasaantua.

 

[vieras]

Ei huostaanotto periydy. Vaikutatte hyviltä ja vastuuntuntoisilta vanhemmilta! Jatkakaa samaan malliin ja panostakaa omaan jaksamiseen, viis siitä mitä kenties ympärillä sanotaan. Kyllä teidän lapset pärjää, jos tekin pärjäätte. Itsetunto rakennetaan jo pienenä, älkää antako heidän tuntea olevansa vähempiarvoisia.

Mut heikkolahjaisuus voi pomppia yhden sukupolven yli. Siitä heikkolahjaisuudesta ne ongelmat alkoivat kasaantua.

Eikö lapselle (sille joka saa toiminta ja puheterapiaa) ole tehty psykologiset testit jossa kyvyt katsottu? Meillä ainakin lapsella on kehitysviive motoriikan ja puheen puolella, mutta älyllisissä osioissa ei ollut häikkää. Minustakin turhaan ehkä stressaat, maailmassa pärjääminen on niin paljon kiinni niistä kasvuolosuhteista, jos saa riittävästi rakkautta ja yksilöllistä huomiota ja mielekästä virikettä ja haastetta- se kantaa pitkälle tai ainakin hyvin todennäköisesti luo onnellisuutta tai ainakin tyytyväisyyttä.

 

[ap]

Eikö lapselle (sille joka saa toiminta ja puheterapiaa) ole tehty psykologiset testit jossa kyvyt katsottu?

On tehty, jos ne on ne mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se niissä jäänyt kiinni, menee vaan joissain taidoissa ikätasonsa alarajalla.

Me vaan joudutaan tekmään ihan törkeesti töitä noiden kanssa. Käyttäytyminen on tosi villiä ja huoletonta - ei paljon uskalla nenäänsä ihmisten ilmoille laittaa. Kolmivuotias juoksee hulluna kaupassa, joten kotikylän kauppaa kauemmas en lähde heidän kanssaan yksin. Mies on sellainen metsämörri, että johdettuaan ukkoja päivät töissä sitä ei vapaa-ajallaan saa kuin pakottamalla ihmisten luo. Lopputulos on se että me ollaan kotona lähes aina. En minäkään viitsi kaikkea vapaa-aikaani laukkoa kouluttamassa kaveruksia ihmiskelpoiseksi vuoronperään. en vaan JAKSA.

 

[vieras]

Eikö lapselle (sille joka saa toiminta ja puheterapiaa) ole tehty psykologiset testit jossa kyvyt katsottu?

On tehty, jos ne on ne mitä toimintaterapeutti tekee. Ei se niissä jäänyt kiinni, menee vaan joissain taidoissa ikätasonsa alarajalla.

Me vaan joudutaan tekmään ihan törkeesti töitä noiden kanssa. Käyttäytyminen on tosi villiä ja huoletonta - ei paljon uskalla nenäänsä ihmisten ilmoille laittaa. Kolmivuotias juoksee hulluna kaupassa, joten kotikylän kauppaa kauemmas en lähde heidän kanssaan yksin. Mies on sellainen metsämörri, että johdettuaan ukkoja päivät töissä sitä ei vapaa-ajallaan saa kuin pakottamalla ihmisten luo. Lopputulos on se että me ollaan kotona lähes aina. En minäkään viitsi kaikkea vapaa-aikaani laukkoa kouluttamassa kaveruksia ihmiskelpoiseksi vuoronperään. en vaan JAKSA.

Toimintaterapeutti ei tee psykologisia testejä vaan psykologi. Meillä lapsen terapioihin oli edellytyksenä, että psykologi testaa lapsen kehityksen. Ilmeisesti sitten kunnilla on eroja tässä.
Omalla lapsellani on myös vilkkautta ja impulsiivisuutta sekä keskittymishäiriöitä. Olen jäänyt hänen kanssaan kotiin koska än tarvitsee vähemmän virikkeitä mitä päiväkoti voi tarjota..
Itse otan viikolle muutaman tavoitteen, toinen on rauhallinen toimintatuokio, jossa edetään johdonmukaisesti toivottuun asiaan esim. askartelu, rakentelu ja toinen tavoite viikolla minulla on joka viikko jokin sosiaalinen tilanne esim. kirjasto, uintireissu jne. Mun on vaan pakko jaksaa, lapseni takia.

 

[Miili]

Mulla on 5 vee poika ja 3 vee tyttö. Ihan hetki sitten olin sitä mieltä että meillä on kiltit lapset, mut en enää :/ . Tytöltä lähtee tukkaa juurineen kun isompi "kouluttaa" ja muitakin kolhuja tulee. Pukeminen on yhtä tuskien taivalta, samoin lähteminen ihan mihin vaan. Vaatteet ei mee päälle jne jne. Kai se on ikään kuuluvaakin, mut mä otin yhteyttä perheneuvolaan jos ne osais antaa kikka kolmosia millä menoa sais rauhotettua kun alkaa kaikilta pää hajoomaan. Ai niin meillä pissataan housuun ja toivon että pn osais auttaa siinäkin.

 

[ap]

Toimintaterapeutti ei tee psykologisia testejä vaan psykologi. Meillä lapsen terapioihin oli edellytyksenä, että psykologi testaa lapsen kehityksen. Ilmeisesti sitten kunnilla on eroja tässä.

Meillä terapeutti on mun ymmärtääkseni tk:n oma. Ei siis ole mitään kelan tukemaa terapiaa. Arviot on tehty kesällä, joten aika uutta on tämä homma.

Hengityssairaasta saadaan vammaistukea kun on niin vaikeasti hallitava sairaus.

 

[ap]

Omalla lapsellani on myös vilkkautta ja impulsiivisuutta sekä keskittymishäiriöitä. Olen jäänyt hänen kanssaan kotiin koska än tarvitsee vähemmän virikkeitä mitä päiväkoti voi tarjota..
Itse otan viikolle muutaman tavoitteen, toinen on rauhallinen toimintatuokio, jossa edetään johdonmukaisesti toivottuun asiaan esim. askartelu, rakentelu ja toinen tavoite viikolla minulla on joka viikko jokin sosiaalinen tilanne esim. kirjasto, uintireissu jne. Mun on vaan pakko jaksaa, lapseni takia.

Voi vitsi miten erilainen teidän tilanne on. Onko joku diagnoosi?

Meillä on selkeästi sitä, että kotona en pysty tarjoamaan tarpeeksi tiukasti ohjattua toimintaa muksuille. Nämä tarvitsevat nimenomaan tarkan ja napakan päiväjärjestyksen, jossa asiat seuraavat aina toisiaan. Poikkeamat ovat pahasta. Ja se että mun huomio on jossain muualla, ei todellakaan käy. Kotona ollessa saan tehdä melkoisia suorituksia, kun siivotaan, pitää laittaa ruokaa ja huoltaa vaatteita.

Sosiaalisissa tilanteissa ei olisi hätää, ellei näitä poikia olisi kaksi. Nyt mun pitää suunnitella kaikki tosi hyvin, ennakoida juttuja ja selittää moneen kertaan auki ennen h-hetkeä mitä odotetaan ja kuinka tapahtuma etenee. Molemmille yhtä aikaa ja silti erikseen kun ymmärrys on pienemmällä vielä heikkoa. Ja omaa nautintoa ei saa missään yhteisissä tilaisuuksissa kun koko ajan on pakko olla antennit ojossa poikien kanssa.