Puolisoiden erilainen tapa suhtautua siivoomisen tärkeyteen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Otsoemo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Otsoemo

Aktiivinen jäsen
15.04.2008
2 044
0
36
Meillä on mieheni kanssa sellainen ongelma, että minä stressaan siivoomisesta tosi paljon. Mua alkaa jotenkin ahdistaa jos on sotkuista (ja ajattelen pitkälle, stressaan sitä kuinka iso homma siivous on jos vielä sotkusemmaksi muuttuu). Ja kun mulla on jo ahdistusvaihe tullu päälle, mieheni mielestä meillä on ihan tarpeeksi siistiä. Me näemme siisteyden ja sotkun aivan erilaisin silmin. Mitenkäs te olette pärjänneet näiden erilaisuuksien kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
meillä on ihan sama tilanne mutta toisinpäin, eli siis minä olen se sottapytty :headwall:

=) mie ymmärrän oikein hyvin, että ihmisillä vaan voi olla niin erilaiset suhtautumiset siivoomiseen. Mulla se vaikuttaa viihtyisyyteen, kun on sotkua. Mies taas aattelee, et jos on liian siistiä, ei voi olla viihtysää.
 
Meilläkin tilanne on toisinpäin. Mielummin minä asun hieman epäsiistissä kämpässä kun kun pinna tiukalla raivoan siitä kuka on jättänyt mitäkin mihinkin. En siis sano että teillä näin.

Välillä olen tosi onnellinen kun ukko on töissä eikä tarvi kuunnella sen nalkutusta.. :ashamed:
 
Kyllä pitää näkyä että kämpässä asutaan!! Miehen kotona on aina maton hapsutkin kammattu eikä mistään huomaa että siellä asutaan (paitsi siitä että siellä jarettömän kuuma) ja mies onkin meillä se "kodinhengetär" joka siivoaa tai pitää huolen siitä että siivotaan.
Mä en jaksa niin välittää, kunhan nyt ei villakoirat kasva liian suuriksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pippamama:
Kyllä pitää näkyä että kämpässä asutaan!! Miehen kotona on aina maton hapsutkin kammattu eikä mistään huomaa että siellä asutaan (paitsi siitä että siellä jarettömän kuuma) ja mies onkin meillä se "kodinhengetär" joka siivoaa tai pitää huolen siitä että siivotaan.
Mä en jaksa niin välittää, kunhan nyt ei villakoirat kasva liian suuriksi.

Joo kyllä toki munkin mielestä. Miehen mielestä se "täällä asutaan" näyttää vaan eriltä ku mun mielestä :) .
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
meillä on ihan sama tilanne mutta toisinpäin, eli siis minä olen se sottapytty :headwall:

Meilläkin näin :ashamed:

Lisäksi meille on muutenkin tärkeitä eri asiat mitä tulee siisteyteen.
Musta on siistiä kun tavarat on paikallaan eikä mitään loju missään.
Miehestä on siistiä kun ei ole pölyjä ja on imuroitu, mutta tavarat saa kyllä olla sikin sokin.
 
Meillä minä olen kuulemma liian pikkutarkka tuossa siivouksessa (eikä muuten pidä paikkaansa). Eli en tykkää, jos laittalla pöydän alla on viikon ruokalista eli kahvia, ketsuppia yms. Miehen mielestä riittää että mopilla huitastaan kerran kevyesti (jolloin mitkään tahrat eivät lähde) ja siinä se... Mulle tuo ei riitä. En tykkää, jos siivouksen jälkeen laitan jalkani pöydän alle ja saan kiskoa ketsupinpalasia sukanpohjista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiia-liina:
eiks teitä sit häiritse, että kun siivotaan, homma on paljon isompi jos on kamala sotku?

No ei. Yhtä ikävää puuhaa se on joka tapauksessa ja mitä järkeä siivota, jos on jo siistiä, eihän eroa edes huomaa? :saint:

*kuvittelee joskus vielä oppivansa ylläpitosiivoamisen...*
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meritähti:
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
meillä on ihan sama tilanne mutta toisinpäin, eli siis minä olen se sottapytty :headwall:

Meilläkin näin :ashamed:

Lisäksi meille on muutenkin tärkeitä eri asiat mitä tulee siisteyteen.
Musta on siistiä kun tavarat on paikallaan eikä mitään loju missään.
Miehestä on siistiä kun ei ole pölyjä ja on imuroitu, mutta tavarat saa kyllä olla sikin sokin.

Mutta tuohan on ihan yleinen asia: naiset putsaavat, miehet järjestävät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiia-liina:
Meillä on mieheni kanssa sellainen ongelma, että minä stressaan siivoomisesta tosi paljon. Mua alkaa jotenkin ahdistaa jos on sotkuista (ja ajattelen pitkälle, stressaan sitä kuinka iso homma siivous on jos vielä sotkusemmaksi muuttuu). Ja kun mulla on jo ahdistusvaihe tullu päälle, mieheni mielestä meillä on ihan tarpeeksi siistiä. Me näemme siisteyden ja sotkun aivan erilaisin silmin. Mitenkäs te olette pärjänneet näiden erilaisuuksien kanssa?

Meillä on näin. Ja tähän ei mikään muu ole auttanut, kun kompromissi: mies siivoa minun ilokseni ja minä katson pikkusotkut sormien läpi. Kyllä sen kanssa oppii elämään :)
 

Yhteistyössä