Puolison kanssa edustettava?

[Meikämaija]

Jyrkkää kannanottoa taas. Ei sosiaalinen antoi sellaisen näkökannan, joka on aito ja tosi. Ap voisi ihan hyvin pyytää mukaansa hyvän tutun ja tietysti veljensä, jos sellainen on.

Todennäköisesti noissa pippaloissa on mukana kumppaneita, jotka mieluummin olisivat jossain muualla, mutta puolipakolla ja velvollisuudesta mukana. Täällä ketjussa on kuitenkin annettu asialle sellaisia painoarvoja, jotka eivät välttämättä totta. Jokaisessa perheessä voi tulla tilanteita, joissa puolisolla itsellään on tärkeä juttu, joka ohittaa pippalot. Miksi siis kiusata ihmistä, jolla ei vielä ole virallista puolisoa, vaan vasta seurustellaan.

Seurustelukumppanilla voi myös olla periaatteita. Hän ei halua tulla leimatuksi ennen aikaansa johonkuhun ihmiseen liian tiiviisti. Hän haluaa itse päättää, koska on tultu siihen pisteeseen, että julkisesti esiinnytään yhdessä parina, koska silloin oletetaan ympäristön taholta asioita, jotka ovat avoimia. Jotkut menevät esille hyvinkin köykäisin perustein, mutta se kertoo mielestäni siitä, että asioihin suhtaudutaan yleensäkin köykäisesti. Minä arvostan enemmän tuota toista suhtautumista.

Olen ollut avec-tilaisuudessa yksin, koska omasta mielestäni en silloin seurustellut niin vakavasti, että olisin halunnut miehen mukaani. Noihin kutsuihin ei ole p a k k o mennä avecin kanssa, sehän on itsestään selvää. Ei siitä tullut mitään ongelmia, juttelin tuttujen kanssa ja kaikki oli ihan luontevaa. Jos joku o niin tökerö, että ryhtyy asiaa ihmettelemään, riittää selitykseksi, että nyt ei sopinut.

 

[vaakku]

Edustusvaimolle kommenttina: sihteerin tyät ovatkin juuri niitä, joihin naiset päätyvät, koska niissä perheestä ei ole haittaa. Epäilen vahvasti, että yleensä (huom, poikkeuksia voi tietysti olla) paljon ylitöitä, pitkiä päiviä jne. vaativiin hommiin otetaan mieluummin perheetön nainen, ellei hakijoiden pätevyydessä muuten ole suurta eroa. Tai sitten perheellisen pitää luvata pystyvänsä joustamaan tarpeen vaatiessa.

 

[Aina mukana jne.]

"Ap voisi ihan hyvin pyytää mukaansa hyvän tutun ja tietysti veljensä, jos sellainen on. "
No ei kyllä voi jos on vähänkin tärkeämmästä edustustilaisuudesta kysymys. Jotkut ovat joskus näkyneet aikuisten tyttäriensä kanssa mutta se on hyvin harvinaista.
Jos kysymyksessä on päivälliset seuraksi sopii vain puoliso tai erittäin vakava suhde. Minun mieheni ei lähde yksin avec-tilaisuuksiin lainkaan. Hän sanoo että ne ovat avec-tilaisuuksia eikä niissä ole mukava olla ilman puolisoa kun kerran puoliso on. Muut työpaikan tilaisuudet ja matkat ovat tietysti on eri asia.

 

[Bertta]

Itse olen tilanteessa, jossa olin ensin yh, sitten kihloissa ja avoliitossa, nyttemmin yhteishuoltajana. Työporukka on edustustilaisuuksissa siis nähnyt myös ex-avomiestäni monta kertaa. Nyt menen tilaisuuksiin taas yksin ja nautin siitä, että voin lähteä, kun "väsyttää vietävästi" tai "lapsen hoitaja pitää päästää kotiin". Edustustilaisuudet ovat todella rasittavia, vaikka oltaisiin komediaa katsomassa. Pahinta ovat kulttuuripläjäykset, joita ei itse koskaan valitsisi vapaa-ajallaan.

Ymmärrän hyvin miestäsi ja hänen kantaansa. Kerro rohkeasti kaikille kysyjille, että miehesi suhde kulttuuriin on erilainen eli hän pitää enemmän siitä-ja-siitä. Eihän hänen tarvitse edustaa, se on sinun tehtäväsi. Anna hänen tehdä vapaa-aikanaan mitä hän haluaa. Sehän on todellakin hänen VAPAA-AIKAAnsa. Yleensäkin kehottaisin kaikkia pareja välillä irtiottoihin eli jättämään miehensä/vaimonsa kotiin, jotta oppisivat olemaan välillä yksinkin. Ei se ole mitenkään kauheaa, kun joku on ilman seuralaista. Minä ainakin katson vaimon tai miehen joskus kotiin jättäviä ennemmin ylöspäin, kuin alaspäin.

Vapauta siis miehesi tästä edustusvelvollisuudesta ja sano edustustilaisuudessa heti kun mahdollista, että nyt tämä tyttö lähtee kotiin miehen kainaloon. Siten sinäkin pääset sieltä niin, että kaikki ymmärtää. Jos sen sijaan itse nautit tilaisuuksista, ota niistä kaikki irti ja kerro kokemuksistasi kotona.

 

[Aina mukana jne..]

Mutta Bertta hyvä eihän kysymyksessä ole nauttiminen tai ohjelmasta pitäminen vaan työ jossa luodaan kontakteja, hoidetaan asiakassuhteita jne. Asiakkailla ja yhteistyökumppaneilla on puolisot mukana, heilläkin on oltava seuraa. Ainakin miesten on vaikea selittää tilaisuudessa että vaimoa ei kiinnostanut nämä teidän höpinänne ja minun työni. Ainoa hyväksyttävä syy on sairaus. Muuten on lopetettava koko edustaminen ja se taas vaikuttaa työn tuloksiin.
Työporukoiden juhlat ja koulutukset on asia erikseen.
Kyllä koen että minun panokseni mieheni menestyksessä on ollut hyvin tärkeä. Omakin työni on tietysti tärkeä.

 

[hillevi]

Voi yök "Aina mukana jne:lle,

Onneksi meillä avecia ei tarvitse raahata tilaisuuksiin, vaan jokainen tulee, jos tahtoo. Kyllä asiakassuhteita pitää hoitaa työaikana eikä vapaa-aikana. Jos työntekijä ei riitä edustustilaisuuksissa, vaan tarvitaan puoliso mukaan, niin silloin mennään pahasti metsään ainakin minun mielestäni.

 

[paniikkihäiriöstä]

Ahaa, se olkin noin. Silloin tiedät mitä tarkoitin. Kyllä miestä pitäisi kiinnostaa menosi ja yhteiset menot. Eikö hän ole edes mustasukkainen?
Paniikkihäiriöön tarvitaan lääkitystä ei se saa olla elämisen este. Mukaan vaan.

Kärsin paniikkihäiriöstä ja olin jonkin verran mukana edustustilaisuuksissa.

Kävin aikoinaan terveyskeskuslääkärillä kohtauksen takia ja mies tutki keukoni.
Ei ole mitään vikaa. Siihen se diagnosointi sitten tyssäsi. Elettiin 80-lukua ja koko tautia ei ollut tautiluokituksessa. Miten lääkäri olisi sen osannut ylös kirjata.

Menin kerran yksin oopperaan. Matkalla linja-auto ajoi pienen kolarin ja sivupeili hajosi. Ehdin nipin napin esitykseen. Istuin hetken, katsoin taakse yleisöön.
Vanhaa ja erittäin arvokkaan näköistä väkeä. Sain ahdistuskohtauksen.
Ajattelin, että en kestä kolmea tuntia tässä paikallani ja lähdin kotiin.
Sevillan parturi jäi näkemättä enkä ole sen koommin oopperaan halunnut.
Kävin sentään lapseni kouluporukan kanssa katsomassa päivällä Romeon ja Julian ja pidin äärettömän paljon.

Kun mies lähti pois kotoa, pelkäsin kohtausta. Mutta ei sitä ole kuulunut vieläkään. Ehkä kärsin vain ahdistusneuroosista. En minä tiedä vaikka olen asiaa paljon miettinyt.

En viihdy edustustilaisuuksissa. Olen kotihiiri. Kotirouvan elämä olisi minusta tylsää. Onneksi sellaisesta ei ole pelkoa. Kuka tällaisen surkimuksen ottaisi edustusrouvaksi. Silloin firma menisi alta aikayksikön selvitystilaan.

Puhuisin liian omituisista asioita. Sain exältäni kovasti nuhteita, kun puhuin lääketieteen tilaisuudessa kurkkupaiseestani. Ei se ollut sopiva aihe.
Puhuin aina sivu suun. Niin teen vieläkin täällä Ellien palstoilla.

Nyt lähden päivätyöstä toiseen työhön. Tukka on rasvainen ja olen ilman meikkiä. Jos nyt pitäisi lähteä pikkumustassa korkkareilla keikkumaan jollekin kokkareille, niin pyytäisin aveciltani sairauslomaa.

 

[Aina mukana jne...]

Hillevi,asia ei ole mitenkään YÖK. Olen saanut kaikesta tuosta avecina olemisesta todella paljon, tavannut kiinnostavia ihmisiä, matkustanut, nähnyt kaikenlaista, oppinut uusia asioita. On hauskaa jakaa kokemuksia miehen kanssa ja vaihtaa mielipiteitä hänen työkuvioistaan. Meille on tullut paljon uusia ystävyyksiäkin, koska samat parithan noissa kuvioissa liikkuvat.

 

[Edustusvaimo]

Täsmälleen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Olen avecina matkustellessani ja kaikenlaisiin tilaisuuksiin osallistuessani päässyt näkemään ja kokemaan niin paljon sellaista, jota useimmat eivät pääse koskaan elämänsä aikana kokemaan.

Joskus väsyttää olla aina edustuskunnossa ja valmiina lähtemään mihin tahansa, joskus on tunne, että on vähän niinkuin "Jack in the box", mutta kaiken aikkiaan kyllä tämä paljon enemmän antaa kuin ottaa. Paljosta olisin jäänyt vaille, jos olisin kieltäytynyt edustamasta.