N
Neuvoja kaivataan
Vieras
Meidän reilun puolivuotiaan poikamme kanssa päiväunille meno on tällä hetkellä todella vaikeaa. Samalla hetkellä, kun hänet laskee sänkyyn, alkaa kamala huuto ja vääntäminen ja kääntäminen. Nämä vaikeudet alkoivat parisen viikkoa sitten, aiemmin häntä ei tarvinnut nukuttaa oikeastaan lainkaan. Näin milloin hän oli valmis nukkumaan ja riitti, että hänet laittoi sänkyyn tai ulos vaunuihin ja hän nukahti melkeinpä samantien itsestään.
Olen yrittänyt vaikka mitä; vienyt hänet sänkyyn heti, kun hän on vaikuttanut väsyneeltä, syöttänyt ja leikittänyt häntä hyvin ennen unia, huudon yllyttyä keinunut, heijannut sylissä, silitellyt, laulanut, antanut huutaa, josko ns. huutaisi itsensä uneen, mutta se raastaa niin äidin sydäntä, että en ole siihen pystynyt. Lopulta hän on kuitenkin niin väsynyt, että kitinä jatkuu myös sylissä. Aloitamme siis tämän "taistelun", kun häntä alkaa nukuttaa ja tämä kestää 1/2-1h, josta jo vartin jälkeen hän on yliväsynyt ja unen saaminen ja huuto vain yltyvät. Unen päästä hän saa vihdoin kiinni, kun hieman rauhoittuu ja juo pullosta hieman maitoa. Unta hänellä riittää 45min-2h ja unia on päivässä 2-3.
Poika syö hyvin, aamu- ja iltapuuron, kaksi sosetta päivässä ja maitoa nukkumaan mennessä. Yöunille mennään rauhallisesti ja hän nukahtaa itsekseen ja nukkuu n. klo 20-6. Yön aikana ei ennen herännyt syömään, mutta nykyään herää n. klo 3-4 välillä juomaan vähän maitoa. Hampaita ei tuntuisi vielä olevan tuloillaan.
Herätessään ja hereillä ollessaan poika on itse aurinkoisuus ja leikkii monipuolisesti lattialla. Ulkoilemme vähintään kerran päivässä, mutta vaunuissa unet ovat lyhyitä, kun ei malta nukkua. Uskon ja toivon, että tämä on ohimenevä kasvuvaihe, mutta itselle tämä on henkisesti raskasta, kun aamusta alkaen kauhulla odottaa päivän mittaan tulevaa huutoa. Yritän itse pysyä rauhallisena, mutta välillä tulee myös itselle kyyneleitä silmiin toisen huutaessa ja turhautuessa.
Olisiko jollain kokemusta vastaavasta ja kenties tarjota jotain neuvoja, miten unille menoa saisi helpottumaan?
Olen yrittänyt vaikka mitä; vienyt hänet sänkyyn heti, kun hän on vaikuttanut väsyneeltä, syöttänyt ja leikittänyt häntä hyvin ennen unia, huudon yllyttyä keinunut, heijannut sylissä, silitellyt, laulanut, antanut huutaa, josko ns. huutaisi itsensä uneen, mutta se raastaa niin äidin sydäntä, että en ole siihen pystynyt. Lopulta hän on kuitenkin niin väsynyt, että kitinä jatkuu myös sylissä. Aloitamme siis tämän "taistelun", kun häntä alkaa nukuttaa ja tämä kestää 1/2-1h, josta jo vartin jälkeen hän on yliväsynyt ja unen saaminen ja huuto vain yltyvät. Unen päästä hän saa vihdoin kiinni, kun hieman rauhoittuu ja juo pullosta hieman maitoa. Unta hänellä riittää 45min-2h ja unia on päivässä 2-3.
Poika syö hyvin, aamu- ja iltapuuron, kaksi sosetta päivässä ja maitoa nukkumaan mennessä. Yöunille mennään rauhallisesti ja hän nukahtaa itsekseen ja nukkuu n. klo 20-6. Yön aikana ei ennen herännyt syömään, mutta nykyään herää n. klo 3-4 välillä juomaan vähän maitoa. Hampaita ei tuntuisi vielä olevan tuloillaan.
Herätessään ja hereillä ollessaan poika on itse aurinkoisuus ja leikkii monipuolisesti lattialla. Ulkoilemme vähintään kerran päivässä, mutta vaunuissa unet ovat lyhyitä, kun ei malta nukkua. Uskon ja toivon, että tämä on ohimenevä kasvuvaihe, mutta itselle tämä on henkisesti raskasta, kun aamusta alkaen kauhulla odottaa päivän mittaan tulevaa huutoa. Yritän itse pysyä rauhallisena, mutta välillä tulee myös itselle kyyneleitä silmiin toisen huutaessa ja turhautuessa.
Olisiko jollain kokemusta vastaavasta ja kenties tarjota jotain neuvoja, miten unille menoa saisi helpottumaan?
