Toggle sidebar

Purkausta ja oman pään selvittämis yritystä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mä en jaksa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mä en jaksa

Vieras
Siis jos ajatukset vähän selkiintyis kun niistä edes kirjoittais, puhua kun en oikein voi kenellekään...

Osaisko joku kertoa miten saan sydämmen uskomaan ettei mieheni tuu koskaan lopettamaan juomista? Järjellä sen tajuan, mut mun sisällä on joku sinisilmäinen pikku tyttö joka uskoo/ luulee, että pysyy rakkaudella raitistamaan miehensä. Että jos olen hyvä vaimo ja teen kaiken kuten mies haluaa (esim. annan nukkua, hänen ei tarvitse tehdä kotitöitä, saa seksiä kun haluaa myös pyllyyn vaikka itse en tykkää), hän lopettaa minun ja meidän yhteisen lapsen takia juomisen.
Toisalta hänen vanhin lapsensa (19v) oli meillä lauantaina, ja kun isänsä oli lähdössä kauppaan sanoi ettei aijo puhua hänelle enää mitään jos isä ostaa kaljaa. Ja ostiko isä kaljaa, tietenkin!

Nykyään hän on viikot pois, enkä onneksi joudu katsomaan melkein joka päiväistä juomista. Pelkään vain että koska saa potkut ja tulee kotiin, mun pää ei enää taitaisi kestää saman katon alla asumista :(

Viikko sitten oli 8 vuotis hääpäivä, yhdessä ollaan oltu yli 13v. Ja nyt musta on tulossa pettäjä :'( Osittain oikeasti ja osittein ajatuksen tasolla.
Ystävän veljen kanssa olen pussannut pari eri kertaa. Ja kyse siis vain pussaamisesta, en edes halua mitään muuta eikä mulla herää siinä mitkään seksuaaliset halut, ja mua ei haittaisi jos mies pussailis samallalailla jonkun kanssa. Tai näin ainakin luulin lauantaihin asti, silloin pitkästä aikaa pussasin oman miehn kanssa, ja huomasin vertaavani häntä tähän toiseen mieheen :(

Mulla on tosi paska fiilis, miten mä voin tehdä näin?! Aina oon sanonu etten petä (mies on kerran pettänyt, tunnusti itse) ja sitten kumminkin... :(
Miehelle en aijo kerta, nyt vain pohdin et onko tässä yhdessä olossa mitään järkeä enää?! Vai olisko kaikille parempi että me erottais? Mut sitten mies ei saisi luotua minkäänlaista suhdetta meidän taaperoon, koska en lasta voisi hänelle viikonlopuksi antaa. Syynä tuo juominen.

Mä en tiedä mitä tehdä, mun pää hajoo... Kiitos jos joku jaksoi lukea :)
 
miksi haukkuisin. sinulla on hoitajasyndrooma. et osaa antaa aikuisen ihmisen päättää ja olla vastuussa omista tekemisistään. Yrität vain hoitaa toisen kuntoon. Keskustelusta psykologin kanssa voisi olla apua. minulla auttoi ja osasin lopulta antaa äitini valita itse oman tiensä.
 
homma taitaa olla niin, että kukaan ei pysty tekemään toisesta raitista, vaan se on lähdettävä ihan itsestä. Ja ellei siihen ole haluja ei se onnistu.

Itsellä kokemusta siitä ja ero oli ainoa ulospääsytie mulle silloin ja täytyy sanoa että sitä en ole katunut päivääkään. Meillä ei onneksi ollut vielä lapsia, vaikka eron jälkeen mies kävi rukoilemassa takaisin ja haluaisi lapsia ym. Onneksi en uskonut, sillä löydettyään uuden naisen, he tekivät heti lapsen ja sama meno vaan jatkui, juomista, hakkaamista ym. Sittemmin se mies joi ittensä hengiltä, saatuaan aikaan kaksi lasta ja paljon pahaa....

Itse löysin uuden miehen ja 13 vuoden yhdessä olon jälkeen meitä siunattiin lapsella ja viisi vuotta sen jälkeen toisella ja nyt olen ollut elämääni tyytyväinen, mies ei juo, ei polta ja rakastaa olla perheen ja lasten kanssa. Eli ero oli minulle palastuminen ja uuden ihanan elämän alku....

Eikä se lapsikaan varmasti tule koskaan nauttimaan siitä juomisen katselusta, päinvastoin sitä alkaa pelätä jo pienestä pitäen. Joskus tietysti ero voi herättää sen toisen osapuolen huomaamaan mitä menetti, mutta sekään ei ole varmaa.

Pettäminen on ensimmäisiä merkkejä siitä että haluaa elämältään jotain muuta, sitä kannattaa pohtia tarkemminkin. Ja jos se vaihtoehto tuntuu hyvältä, ei sellaisessa liitossa olo ole oikea paikka kenellekkään.

Toivottavasti tässä nyt oli jotain järkeä, mutta näin minusta tuntuu!!!
 
Olen itse elänyt perheessä jossa alkoholisti isä. Työt on isälläni hoituneet mutta muu elämä ei ole ainakaan parempaanpäin mennyt. Se elämä on ikuista pettymistä. Luottmuksen hakemista ja toisen säälimistä.. ja vihaa ja huolta siitä, että jos katkaisee yhteyden niin miten sitten kävisi. Rakkaus on hankalaa.. kiintymys myös. Jaksatko itse katteettomia lupauksia, jaksavatko lapsesi? Mitä haluat elämältäsi.. Jaksatko katsoa miehesi juomista, kun työt loppuvat vaikka sitten eläke iässä.. Jaksatko olla se raitis osapuoli? Jos miehesi ei ole valmis katkaisuhoitoon niin onko hän valmis mieheksesi. Älä ole liian kiltti.. Sinulla on vain yksi elämä. Sinun ei tarvitse olla vastuunkantaja myös toisen elämän suhteen. Tasavertaisuus on tärkeää.

Jos miehelläsi on tarpeeksi halua, hän voi tavata lastanne sinun ja lapsen kodissa (jos ero tulisi). Tai voisihan hän lopettaa juomisen.. vai voisiko.

Minäkin rakastan isääni. Vanhempani eivät koskaan eronneet. Helppoa heillä ei ole mutta ilmeisesti rakkautta kuitenkin on. Minä kannan sisälläni kaunaa.. huolta, rakkautta ja vihaa isääni kohtaan. Ainahan sitä kuitenkin ihmettä toivoo. Helpompaakin voisi olla.

Voimia sinulle. Ota itsellesi aikaa päätöksen tekoon. Koittakaa keskustella..

 
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/
http://www.minnesota-hoito.fi/
Tuossa pari linkkiä, jsta saat tietoa alkoholismista. Tieto ehkä auttaa tekemään päätöksiä.
Tuolla on myös kerho alkoholistien läheisille, jos haluat, laita yksityisviesti vaikka minulle, niin kerron miten pääsee mukaan.
Itse elin 17,5 vuotta juovan alkoholistin kanssa. Nyt mies on ollut tammikuun lopusta juoatta.
On totta, että raitisrtumisen on lähdettävä itsestä ja mitään ihmepilleriä ei ole, että popsi tätä niin ei tee mieli viinaa, mutta tieto auttaa myös alkoholistia löytämään sen halun ja motivaation. Meillä mies päätyi uhmapäissään oitoon teatraalisen riidan jälkeen.
 
Jospa siun alitajunta on sen jo hoksannut, että tuosta ei ikävä kyllä mitään tule
Pääset arjesta pois, eikä siun tartte vaivata päätäs omalla miehelläsi, joka kohtelee huonosti, kun olet toisen miehen seurassa

jaksamisia :hug:

MInä pääsin aikanani eroon huonosta suhteesta uuden miehen avulla
En muuten osannut siitä lähteä ja yhä tänäpäivänä olen sille miehelle kiitollinen
 
Toi vois kyllä pitää paikkaansa, siis toi alitajunta juttu. Oon jo kauan pähkäillyt eroa, mut jotenkin en saa sitä aikaiseksi. Mutta pikku hiljaa "kävelen" kumminkin sitä kohti :/
Mies tietää osan ajatuksista, mutta ei varmastikkaan käsitä kuinka lähellä ero on minun ajatuksissa. Tai sitten tajuaa mutta ei välitä. Pariterapiassa käytiin pari kertaa mutta miehen juomisen vuoksi sitä ei jatketa. Terapeutti sanoi et niin kauan kun mies juo, se on turhaa, minkä kyllä toisalta ymmärrän.
 
Aihetta hiukan sivuten, kun joku kertoi isänsä juomisesta ja siitä etteivät vanhemmat kuitenkaan eronneet. Tunnet katkeruutta isääsi kohtaan, mutta mitä tunnet äitiäsi kohtaan, koska kuitenkin on pysynyt isäsi vierellä, vaikka olisi ehkä ollut kaikille parasta lähteä ??
 
Mitä jos ajattelisit niinpäin, että kysymys on MIEHEN valinnasta, ei sinun. Eropäätös on vaikea, koska joutuu jätttäjän asemaan ja jossittelut hyvästä tulevaisuudesta yhdessä jäävät kummittelemaan. Mutta tosiaan, eihän ole kysymys sinun valinnasta, vaan miehen. HÄN päättää (ja on jo päättänyt) luopua sinusta, jotta saa jatkaa juomistaan. HÄN on päättänyt olla antamatta sinulle mitään ja ottaa sinulta kaiken hyvän. Hän VOISI päättää elää yhdessä kanssasi, ei yhdessä pullon kanssa ja hän voisi päättää olla sinulle yhtä hyvä kuin sinä hänelle. Ei nämä asiat ole sinusta kiinni, sinä olet antanut kaikkesi ja se ei ole riittänyt. Hän taas ei ole paljoa antanut ja silti olet tähän asti ollut hänen rinnallaan, ei noin epätasapainoinen suhde voi kestää. Mutta ihan hyvä, että kypsyttelet eroa pikkuhiljaa mielessäsi, sillä sitten kun viimeinen pisara tulee, niin päätöksesi pitää, eikä sinuun enää vaikuta mitkään lupaukset ja anelut, kun olet jo läpikäynyt eroprosessin mielessäsi. Näin mulle kävi ja päivääkään en ole katunut tai ikävöinyt, ero oli suorastaan naurettavan helppo nakki, vaikka pelkäsin sitä hirveästi.
 
Mä en alkoholistin tukemisesta raittiuteen paljon tiedä, mutta tää ei kuulosta ihan oikealta tavalta:


jos olen hyvä vaimo ja teen kaiken kuten mies haluaa (esim. annan nukkua, hänen ei tarvitse tehdä kotitöitä, saa seksiä kun haluaa myös pyllyyn vaikka itse en tykkää;), hän lopettaa minun ja meidän yhteisen lapsen takia juomisen.


-- eli onko miehen kanssa vakavasti asiasta edes puhuttu? Onko luvannut mennä hoitoon? Jos on ja haluat suhteen jatkuvan sun tulisi sitä vaatia. Syy miehen juomiseen ei ole sun, mutta jos haluat olla tukena tarttee varmaan olla tiukkana. Myönnän, että musta ei olis ottamaan holistia riesoikseni. Jos nykynen ratkeis ni sais aika äkkiä hommata itsensä hoitoon ja montaa repsahtamista en katselis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja winhis:
Mitä jos ajattelisit niinpäin, että kysymys on MIEHEN valinnasta, ei sinun. Eropäätös on vaikea, koska joutuu jätttäjän asemaan ja jossittelut hyvästä tulevaisuudesta yhdessä jäävät kummittelemaan. Mutta tosiaan, eihän ole kysymys sinun valinnasta, vaan miehen. HÄN päättää (ja on jo päättänyt) luopua sinusta, jotta saa jatkaa juomistaan. HÄN on päättänyt olla antamatta sinulle mitään ja ottaa sinulta kaiken hyvän. Hän VOISI päättää elää yhdessä kanssasi, ei yhdessä pullon kanssa ja hän voisi päättää olla sinulle yhtä hyvä kuin sinä hänelle.
Click to expand...

Tuossa osut kyllä oikeaan, siis tuossa jossittelussa. Tuntuu jotenkin niin kauhealta kun tiedän että kaikki vois olla ok ja meillä ihan hyvä elämä JOS mies ei joisi. En toki sano että juominen on ainut ongelma, mutta todella iso ja luo lisää ongelmia.

Mies ei ole luvannut mennä hoitoon. Enkä jakse enää edes kysellä :(
Tai on hänelle ennemmin laitettu antabus-kapselia, mutta ne mätivät pois. Viime keväänä kävi hypnoosihoidossa ja olikin peräti 3 viikkoa juomatta. Tuo on pisin aika, ilman suun kautta otettavia antabuksia (niillä 1kk), meidän parisuhteen aikana.

Tämä on niin hullua (läheisriippuvuutta?) kun järki huutaa ja sanoo et ero on paras ratkaisu, mut silti en vielä ole lähtenyt :(
Kai mä tyhmänä odotan sitä ihmettä että lopettaa juomisen, vaikka uskon ettei sellaista tule.
 
Ja jollain tasolla syytän itseäni miehen juomisesta ja tunnen vastuuta hänestä. Ja niin ajattelee anoppikin, sanoi suoraan että jos eroaisimme mies lopettaisi juomisen :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä en jaksa:
Nykyään hän on viikot pois, enkä onneksi joudu katsomaan melkein joka päiväistä juomista.
Click to expand...

Mitä konkreettista haittaa tästä miehen alkoholinkäytöstä on? Lainauksen perusteella se on ainakin kosmeettinen haitta, mutta mitä muuta?

Alkoholin liikakäytöllä on hyvin yksilölliset vaikutukset, eikä automaattisesti tee ihmisestä epäkelvon vanhemman. Alkoholismi on hoidettavissa oleva sairaus muiden joukossa, ja lievänä siitä ei ole muuta kuin fysiologista haittaa. Silti alkoholistia on jostain syystä helpompi pettää ja jättää kuin masentunutta, tai vaikka ylipainoista diabeetikkoa.

Ap:lle täytyy kuitenkin antaa tyylipisteet innovatiivisesta vieroitushoidosta..
 
Siis tuo "enkä onneksi joudu katsomaan" ei tarkoita siis fyysistä juomisen katsomista koska mies juo piilossa, vaan sen seurausta eli sammumisia pitkin taloa ja pihaa, housuihin kusemista, yleistä örveltämistä, haukkumista, vähättelyä, lievää pahoinpitelyä ym.
Ja joo, mies on hyvä isä SILLOIN KUN SELVÄ, mutta tätä tapahtuu liian harvoin :(

Kun olin esikoiseni kanssa sairaalassa ja mies kotona taaperon kanssa, hän joi. Ei voinnut pyynnöstäni huolimatta olla lapsensa kanssa muutamaan tuntia selvänä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis tuo "enkä onneksi joudu katsomaan" ei tarkoita siis fyysistä juomisen katsomista koska mies juo piilossa, vaan sen seurausta eli sammumisia pitkin taloa ja pihaa, housuihin kusemista, yleistä örveltämistä, haukkumista, vähättelyä, lievää pahoinpitelyä ym.
Ja joo, mies on hyvä isä SILLOIN KUN SELVÄ, mutta tätä tapahtuu liian harvoin :(

Kun olin esikoiseni kanssa sairaalassa ja mies kotona taaperon kanssa, hän joi. Ei voinnut pyynnöstäni huolimatta olla lapsensa kanssa muutamaan tuntia selvänä :(
Click to expand...

No tuo on jo todella paha. Tuollaisesta olisin luultavasti jo lähtenyt. Mitä jos lapsellenne olisi tapahtunut jotakin ja hänet olisi pitänyt viedä terveyskeskukseen tai sairaalaan. Tai mitä kaikkea voi muutenkin tapahtua jos valvova aikuinen on humalassa (hänelle itselleenkin). Mitä mielt hän itse oli tuosta? Ettei siinä ole mitään ongelmaa? Puhumattakaan siitä että se on lapselle pelottavaa kun aikuinen johon luottaa, muuttukin erilaiseksi.
 
Tiedätkö, minäkin olin yhtä sinisilmäinen vielä tuossa viime joulun tienoilla. viisi vuotta odotin ja yritin auttaa miestä lopettamaan juomisen,jaksoin luottaa ja uskoa kerta toisensa jälkeen... sitten sairastuin itse psyykkisesti. sain apua niistä paikoista joista yritettiin miestäni auttaa, eli sossu, ja päihdeklinikka. he saivat minut ymmärtämään että mies ei voi lopettaa juomista mun takia, tai lasten takia. hänen täytyy tehdä se itsensä takia.
no, mina olen lasten kanssa nyt yksin, ja vaikka rankkaa on niin olen vain helpottunut että pääsin siitä stressaamisesta ja odottelusta, turhien lupausten kuuntelusta.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

H
jotain purkausta tms...
Viestiä
1
Luettu
274
Aihe vapaa
"vieras"
V
N
haluaisin erota...
Viestiä
0
Luettu
546
Aihe vapaa
neuvoton
N
V
outo ongelma pään sisällä :(
Viestiä
10
Luettu
895
Aihe vapaa
"123"
1
?
Voi apua! Voinko teetättää missään abloy exec avainta? Muutto sunnuntaina ja yksi avain puuttuu :( + muuta purkausta!
Viestiä
20
Luettu
22K
Aihe vapaa
vierailija
V
T
Apua ja vinkkejä kaivataan! Mitä tehdä, kun 4-vuotias ei tottele mitään, tekee oman pään mukaan ja uhkailee?
Viestiä
79
Luettu
13K
Aihe vapaa
Nellien
N

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa