Turha hyssyttely saa riittää
Taloudessa odotetaan jo käännettä, mutta sitä ennen olisi aika tunnustaa kuinka syvällä nyt ollaan, sanoo asiantuntija. Hänen mukaansa Suomessa on hyssytelty talouden tilanteen vakavuutta, kun pitäisi myöntää, että nyt on lama eikä taantuma. Ja tämä lama tuntuu tavallisen kansalaisen elämässä vielä pitkään. Ylös lähdetään syvältä.
Outi Kokko
21.10.2009 13:57
13
1990-luvun laman traumat vaikuttavat edelleen. Vaikka talous ei ole kasvanut enää vuoteen ja tuoreimmat bkt-luvut kertovat talouden heikkenevän noin yhdeksän prosentin tahtia, lama-sanaa kartetaan ja puhutaan mieluummin taantumasta.
Lama-sanan välttelyssä on Suomen Yrittäjien pääekonomistin Timo Lindholmin mielestä kyse aristelusta ja toisaalta psykologisesta viestinnästä. Lama-sanalla ei haluta säikäyttää ihmisiä ajattelemaan, että nyt ajaudutaan samanlaiseen tilaan kuin 17 vuotta sitten.
- Koko vuosi on taiteiltu sen kanssa, mikä retoriikassa on liikaa pessimismin lietsomista, mikä ylioptimismia ja löytyykö näiden väliltä kylmä realismi, sanoo Lindholm.
Hänen mielestään taantuma-sanan käyttö vähättelee ongelmia ja on liioittelevaa pessimismin karttamista.
- Tänä vuonna bkt putoaa suurella todennäköisyydellä enemmän kuin 1991. Jo pelkästään näin valtava tuotannon pudotus oikeuttaa puhumaan lamasta. Työllisiä jo 100 000 vähemmän kuin vuosi sitten, mikä sekin on vähän isompi murhe kuin tavallinen taantuma.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto on samaa mieltä Lindholmin kanssa. Hän viittaa bkt-lukuihin ja sanoo, että keväästä lähtien taloustilanne on vajonnut sitä tahtia, että kyllä tätä lamaksi voi kutsua.
Eri lama kuin
1990-luvulla
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastaava ekonomisti Penna Urrila vierastaa lama-sanaa, koska se kytkeytyy mielissä vankasti 1990-luvun lamaan, joka oli Suomen talouden syvä kriisi ja rakennemuutos.
Hän korostaa, että nykytilanne on aivan erityyppinen eli maailmanlaajuinen talouden kriisi, johon Suomi on tavarakaupan kautta joutunut mukaan.
Laman karttamisessa Urrilan mielestä kyse ei välttämättä ole hyssyttelystä.
- Jos käytetään samanlaista sanaa, voidaan ajatella, että kyseessä on samanlainen ilmiö kuin 1990-luvulla.
Talouskriisin syvyys oikeuttaa Urrilan mukaan käyttämään lama-sanaa.
- Jos tilannetta katsoo objektiivisesti luvuilla, onhan tämä maailmanlaajuinen lama, hän sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikön Pasi Sorjosen mielestä kyse on lähinnä semanttisesta pulmasta. Hän itse käyttää sanaparia syvä taantuma.
- Oli tilanne mikä tahansa, ei se ole millään tavalla hyvä, Sorjonen sanoo.
Palkansaajan lama
pahenee yhä
Kun katsotaan tuotantomääriä ja viennin kehitystä, elvytys näyttää toimivan. Ekonomistien mukaan vaikuttaa siltä, että maailmantaloudessa pohja olisi saavutettu. Etlan Sorjonen arvioi, että tästä eteenpäin talouskehitys näyttää aiempaa paremmalta, mutta lähtötilanne ei ole kummoinen.
PT:n Lehdon mukaan kansainvälinen talous on edelleen huojuvalla pohjalla.
- Maailmantalous on ponnistamassa kuopan pohjalta. Kuoppa on kuitenkin syvä, joten nousu on hidasta ja vaikeaa. Suomi ei ole ensimmäisten nousijoiden joukossa, sanoo EK:n Urrila.
Sorjonen korostaa, että tavallisen suomalaisen näkökulmasta voi vaikuttaa siltä, että pohjaa ei ole vielä saavutettu. Hän perustelee tätä yhä synkkenevillä työllisyysnäkymillä.
Talousennusteissa on arvioitu työttömyyden nousevan ensi vuonna yli kymmeneen prosenttiin. Työttömyysturvaetuuksia rahoittava työttömyysturvarahasto varautuu siihen, että ensi vuonna keskimääräinen työttömyysaste voi olla 13 prosenttia.
Tällaisista näkymistä huolimatta Yrittäjien Lindholm ei usko, että suomalaiset lakkaisivat kuluttamasta, vaikka asioista puhuttaisiin oikeilla nimillä.
- Uskon, että suomalainen kuluttaja on aika realistinen. Oma lompakko ja työllisyystilanne sanelevat pitkälti sen, miten raha liikkuu.
Tämäkin lama päättyy
uudenlaiseen tilanteeseen
Yrittäjien Lindholm huomauttaa, että taloudessa tapahtuu yhtä aikaa useita eri ilmiöitä. Yritys- ja toimialatasolla nähdään hänen mukaansa vielä monenlaisia notkahduksia.
Toisaalta esimerkiksi yritysten rahoitustilanne on aivan toisenlainen kuin 1990-luvulla. Vaikka konkurssien määrä kasvaa vuositasolla 35 prosentin tahtia, Lindholm ei pidä todennäköisenä, että konkurssiaalto äityisi läheskään yhtä pahaksi kuin 1990-luvulla. Silti nykytilannetta ei suinkaan kannata vähätellä.
1990-luvun lama päättyi uudenlaiseen aikaan ja nytkin on rakennemuutoksia odotettavissa.
- On vaikea kuvitella, että jonain päivänä oltaisiin samanlaisessa tilanteessa kuin vaikkapa tammikuussa 2007. Nyt on menossa niin iso myllerrys, että johonkin erilaiseen systeemiin ollaan menossa, Lindholm sanoo.
