Rakas isäni

[FANG-ANN-75]

Sinuna kirjoittasin isälles pitkähkön kirjeen tunteistas. :hug:

 

[vieras]

Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne.

*MUOKS* Mua on jo terapoitu edestä ja takaa, istuen ja maaten... Tiedä miltä mun elämä nyt näyttäisi ilman sitä.

Jos ei auta terapia, niin miten ois lobotomia? Vai kävitkö jo?

No ei tää taida ihan sen arvoista kumminkaan olla.

No ei kyllä ole. Mut sun on lopetettava toi, että odotat hyväksyntää. Varmaan se hyväksyykin ja on varmaan mielessään ylpeä, mutta kaikki vaan ei osaa avata tunteidensa arkkua sanallisesti. Ja varsinkin jos on vähänkin painostuksen makua, niin sanaa ei saa suusta.

 

[Cassyput]

Sinuna kirjoittasin isälles pitkähkön kirjeen tunteistas. :hug:

Sille tielle nyt ei missään nimessä kannata lähteä... Yhdessä elämänvaiheessa avasin sille vähän mun ajatuksia aiheesta, ja se oli erittäin paha virhe. Se ei koskaan anna mulle anteeksi kuinka MINÄ mitätöin hänen isyytensä ja märimäri. :'(

Totta kai mun on lopetettava hyväksynnän odottaminen. Mutta jos joku kertoo mulle, kuinka se suoritetaan jollain automaattiohjauksella niin hyvä ja kiitos.

 

[vieras]

Totta kai mun on lopetettava hyväksynnän odottaminen. Mutta jos joku kertoo mulle, kuinka se suoritetaan jollain automaattiohjauksella niin hyvä ja kiitos.

Mutta kyllä sitä ihminen pystyy tunteitaan sääntelemään. Keskityt asioihin, jotka tuottaa sinulle onnea ja mielihyvää (eikä tuo lukeudu niihin) ja tietoisesti lakkaat pohtimasta esim. isäsi probleemia. Itsekkäästi olet isäs kanssa sen verran kuin susta tuntuu hyvältä, tervettä itsekkyyttä opettelet suhteessa häneen. Ei teillä ole kummallakaan mitään velvoitteita toisianne kohtaan.

 

[IhanaValo]

:hug:

 

[vieras^]

Koko elämäni jokainen sekunti olen odottanut, että saisin sinulta edes pienen hippusen hyväksyntää ja pyyteetöntä rakkautta. Kaikki mitä olen tehnyt, olen tehnyt saavuttaakseni sun rakkauden. Niin monta kertaa kun olen itseni ylittänyt, kaikki saavutukset jotka olen tehnyt.. Aivan turhaa. Onko liikaa vaadittu, että edes joskus voisin saada jonkun hyväksyvän kommentin, jonkun osoituksen siitä että olen ollut tarpeeksi hyvä tytär? Että olen ollut rakkautesi arvoinen. Mitään muuta en ole koskaan yhtä paljon tarvinnut, kuin aivan pienen hitusen tunnetta siitä että riitän sinulle. Että olen kyllin hyvä.

Ilmeisesti mä olin sulle syntymästä asti vääränlainen, tai ehkä jo ennen syntymääni. Kerta kaikkiaan epäonnistunut, huikentelevainen, kohtuuton, arvostelukyvytön, typerä, naivi, itsekäs, itsekeskeinen, jokaisella mahdollisella tavalla vääränlainen.

Edes aikuisena en kelpaa sulle. Kaiken tän jälkeen... Minä kirjoitin neljä Laudaturia tehdäkseni sut ylpeäksi ja tyytyväiseksi. Minä valmistuin hyvään ammattiin nuorena ja hankin välittömästi korkeatasoisen työpaikan ollakseni sulle tarpeeksi hyvä. Ja nyt kun olen antanut sulle kaksi kerrassaan täydellistä tyttärentytärtä, en vieläkään kelpaa enkä osaa tehdä mitään oikein.

Joka päivä taistelen, jotta saavuttaisin vielä joskus sen hyväksynnän. Toivo elää niin sitkeästi. Vaikka jotenkin kyllä tiedän, että mikään mitä teen, ei tule tekemään musta riittävän hyvää.


Kunpa voisin kertoa sulle... Mun surulla ei ole pohjaa.

tämä voisi olla minun suustani.
en ollut tarpeeksi hyvä tytär ilmeisesti. nyt päätin,ettei mulla ole enää isää

 

[veiras]

Sinuna kirjoittasin isälles pitkähkön kirjeen tunteistas. :hug:

Mä kirjoitin kirjeen alkoholisti vanhemmalle ja sain takaisin puolustuskirjeen, jossa kaikki käännettiin mun syyksi.. Oiottiin mun muistot lapsuudesta ja sillai..
Ap:lle halaus ja voimia.

 

[isätön]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

 

[vieras]

Totta kai mun on lopetettava hyväksynnän odottaminen. Mutta jos joku kertoo mulle, kuinka se suoritetaan jollain automaattiohjauksella niin hyvä ja kiitos.

Mutta kyllä sitä ihminen pystyy tunteitaan sääntelemään. Keskityt asioihin, jotka tuottaa sinulle onnea ja mielihyvää (eikä tuo lukeudu niihin) ja tietoisesti lakkaat pohtimasta esim. isäsi probleemia. Itsekkäästi olet isäs kanssa sen verran kuin susta tuntuu hyvältä, tervettä itsekkyyttä opettelet suhteessa häneen. Ei teillä ole kummallakaan mitään velvoitteita toisianne kohtaan.

Luulen että nuo keinot on jo käytössä ap:lla. Cassy, voimia sinulle.

 

[mi]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

tarkoitan että niin kauan kun on elämää on myös toivoa.

 

[vierass]

Tajusin tänään, että en ole nähnyt isääni pitkään aikaan. Olen nähnyt miehen, joka ulkoisesti muistuttaa isääni. Ei ole enää se joksi luulin. Pelkään ja luulen, että saimme viettää viimeisen joulun hänen kanssaan. Niin paljon tuskaan, sanomattomia aisioita. Niin paljon kaipasimme häneltä, rakkautta, hyväksyntään, huomioita. Koskaan emme sitä häneltä saaneet. Ihmisen itsekkyys ja alkoholismi meni kaiken edelle ja tulee aina menemään. Olen oppinut hyväksymään asian ja toivon että osaan päästää lopullisesti irti, sitten kun on sen aika. Enkä koskaan unohda millainen hän oikeasti oli.

 

[Cassyput]

Nytkin kun me rakennetaan omakotitaloa, kaikki on väärin. Tontin paikan valinnasta kommentti oli "kyllä sä tulet niin monta kertaa vielä katumaan", talossa on liikaa nurkkia ja mitä lie, ikkunat on väärissä kohdissa, autotalli väärin sijoitettu. Kaikki sisustusmieltymykset on väärin, liian moderneja ja liian taantumuksellisia, KAIKKI on viallista.

Sitten se on katkera kun "kukaan ei kysy minulta mitään neuvoa vaikka minä tiedän niin paljon kaikesta". Mitä vittua kysyn minä?

 

[istön]

Nytkin kun me rakennetaan omakotitaloa, kaikki on väärin. Tontin paikan valinnasta kommentti oli "kyllä sä tulet niin monta kertaa vielä katumaan", talossa on liikaa nurkkia ja mitä lie, ikkunat on väärissä kohdissa, autotalli väärin sijoitettu. Kaikki sisustusmieltymykset on väärin, liian moderneja ja liian taantumuksellisia, KAIKKI on viallista.

Sitten se on katkera kun "kukaan ei kysy minulta mitään neuvoa vaikka minä tiedän niin paljon kaikesta". Mitä vittua kysyn minä?

Hei kuule, sulla on kuitenkin vielä isä.
Yrittäisit lähentyä, yritä vielåä kerran.
Itse antaisin mitä vaan, jos vielä yksi mahdollisuus annettaisiin.

 

[Cassyput]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

 

[vieras]

Nytkin kun me rakennetaan omakotitaloa, kaikki on väärin. Tontin paikan valinnasta kommentti oli "kyllä sä tulet niin monta kertaa vielä katumaan", talossa on liikaa nurkkia ja mitä lie, ikkunat on väärissä kohdissa, autotalli väärin sijoitettu. Kaikki sisustusmieltymykset on väärin, liian moderneja ja liian taantumuksellisia, KAIKKI on viallista.

Sitten se on katkera kun "kukaan ei kysy minulta mitään neuvoa vaikka minä tiedän niin paljon kaikesta". Mitä vittua kysyn minä?

Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Teillä on erilainen näkemys talosta ja sisustuksesta, so what. Jos se kaipaa, että siltä kysytään, niin mitä jos kysyisit? Ei ole pakko noudattaa.

 

[vieras myös]

Toi teksti olisi voinut olla mun kirjoittama. Terapiaa tarvitsisin minäkin kaiken kokemani jälkeen, mutta siihen mulla ei ole varaa...

Jossain vaiheessa päätin, että nyt riittää. En anna hänen enää koskaan satuttaa minua. Ja se mitä siihen tarvittiin oli täydellinen etääntyminen.

 

[vieras]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Niin mikä sun isässä on niin paskaa?

 

[vieras]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Kuuleppa Cassy, on aika helvetin iso juttu menettää isänsä tuon ikäisenä.

 

[vieras myös]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Ei tarvitse. Itse olen monesti miettinyt, että mulla ja sisaruksillani olisi ollut monta kertaa onnellisempi ja tasapainoisempi elämä ilman isäämme. Niin paljon hän on meitä vahingoittanut.

 

[vieras]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Kuuleppa Cassy, on aika helvetin iso juttu menettää isänsä tuon ikäisenä.

Kyllä, mutta alkoholisti-isä on pahempi. Kun isän menettää lapsena, hänet usein nostaa jalustalle. Ainakin itselläni kävi noin.

 

[vieras^]

meillä isä ei ikinä myönnä olevansa väärässä. ei ikinä,vaikka olisi miten selvä asia. hän tietää aina kaikesta kaikenn, etenkään minä en tiedä mitään.olen tyhmä ja kömpelö yms. auta armias,jos häntä koettaa neuvoa jossain,silloin hän suuttuu niin että kipinät sinkoilee silmistä!
fyysistä väkivaltaa hän ei ole juuri minuun kohdistanut,jokusta piiskan napausta lukuunottamatta lapsena,äitiä sen sijaan aina alisti henkisesti ja pari kertaa nosti seinälle tai viskasi lattialle. mutta henkistä väkivaltaa,jatkuvasti. ilkeitä kommentteja, tehnyt selväksi,etten ole mitään.
toisena päivänä hän sitten kehuu minut maasta taivaaseen,ja heti perään haukkuu. hän on kaikkensa kuulea eteeni tehnyt,enkä sitten ollutkaan hänen normiensa mukaan täydellinen.
kaikki olen elämässäni väärin tehnyt ja valinnut.lapsenikaan eivät ole mitään.

 

[Cassyput]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Niin mikä sun isässä on niin paskaa?

Ihan tosissasko kysyt vai?

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Kuuleppa Cassy, on aika helvetin iso juttu menettää isänsä tuon ikäisenä.

Minä tiedän. Erittäin rakas ystäväni on menettänyt isänsä myös 6-vuotiaana. Mutta en nyt ihan täysin tajunnut, miten se minuun liittyy. Lisäksi tarkoitin kyllä sitä, kun sanoin olevani pahoillani.

 

[Cassyput]

On se myös juoppo. Tämä nyt ei varmaan yllättänyt ketään. Turpaanikin olen saanut. Mutta ei se satuta niin paljon.

Kerran mun isä sanoi mulle "jos sun henkes on sulle kallis, niin..." En oikeen vieläkään oo päässyt siitä yli. Olin kolmetoista.

 

[isätön]

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Niin mikä sun isässä on niin paskaa?

Ihan tosissasko kysyt vai?

mun isä jätti mut 7 vuotiaana ja meni taivaaseen.

Aha. No olen tosi pahoillani menetyksestäsi. Mutta mun pitäis nyt sitten olla kiitollinen paskastakin isästä, kun mulla sentään on semmonen vai?

Kuuleppa Cassy, on aika helvetin iso juttu menettää isänsä tuon ikäisenä.

Minä tiedän. Erittäin rakas ystäväni on menettänyt isänsä myös 6-vuotiaana. Mutta en nyt ihan täysin tajunnut, miten se minuun liittyy. Lisäksi tarkoitin kyllä sitä, kun sanoin olevani pahoillani.

menetyksiä on aina, kaikilla. Cassy olet menettänyt isäsi jollain tapaa.
jotkut menettää puolisonsa, lapsensa.
Suru on aina sama.

 

[No]

Hae apua, joka auttaa sinua hyväksymään asian muuten siirrät "katkeruutesi" tyttärillesi.