rakastuminen toisen mieheen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Haluaisin tietää onko kukaan (varmasti on..)ollut vastaavassa tilanteessa..Olen avoliitossa ihanan miehen kanssa,kaksi lasta.Mutta pikkuhiljaa työni puolesta rakastuin vanhempaan(varattuun) mieheen..Enkä edes tunne syyllisyyttä!!Olemme olleet sängyssä asti ja myös tämä mies on kertonut rakastavansa minua..Molemmille ero mahdotonta ja enkä haluaisikaan erota nykyisestä miehestä ja hajottaa perhettä.yritän unohtaa tapahtuneen ja vien hautaan saakka salaisuuteni..En halua pahoittaa mieheni mieltä kertomalla.Olemme puhuneet paljon tämän vanhemman miehen kanssa elämän "omituisuudesta" ja miten yksi asia johtaa toiseen.En olisi koskaan uskonut että minulle kävisi näin. :headwall:
 
Ei minulle, mutta minun miehelle kävi. Siellä asuvat yhdessä nyt työtoverin kanssa. Me ex-puolisot kärsimme hetken, mutta olemme nyt selvillä vesillä uusien suhteidemme kanssa. Neljä lasta kärsii kuitenkin, juoksevat kahden kodin väliä.

Sinä olet rikkonut jotain kaunista ja ehyttä ja vaikka toisin itsellesi todistelisit, niin sinun ja miehesi suhde on jotain muuta kuin silloin ennen kuin olit pettänyt. Ikävä fakta on, että suhteesi perustuu valheille ja valheet tuovat toisia valheita. Kohta peilistäsi katsoo sinua silmiin patologinen valehtelija.
 
on tapahtunut...
täällä ei tästä asiasta voi oikein kirjoitella, koska tämän asiasn tajuaa vain ja ainoastaan ne, joille tämä on tapahtunut.. mutta olisi kyllä kiva vaihtaa ajatuksia kanssasi...

miten yhteys onnistuisi...?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.01.2006 klo 17:31 vieras kirjoitti:
on tapahtunut...
täällä ei tästä asiasta voi oikein kirjoitella, koska tämän asiasn tajuaa vain ja ainoastaan ne, joille tämä on tapahtunut.. mutta olisi kyllä kiva vaihtaa ajatuksia kanssasi...

miten yhteys onnistuisi...?
Tosi kiva olisi vaihtaa ajatuksia!Laitan sähköpostiosoitteeni:wintergirl78@luukku.com
 
No me ihmisethän ollaan vaan ihmisiä kuitenkin.

Itse olen avioliitossa ja 3 lapsen isä. Kotona on kaikki hyvin ja seksikin aivan mahtavaa (miten se voi vaan parantua, vaikka vuosikausi oltu yhdessä??).

Mutta siitä huolimatta ihastuin ja melkein rakastuin tässä syksyllä töissä varattuun ikäiseeni naiseen.

Tunne oli kuin suoraan teinivuosilta, posket punoittu, mahassa perhosia jne... Koko se ihastumisen tunne tuli niin vauhdilla että meni aivan jalat alta. Pari viikkoa jatkui niin että tämä ihastus tuli uniinkin. Oltiin vasta pienen flirtin tasolla, lähinnä hymyilyä ja katsekontakteja, sormellakaan ei koskettu.

Sitten jouduin ottamaan järjen käteen. Kun oikein objektiivisesti ja "viileästi" tilannetta arvioin niin totesin:

- Mulla on kotona sekä ulkonäön että luonteen puolesta paljon parempi pakkaus
- Meillä menee vaimon kanssa niin hyvin että en halua pilata sitä sillä että en voisi silmät kirkkaina katsoa sitä enää silmiin
- En halua pilata omaatuntoani ja tulevaisuuttani millään salailurumballa.
- Vaimoakin kävi kyllä sääliksi kun sillä on tämmöinen mies joka ihastuu toisiin, rupesi jo omatuntokin kolkuttelemaan.

Kun nämä tosiasiat oli tunnustettu itselle niin rupesi jo helpottamaan. Kyllä vieläkin kun tämän työkaverin kanssa juttelen niin vähän semmoinen "haikea" olo on, mutta ei sillälailla enää ole "sekaisin" ihastuksesta.

Tulin siihen tulokseen että ihastumisia tulee ja menee, se että lankeaako niihin johtuu paljolti siitä että kuinka toimiva vakisuhde on, ja millainen moraali yleensäkin on.

Ei tämän jälkeen kuitenkaan voi kauheasti ketään sormella osoitella, kyllä se niin vahva tunne oli ja niin "sekaisin" siitä meni että melkein kuin olisi jossain huumeessa ollut. Mut pelasti varmaan vaan se että kotona oli kuitenkin toimiva parisuhde, jos kotona olisi ollut ongelmia niin vaara olisi ollut kyllä paljon suurempi...

Kyllä me ihmiset vaan aika heikkoja ollaan..
:ashamed:
 
Ihanasti kirjoitettuja vastauksia. Itselläni on hyvin toimiva parisuhde kotona, joten tuollaiset "pikku" ihastumiset tulee ja menee. Sänkyyn asti en ikinä siltikään menisi, silloin olisi jo jotain todella pielessä parisuhteessa. Kyllä se palastaa paljon, kun pitää kotona asiat kunnossa! Mutta ap:lle, mieti tarkkaan voitko elää oikeasti tuon salaisuuden kanssa loppuelämääsi? Salaisuuksilla on taipumus "syödä" ihmistä sisältä päin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.01.2006 klo 19:22 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.01.2006 klo 17:31 vieras kirjoitti:
on tapahtunut...
täällä ei tästä asiasta voi oikein kirjoitella, koska tämän asiasn tajuaa vain ja ainoastaan ne, joille tämä on tapahtunut.. mutta olisi kyllä kiva vaihtaa ajatuksia kanssasi...

miten yhteys onnistuisi...?
Tosi kiva olisi vaihtaa ajatuksia!Laitan sähköpostiosoitteeni:wintergirl78@luukku.com

Täällä myös eräs joka on kokenut samanlaisen tilanteen ja haluaisi vaihtaa ajatuksia!! sähköpostiosoitteeni:girl1981(at)luukku.com :)
 

Similar threads

Yhteistyössä