Mutta nama kaytoserot lienevat myoskin kulttuurisidonnaisia? Pointtini oli etta vauvana hoitoon meneminen ei ole vaikuttanut hollantilaislasten onnellisuuteen, nain yleisesti.
Mina huomaan aina kuinka hyvin kayttaytyvia hollantilaislapset ovat suomalaisiin verrattuna.
Hyvinkäyttäytyvät lapset eivät kerro nyt siitä miten varhaislapsuuden hoito vaikuttaa ihmiseen. Lapset tosiaan ihan eri tavalla opetetaan käyttäytymään kuin suomalaiset. On eri sosiaaliset normit.
Ihmisestä tulee useimmiten aivan säällinen tyyppi vaikka hän on pienestä pitäen ollut hoidossa. Tässä pätkä missä asiaa selitetään paremmin kuin mitä itse osaan:
Optimaalinen ryhmäkoko olisi tutkimusten mukaan sellainen, että vuoden vanhan lapsen kuuluisi olla kolmen lapsen ryhmässä ja kaksivuotiaan neljän lapsen ryhmässä.
- Tutkimusten mukaan nyrkkisääntö päiväkotien ryhmäkoolle on "Lapsen ikä plus 2 vierasta lasta". Siinä hänen sosiaaliset taitonsa todella kehittyvät, Keltikangas-Järvinen täsmentää.
Kuuden ylimenevä ryhmä on lapselle liikaa.
- Monet seurauksista ovat näkyvissä vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua. Sen takia puhe riskeistä on helppo pyyhkäistä pois, kun niitä hoitavat jo seuraavat sukupolvet ja toiset talousmiehet, Keltikangas-Järvinen sanoo.
Stressitaudit voivat piillä lapsuudessa
Lapsi ei näytä stressaantuneisuuttaan aikuisten tavoin, eikä lapsen näennäisestä sopeutumisesta ei voi päätellä hänen stressireaktiota.
- Voi olla, että lapsi, joka on äärettömän rauhallinen ja joka näyttää jopa välinpitämättömältä, on jopa huippustressaantunut. Lapsen mallit ovat erilaisia, eikä hän osaa kertoa: "nyt minä olen väsynyt, nyt minä en enää jaksa", kertoo Keltikangas-Järvinen.
Perhepäivähoidossa tai kotona hoidossa olevilla lapsilla ei ole mitattu kohonneita stressitasoja. Päiväkodissa stressitaso kohoaa jo kuuden tunnin jälkeen.
- Jos mennään yli kymmenen tunnin, stressitaso ei ehdi rauhoittua päivän aikana. Erilaiset stressitaudit, kuten keskivartalolihavuus tai diabetes, voivat aivan hyvin alkaa jo lapsuudesta.