Rakkaudesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mummeliisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Mummeliisa

Tunnettu jäsen
28.08.2010
34 446
106
63
60
Oulu
www.viipaleita.net
Tuon ystäväkeskustelun innoittamana jäin miettimään rakkautta.
Keitä TE rakastatte vilpittömästi?
Sillä tavalla, että koette, että ei ole teidän omassa vallassanne rakkautta hallita?
Ette voi lopettaa, ettekä alkaa, vähentää tai lisätä vaan rakkaus on teitä suurempaa...

Lapset varmasti useimmilla.
Puoliso onnekkailla.
Aika monella vanhemmat ja sisarukset...
Ja sitten jokunen tai joku ystävä, jonka suhteen ei ole koskaan tavallaan ollut "valinnan varaa" sen kummemmin kuin noiden edellistenkään suhteen?

Vai?
 
Lapsiani
Siskoani
Miestäni
Vanhempiani
Toista hevostani

En luota ihmisiin nykyään enää niin paljon, että lähtisin nimeämään yhtään "ystävää" tms.
Mulla on kyllä muutamia oikeita ystäviä, valtavasti kavereita, ja vielä enemmän tuttuja, ihan arkinenkin määrä ihmisiä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on iso.
Mutta vilpitön rakkaus ei kuulu kovin moneen ihmissuhteeseeni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;25185587:
Minua itseäni (toivon), lapsiani.
Kaikkiin muihin liittyy epävarmuuttaa ja aprikointia.
Ai kuinka minä itseni unohdin. Olen yleensä vastannut palstan kysymykseen, kuka on tärkein ihmisesi, että minä itse ja saanut ison ryöpyn paheksuntaa.
 
Rakkaudesta sinuun,
rakensin pilvilinnan, jonka tuuli kuljetti pois.
Rakkaudesta sinuun,
rakensin kaislamajan rannalle, jonka aallot huuhtoivat mereen.
Rakkaudesta sinuun, huusin tuuleen nimeäsi ja
sain kurkkuni käheäksi.
Rakkaudesta sinuun, tulin epätoivoiseksi ja
kiersin kehää, toivoen, että yhtenä päivänä...
Edes yhtenä päivänä huomaisit minut.

Kuitenkin eräänä päivänä rakkaus huomasi minut.
Enkä ollut enää epätoivoinen, vaan onnellinen.
Ihan tässä ja nyt kanssasi, vaikka veneen alla.
 
Oikein piti hetki miettiä, että vo ylipäätään hallita rakkautta ja äkkipäätään tuntuu siltä, että en voi.
Sitä tietysti, kuinka toimin asian suhteen tai ilmennän rakkauttani sen kohteille. Sitä vaan rakastaa, vaikka aina ei haluaisi. Ja joskus vihaa ja rakastaa samaa henkilöä. Viha itseasiassa on ehkä paremmin kontrolloitavissa, sen suhteen pystyn paremmin "järkeilemään", rakkaus on jotenkin perustavalla tavalla erilaatuista kuin viha. Noh tulipa nyt taas filosofoitua. Kiitos aloittajalle ajatusimpulssista.
En osaa luetteloa laatia. Lukumääräisesti enemmän on rakkaimpien joukossa verisukulaisia kuin muita.
 
[QUOTE="vieras";25185616]Oikein piti hetki miettiä, että vo ylipäätään hallita rakkautta ja äkkipäätään tuntuu siltä, että en voi.
Sitä tietysti, kuinka toimin asian suhteen tai ilmennän rakkauttani sen kohteille. Sitä vaan rakastaa, vaikka aina ei haluaisi. Ja joskus vihaa ja rakastaa samaa henkilöä. Viha itseasiassa on ehkä paremmin kontrolloitavissa, sen suhteen pystyn paremmin "järkeilemään", rakkaus on jotenkin perustavalla tavalla erilaatuista kuin viha. Noh tulipa nyt taas filosofoitua. Kiitos aloittajalle ajatusimpulssista.
En osaa luetteloa laatia. Lukumääräisesti enemmän on rakkaimpien joukossa verisukulaisia kuin muita.[/QUOTE]

Hyviä pohdintoja.
Itse miettinyt vähän samaa: Ei ole välttämättä tarpeen ollenkaan PITÄÄ niistä ihmisistä, joita rakastaa. Rakkaus lopulta isompi kuin se, onko toinen miellyttävä, rakastettava, positiivinen tai negatiivinen lisä elämässä tms.
 
:) Saa nähdä kuinka käy, tuleeko kutsuttuna.
33.gif
 

Yhteistyössä