E
Et semmottii..
Vieras
Jokos palstapersu on ehtinyt linkittää tämän uutisen tänne? 
Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle.
Maahanmuuttajista koituvat menot ovat tuloja pienemmät, sillä kantaväestöön verrattuna ryhmä on parhaassa työiässä.
Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät.
Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.
Johtopäätös on peräisin tuoreesta teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportista, jossa tarkasteltiin vuoden 2011 tilannetta. Maahanmuuttajilta saadut tulot ja heistä koituneet menot suhteutettiin kunkin maan bruttokansantuotteeseen.
Suomen julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussalle summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää OECD:n tulosta odotettuna.
"Maahanmuuttajat ovat nuoria kantaväestöön verrattuna, joten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet ovat muita pienemmät. Lisäksi työmarkkinoilla alkaa olla aika paljon maahanmuuttajia", Stenman sanoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtion isoimmat kulut tulevat vauvoista ja vanhuksista. Maahanmuuttajat tulevat maahan parhaassa työiässä. OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajilta saadaan kohtuullisesti verotuloja, vaikka maahanmuuttajien työttömyys onkin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomen asemaa tilastossa selittää se, että Etelä-Euroopan maat, kuten Italia ja Kreikka, eivät myönnä sosiaalietuuksia yhtä avokätisesti kuin Suomi. Siksi näiden maiden on helpompi jäädä voitolle maahanmuuttajista.
Halla-ahon mukaan aitoa työperäistä maahanmuuttoa ja sosiaalista siirtolaisuutta ei pitäisi mitata yhtenä kokonaisuutena. Mittaamiseen pitäisi löytää muita keinoja.
"Nyt kustannukset uppoavat sosiaalisektorilla muiden kustannusten sekaan."
Kansanedustaja Astrid Thorsin (r) mukaan Suomen plusmerkkiseen tulokseen on merkittävänä syynä se, että tänne tulee työvoimaa naapurimaista.
"Meillä on huomattavasti työvoimaa, joka tulee Virosta. Sen on täytynyt näkyä aika paljon näissä luvuissa", Thors sanoo.
Thorsin mukaan on toinenkin syy, miksi maahanmuuttajat tuovat Suomeen runsaasti verotuloja. "Moni tulee maista, joissa yrittäjyyden perinne on voimakkaampi kuin Suomessa."
OECD on laskenut, että maahanmuutto hyödyttää useimpien Euroopan maiden julkista sektoria. Suurin voittaja on Luxemburg, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien ansiosta plussalle summalla, joka vastaa kahta prosenttia maan bkt:sta. Lähes saman verran hyötyy Sveitsi. Perässä tulevat Italia ja Kreikka.
Sveitsissä ja Luxemburgissa on paljon maahanmuuttajia suhteessa väestöön. Lisäksi he ovat työikäisiä ja hyvin koulutettuja.
Suurin häviäjä on Saksa, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien osalta miinuksen puolelle. Summa vastaa 1,1:tä prosenttia maan bkt:sta.
Erikoistutkija Matti Sarvimäen mukaan syynä on se, että Saksaan tuli runsaasti maahanmuuttajia 1960- ja 1970-luvulla. He saavat nyt eläkettä ja heikentävät siksi Saksan tulosta.
Suomi on Euroopan maiden vertailussa hieman Ruotsin perässä. Molemmat maat ovat hieman keskiarvon alapuolella. OECD-maissa julkinen sektori sai maahanmuutosta keskimäärin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan.
"Suomi hyötyisi maahanmuuttajista vieläkin enemmän, jos se hyödyntäisi paremmin maahanmuuttajien osaamisen", sanoo sosiaalisihteeri Hagi Mohamed Suomen somaliyhdistyksestä.
Yli 30 vuotta Suomessa asunut somalinainen valmistui filosofian maisteriksi viisi vuotta sitten. Hän ihmettelee, miksi Suomi ei ole hyödyntänyt kaikkia afrikkalaisista yliopistoista valmistuneita maahanmuuttajia.
"Nigeriasta ja Kongosta saapuneet insinöörit, lääkärit ja tuomarit ovat Suomessa taksikuskeina ja siivoojina. Sen sijaan täysin nollasta aloittaneet aasialaiset ovat töissä tai toimivat yrittäjinä", Mohamed sanoo.
"Maahanmuuttajien positiivinen vaikutus kasvaa tulevaisuudessa, sillä heidän lapsensa opiskelevat lukioissa ja yliopistoissa. Varsinkin tytöt kouluttautuvat."
Maahanmuuttajat työllistyvät yrittäjinä
Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta - Maahanmuutto - Kotimaa - Helsingin Sanomat
Tuoreen OECD:n raportin mukaan julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussan puolelle.
Maahanmuuttajista koituvat menot ovat tuloja pienemmät, sillä kantaväestöön verrattuna ryhmä on parhaassa työiässä.
Toisin kuin monet luulevat, maahanmuuttajat tuovat Suomen julkiselle sektorille enemmän rahaa kuin siltä vievät.
Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.
Johtopäätös on peräisin tuoreesta teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportista, jossa tarkasteltiin vuoden 2011 tilannetta. Maahanmuuttajilta saadut tulot ja heistä koituneet menot suhteutettiin kunkin maan bruttokansantuotteeseen.
Suomen julkinen sektori jäi maahanmuutosta plussalle summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää OECD:n tulosta odotettuna.
"Maahanmuuttajat ovat nuoria kantaväestöön verrattuna, joten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet ovat muita pienemmät. Lisäksi työmarkkinoilla alkaa olla aika paljon maahanmuuttajia", Stenman sanoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtion isoimmat kulut tulevat vauvoista ja vanhuksista. Maahanmuuttajat tulevat maahan parhaassa työiässä. OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajilta saadaan kohtuullisesti verotuloja, vaikka maahanmuuttajien työttömyys onkin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.
Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomen asemaa tilastossa selittää se, että Etelä-Euroopan maat, kuten Italia ja Kreikka, eivät myönnä sosiaalietuuksia yhtä avokätisesti kuin Suomi. Siksi näiden maiden on helpompi jäädä voitolle maahanmuuttajista.
Halla-ahon mukaan aitoa työperäistä maahanmuuttoa ja sosiaalista siirtolaisuutta ei pitäisi mitata yhtenä kokonaisuutena. Mittaamiseen pitäisi löytää muita keinoja.
"Nyt kustannukset uppoavat sosiaalisektorilla muiden kustannusten sekaan."
Kansanedustaja Astrid Thorsin (r) mukaan Suomen plusmerkkiseen tulokseen on merkittävänä syynä se, että tänne tulee työvoimaa naapurimaista.
"Meillä on huomattavasti työvoimaa, joka tulee Virosta. Sen on täytynyt näkyä aika paljon näissä luvuissa", Thors sanoo.
Thorsin mukaan on toinenkin syy, miksi maahanmuuttajat tuovat Suomeen runsaasti verotuloja. "Moni tulee maista, joissa yrittäjyyden perinne on voimakkaampi kuin Suomessa."
OECD on laskenut, että maahanmuutto hyödyttää useimpien Euroopan maiden julkista sektoria. Suurin voittaja on Luxemburg, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien ansiosta plussalle summalla, joka vastaa kahta prosenttia maan bkt:sta. Lähes saman verran hyötyy Sveitsi. Perässä tulevat Italia ja Kreikka.
Sveitsissä ja Luxemburgissa on paljon maahanmuuttajia suhteessa väestöön. Lisäksi he ovat työikäisiä ja hyvin koulutettuja.
Suurin häviäjä on Saksa, jonka julkinen sektori jää maahanmuuttajien osalta miinuksen puolelle. Summa vastaa 1,1:tä prosenttia maan bkt:sta.
Erikoistutkija Matti Sarvimäen mukaan syynä on se, että Saksaan tuli runsaasti maahanmuuttajia 1960- ja 1970-luvulla. He saavat nyt eläkettä ja heikentävät siksi Saksan tulosta.
Suomi on Euroopan maiden vertailussa hieman Ruotsin perässä. Molemmat maat ovat hieman keskiarvon alapuolella. OECD-maissa julkinen sektori sai maahanmuutosta keskimäärin 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan.
"Suomi hyötyisi maahanmuuttajista vieläkin enemmän, jos se hyödyntäisi paremmin maahanmuuttajien osaamisen", sanoo sosiaalisihteeri Hagi Mohamed Suomen somaliyhdistyksestä.
Yli 30 vuotta Suomessa asunut somalinainen valmistui filosofian maisteriksi viisi vuotta sitten. Hän ihmettelee, miksi Suomi ei ole hyödyntänyt kaikkia afrikkalaisista yliopistoista valmistuneita maahanmuuttajia.
"Nigeriasta ja Kongosta saapuneet insinöörit, lääkärit ja tuomarit ovat Suomessa taksikuskeina ja siivoojina. Sen sijaan täysin nollasta aloittaneet aasialaiset ovat töissä tai toimivat yrittäjinä", Mohamed sanoo.
"Maahanmuuttajien positiivinen vaikutus kasvaa tulevaisuudessa, sillä heidän lapsensa opiskelevat lukioissa ja yliopistoissa. Varsinkin tytöt kouluttautuvat."
Maahanmuuttajat työllistyvät yrittäjinä
Raportti: Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta - Maahanmuutto - Kotimaa - Helsingin Sanomat
