P
peräkammarin poika
Vieras
Oon kova poika juomaan kaffea, ja kerran alko tehdä kovasti mieli. Siis ettei aina sitä samaa, Saludoa, vaan jotain erilaista. Tämmönen toistaitonen kun olen, tuumasin jotta jokuhan se pitää löytää se kaffe keittämään. Vaikka joku sihteeri. Sen homman ne ainaki osaa, sen lisäksi että polvella istuu ja hymy naamalla sanelusta kirjottaa! No siinä sitte netistä googlasin ja hetikohta bongasin. On onneksi sihteeriopistollakin sivut netissä. Ei muutakun pirssi baanalle ja menoxi.
Kuski ihmetteli jotta mihin hittoon mä ajatan - tuolla mitään kahvilaa oo! No perille vei kumminkin kun maksun aika tuli. Astuin sisälle kahvilaan ja olihan se kodikkaan olonen. Sanoin jotta oot tyttö valinnu huonon paikan kun ei muita asiakkaita näy. Miten pirussa voi paikka kannattaa? Asui kuulemma siinä samassa paikassa, jolloin säästää vuokrassa. Ilmankos oli kodikasta.
No siinä sitte kahvi porisi ja mukavia turistiin. Piti ottaa palttoo pois, nääs alkoi kuuma tulemaan. Ja oli se kahvilan typy kuuman olonen kanssa! Siinä sitte juotiin ja maistui se ihmeen hyvälle, paahto oli passeli. Kannatti tulla kauempaa, ei epäilystä tietoakaan. Mutta sitte lopuksi mulla kiehahti ja pumpusta riipaisi kun se kertoi rätingin. 170 egee kaffesta, ei jumalauta!
Elkee nyt hikeentykö, se tyttö sano, tuli liki ja koitti sykettä. Taisin olla huonossa hapessa. Sen täyty riisua vaatteita pois, eikä pulssia kait tuntunut, vaikka monesta paikasta se etsi. Sängylle piti mennä makaamaan. Sitte se löysi pulssin! Se olikin alempana kun olisi luullu. Tekohengitystä siihen yritti, minen näistä lääkärihommista tiijä. Mutta olo alko kummasti paranemaan.
Täyty sillä tytöllä joku koulutus olla. Oli meinaan sen verran hyvä hoito. Sanoin, jotta oot väärällä alalla, sulle olis HUSissa töitä. Jonkun aikaa se siinä touhusi ja sitte helpotti. Infarkti se vissiin sitte oli, joku tukos sieltä lähti.
No maksoin sitte kahvista eikä enää tuntunu missään. Sano vielä, että hoitotakuun piikkiin menee. Uusi kuppi kahvia jos samat oireet palaa.
Jaa niin, sitte vielä yhestä ihan toisesta asiasta: Sanovat jotta toosan osto on kriminaalia. Minen siitä välitä niin kauan kun kaffen päälle saa näin hyvät nisut! Maksakoot kuppi sitte vaikka sen 170 egee, tana!
Kuski ihmetteli jotta mihin hittoon mä ajatan - tuolla mitään kahvilaa oo! No perille vei kumminkin kun maksun aika tuli. Astuin sisälle kahvilaan ja olihan se kodikkaan olonen. Sanoin jotta oot tyttö valinnu huonon paikan kun ei muita asiakkaita näy. Miten pirussa voi paikka kannattaa? Asui kuulemma siinä samassa paikassa, jolloin säästää vuokrassa. Ilmankos oli kodikasta.
No siinä sitte kahvi porisi ja mukavia turistiin. Piti ottaa palttoo pois, nääs alkoi kuuma tulemaan. Ja oli se kahvilan typy kuuman olonen kanssa! Siinä sitte juotiin ja maistui se ihmeen hyvälle, paahto oli passeli. Kannatti tulla kauempaa, ei epäilystä tietoakaan. Mutta sitte lopuksi mulla kiehahti ja pumpusta riipaisi kun se kertoi rätingin. 170 egee kaffesta, ei jumalauta!
Elkee nyt hikeentykö, se tyttö sano, tuli liki ja koitti sykettä. Taisin olla huonossa hapessa. Sen täyty riisua vaatteita pois, eikä pulssia kait tuntunut, vaikka monesta paikasta se etsi. Sängylle piti mennä makaamaan. Sitte se löysi pulssin! Se olikin alempana kun olisi luullu. Tekohengitystä siihen yritti, minen näistä lääkärihommista tiijä. Mutta olo alko kummasti paranemaan.
Täyty sillä tytöllä joku koulutus olla. Oli meinaan sen verran hyvä hoito. Sanoin, jotta oot väärällä alalla, sulle olis HUSissa töitä. Jonkun aikaa se siinä touhusi ja sitte helpotti. Infarkti se vissiin sitte oli, joku tukos sieltä lähti.
No maksoin sitte kahvista eikä enää tuntunu missään. Sano vielä, että hoitotakuun piikkiin menee. Uusi kuppi kahvia jos samat oireet palaa.
Jaa niin, sitte vielä yhestä ihan toisesta asiasta: Sanovat jotta toosan osto on kriminaalia. Minen siitä välitä niin kauan kun kaffen päälle saa näin hyvät nisut! Maksakoot kuppi sitte vaikka sen 170 egee, tana!