Raskaana oleva nainen

[Nähtävyys?]

Alkoi taas eilen jurppimaan ajattelemattoman puolitutun kommentit kasvavasta vatsastani. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun sitä päiviteltiin. Onpas se suuri ja onko laskettuun aikaan vielä todella 2 kuukautta? Eikä siellä ole edes kaksoset?

Onhan vatsa iso, mutta kenellä ei ala olemaan, kun viikkoja on kuitenkin jo 31 takana? Ja kun vatsoja on niin eri kokoisia ja näköisiä. Tämän viikkoisen neuvolakäynnin perusteella tiedän kyllä, että kohtuni kasvaa yläkäyrillä, mutta kuitenkin ihan normaalin rajoissa ja voi olla, että vauva on keskivertoa suurempi syntyessään, mutta jotenkin alkaa tuntua siltä, että raskaana oleva nainen on kuin norsu eläintarhassa, jota voi taivastella ihan miten huvittaa. Ymmärrän kyllä. ettei kukaan varmasti tarkoita pahalla, mutta ärsyttää moinen taivastelu.

On kiva kuulla kommentteja tuntemattomiltakin, että onpas sulla söpö massu jne., mutta jotkut kommenteista on todella tahdittomia. En kuitenkaan viitsi näpäyttää takaisinkaan, vaan marisen asiasta sitten miehelle kotona, joka yrittää lohduttaa.

Ei se iso vatsa aina niin ihana asia ole, siinä vaiheessa kun se alkoi kasvaa, niin olin valtavan innoissani ja ostin äitiysvaatteita, mutta nyt alkaa jo odottaa, että loppuaika kuluisi nopsaan ja vauva putkahtaisi maailmaan, ja olisi toivoa siitä, että voi käyttää taas omia vaatteitaan.

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten niihin reagoitte?

 

[toinen maha]

No mulle sanotaan nyt jo että ""aika valtavan kokoinen olet"" ""huhhuh mikä maha"" jne vaikka olen vasta viikolla 26! Pahin oli kun yksi keski-ikäinen mies tokaisi että ""odotat varmaan tyttöä, kun olet levinnyt noin pahasti"". No mulle on tullut muutama (alle 5) kilo lisää ja olin normaalipainoinen kun tulin raskaaksi, eli en kummiskaan mielestäni ole hirveästi levinyt.. ja vaikka olisinkin niin mitä hittoa se jollekin tyhmälle äijälle kuuluu?! Teki mieli sanoa että et itsekään sieltä hoikimmasta päästä ole, etkä varsinkaan fiksuimmasta..

Maha on iso, myönnän itsekin. Onhan se ihan luonnollista ja olen ""ylpeä"" mahasta jos niin voi sanoa, mutta joskus ottaa tosiaan päähän .. varsinkin kun katselee ihania syysvaatteita ja tietää ettei tällainen norsu niihin mahdu

 

[lenkillä]

vastaan tullut iäkkäämpi mies totesi, ettei tuommoisella mahalla saa enää juosta. viikkoja oli tuolloin 17. Nyt viikkoja 22 ja työkaverit vihjailevat, oletko varma ettei siellä ole kaksosia? Tä? Aika varma olen

 

[Massu!]

Heips,

Niinhän se on et raskaana oleva nainen ON nähtävyys. En viitsi siksi enää kovin paljoa liikkua siellä missä on paljon porukkaa. Katseita tulee ja paljon. Välillä kommenttejakin. Ruokakaupassakin kassa luuli että vauva syntyy jo PALJON aiemmin (la syyskuun alkupuolella).

Muutenkin ihan tuiki tuntemattomat kysyvät laskettua aikaa, yksi nuori poikakin asemalla. Pysäkillä vanhempi nainen mietti kaupungilla liikkumista - vauvahan voi jo syntyä.

Työkaverit haluavat tavata minut vielä elokuussa kun ei loma-aikaan ehditty pitää mitään ""läksiäisiä"". Sanoivat että on MIELENKIINTOISTA nähdä kuinka SUURI vatsa silloin on - MUR!!!

 

[vaikeaa]

Kai sitä pidetään kohteliaana jotenkin huomioda kun joku on näkyvästi raskaana. Vaikea vähän päältäpäin nähdä, kuka pahastuu siitä kun huomioidaan ja kuka taas pahastuu jos ei olla huomaavinaan. Jotkut kun odottavat suunnilleen onnitteluja bussikuskiltakin, tai menee herne nenukseen.

 

[Tilda]

No juu kyllä varmasti on kokemuksia. Mä oon (onneksi) viikolla 39, mutta vatsa on kuin jalkapallo, suurempi vain! Kaupungillakin kulkeissa tuntuu, että ihmiset kauheesti töllää ja heti ite aattelee, että mitähän tuokin miettii tästä mahasta. Itellä on ruvennu näin loppuajasta risoon, kun kaikki vaan kyselee, että joko on syntynyt, eikä kukaan sitä, miten MINÄ jaksan. Kun oikeasti alan olla tosi väsynyt. Mulla on jalat ollu viimeisen kuukauden niin turvoksissa, että pelkään niihin tulevan vielä jonkun tulpan ja kaiken lisäksi vauva on todettu isoksi, että minkähänlaiset repeämät sitä oikein synnytyksessä saa. Ja tuo vaateasia on kanssa kypsyttävää. Samat kuteet aina päällä kun ei kauheeta mama-collectionia viitti ostaakaan.

Hohhoijaa! Millähän sitä jaksais tän lopun. En haluaisi valittaakaan, vauva on kovin odotettu ja haluttu, mutta raskaana oleminen on kyllä ihan kirjaimellisesti raskasta!!!

Tsemiä odotukseen kaikille! Kyllä kai se tästä, hope so ainakin!

 

[annukka]

mä olen ottanut tosi tylyn asenteen: mulkoilen pahasti takaisin, kun mahaani katsotaan. Jos joku tuntematon on alkanut kysellä jotakin, olen kylmästi tokaissut, mitä se sulle kuuluu tai että se on mun yksityisasiani. Kummasti ovat lopettaneet utelun. En pidä siitä, että ventovieraat tai puolitutut koskettelevat mahaani tai antavat siitä kommentteja. Toki riippuu kysyjästäkin miten vastaan, mutta pääsääntöisesti olen valinnut tosi tylyn linjan.

 

[Hannele]

Terveiset tuolta lapsettomien puolelta tähän ketjuun....
Olkaahan tyytyväisiä että ne mahat on kasvaneet!
Itse antaisin taivasosuuteni siitä että tulisin joskus raskaaksi ja saisin ihailla omaa kasvavaa vatsaani ja ""kuunnella"" sen aiheuttamia tuntemuksia itsessäni.
Ja olettekos miettineet asiaa ollenkaan tältä kantilta, itse olen ainakin kateellinen niistä teidän vatsoista, moni muukin varmaan katsoo teitä samoin ajatuksin!
Kaupassa joskus täytyy nieleskellä kyyneleitä kun joka paikka on täynnä raskaana olevia ""ihanamahaisia"" naisia.

Onnea tulevaisuuteenne!
-Hannele-

 

[isomaha]

Hannelelle: Ihan hyvä kun toit näkökulmasi meille, monesti sitä tuijottaa vaan omaa napaansa (kirjaimellisesti!). Ja paljon onnea lapsenhankintaan.

Musta on ihan kiva kun ihmiset onnittelevat, kyselevät ja juttelevat, katselukin on sallittua. Mun mielestä ihmiset ovat iloisia raskaana olevan näkemisestä. Olen viikolla 31 ja maha tuli melko aikaisin näkyviin.

MUTTA: Asia erikseen on juuri noi mahan koon taivastelijat. Ainakin mun piirissä ne on selkeesti naisia, joilla ei itsellä ole lapsia (varsinaiset asiantuntijat). Tyypillisin kysymys onkin: Ootko varma ettei siellä ole kahta lasta -tai, hihhii, jopa kolme? Tosi omaperäistä! Olen muuten tosi epäherkkä ihminen mutta kun ainakin viidesti on kuullut ton niin rupee itsekkin miettimään että onko jokin vialla. Kahdesti olenkin itkenyt ""liian isoa mahaani"", jota ei olisi muuuten tullut mieleenkään murehtia.

No, kysyin sitten lääkärin mielipidettä mahani koosta ja kun hän (tietenkin!) sanoi ettei se mikään liian iso ole niin sanonkin nykyisille koko-taivastelijoille että lääkärini mukaan mahani on täydellinen. Se auttaa.

 

[Miki]

Joo kyllä kokoa tosiaan osataan päivitellä, oli aihetta tai ei... mulla maha ei viikkoihin nähden kovinkaan iso, ei huitele tosiaankaan yläkäyrillä ja viime viikolla ultrassakin selvisi, että vauva todella pieni viikkoihin nähden (2 viikkoa jäljessä, joudun seurantaan tämän takia!) Mutta silti viime viikolla yksi ämmä kanssa jaksoi ihmetellä, että ""ai vasta lokakuussa, ootko varma ettet odota kaksosia?"" Teki mieli sanoa sille että itse odotat varmaan kolmosia, vaikka oletkin jo yli viisikymppinen, sen verran iso on omakin vyötärösi....

Mitähän nasevaa noille päivittelijöille keksisi? Kun en viitsisi toisaalta ihan alentua heidänkään tasolleen tai loukata tuttujani, mutta jotenkin tekisi mieli tehdä selväksi, että aika asiatonta käytöstä!

Katseet kyllä ymmärrän, kyllä sitä itsekin aina tulee katsottua toisten mahoja! Kunhan nyt ei ihan suoraan ala tuijottamaan

 

[isomaha]

Kun olen ollut huumorimmalla tuulella niin olen sanonut että kasvatan vauvaani luksusyksiössä, on juu tilava ja siellä on täysi ylläpito.
Muutamalta kysyin että onko sulla tänään ystävällinen päivä vai mikä on? Silloin saa vaan hämmästyneen tokaisun että enhän minä millään pahalla.
Se on varmaan totta ettei kukaan (tai ainakin harva) tarkoita mitään pahaa.

 

[nimetön]

Oon sitten varmaan omituinen mutta musta tuo massu on ihana ja sitä saa vapaasti muutkin ihmetellä ja katella (nyt rv 36) . Enpä kyllä juuri muutenkaan muitten kommenteista ja mielipiteistä välitä, joten miksi pitäisi nyt aloittaa..

 

[sametti]

Vierailen itse tuolta Vauvan hoito puolelta. Ihan vain varoituksen sanana niille jotka haaveilevat siitä että saavat taas omat vaatteet (siis tarkoitan ei-äityisvaatteita) päälleen, ettei se kroppa kauhian nopeasti synnytyksen jälkeen palaudu. Meillä neiti on (vasta) kuukauden ikäinen, ja vanhat housut/hameet eivät vielä mahdu päälle, kuin taistellen. Joten elän vieläkin mamma-vaatteissani :/

Ihan vain että tietäisitte

-sametti (kropan palautumista odotellen) ja Aada 4vko 5 pv

 

[pallomaha]

Näköjään muutkin ovat joutuneet kokemaan samanlaista kuin minäkin. Itse olen töissä huoltoasemalla (nyt mammalomalla) ja siellä sitä sai kuulla asiakkailta harvase päivä kaikenlaisia kommentteja. Yksikin mies kysyi häntä palvellessani suoraan että "" jaa näytät olevan paksuna, kuinkas monta kiloa sitä on jo tullut lisää painoa?"", ja mitäköhän ihmettä se sillä tiedolla ois tehnyt. Toinen mies sanoi taas näin, että ""sitäkö ollaan pieniin päin, en muuten ois huomannutkaan mutta sulla näytää olevan nuo tissit turvoksissa!!! Kyllä sitä on kaikenlaisia ihmisiä liikenteessä.

Tuollainen mua ärsyttää ihan sikana, mutta ei muuten haittaa vaikka ihmiset katselevatkin... ja ihastelevat vatsaani. Eipä tässä olisikaan enään kauaa, laskettuaika kolmen viikon päästä, pitää nauttia nyt nämä viimeiset viikot vatsani kanssa.

 

[Toivo(ton?)]

Itse vasta toivon hartaasti raskautta ja isoa masua. Todella tahdittomia osaavat ihmiset näköjään olla. Halusin vain sen sanoa, että älkää ainakaan kaikista tällaisita töllöttelijöistä loukkaantuko. Minä joka toivon hartaasti vauvaa olen huomannut töllöttäväni kaikkia raskausmasuja aika tiiviisti. Tovon, että katseeni olisi pääasiassa ihaileva mutta myönnän, että varmasti välillä vähän kateelinenkin ja jopa närkästynyt. Tämä vain ja ainoastaan siksi, että itse en yrityksestä huolimatta ole raskaana.

Kaikki raskausmasut on kuitenkin aivan ihania, söpöjä ja kauniita! Raskaana ollessa mahaa kuuluu olla ja sen kuuluu näkyä. Onneksi nykyisin raskausvaatteet eivät ole mitään mahaa peittäviä telttoja. Olkaa ylpeitä mahoistanne!

 

[hellu]

Minä taas saan kommentteja pienestä mahastani.La on 3pvän päästä ja kukaan ei ota uskoakseen sitä...mahani koko on normaali...juuri ja juuri käyrän alapuolella,mutta olen pitkä joten masuni näyttää pieneltä.Vaikka nämä tiedän niin silti olen ruvennut murehtimaan että kasvaako lapseni normaalisti jne...
Tiedän etteivät taivastelijat tarkoita pahaa,eivätkä he tiedä kuinka moni muu on jo sanonut samoin,mutta inhottavaa se silti on että he eivät tajua kuinka paljon pelkoja he asettavat raskaana,muutenkin herkässä mielentilassa,olevien mieleen.
Minä itse en aluksi pitänyt saamastani huomiosta.En ole koskaan pitänyt huomion keskipisteenä olemisesta,mutta nyt olen alkanut tottua siihen ja kivaahan se on kun ihmiset ovat ystävällisiä ja huomioivat minutkin...vähän ujonpuoleisemman ihmisen...

 

[Äippä 79]

Lohduttavaa kuulla että en ole ainut! viikkoja 31 ja käyrän ylärajaa mennään ja painoa tullut melkein 20 kiloa lisää. Pituutta kun on 156 cm niin voitte kuvitella, että tuo lisäys 48 kilosta 66 kiloon näkyyn. Mutta entä sitten! Jatkuvasti kuuluu vihjauksia kaksosista ja muutenkin kauhistelua isosta mahasta. Asiaa ei helpota, että mahaani verrataan koko ajan veljeni tyttöystävän mahaan. Hän on tosi pieni kokoinen ja hoikka, yhtä lyhyt kuin minä, mutta kiloja hänelle ei vaan tule. Hän on nyt viikolla 24 ja koko ajan sanotaan että kyllä on pieni maha kun vertaa minun mahaan! Muistaakohan kukaan minkä kokoinen olin viikolla 24! Mutta vaikka välillä kismittääkin, en jaksa välittää. Kyllä raskaus saa näkyä, eikä niin haittaa vaikka kilojakin jäisi. Mieluummin ne liika kilot kuin lapsettomana!!

 

[Kolmen äippä]

JEP !

Sattumoisin osuin taas lukemaan näitä viestejä, ja nyt on pakko kertoa;

Musta itsestäni ei edes tuntunut isolta, kun odotin tupliani viikoilla 12 tai 13 - ja silloin jo kyseli monet NAISET työpaikalla, että milloinkas vauvat tulee, kun olet jo noin pontevassa kunnossa?
( olen pieni kirppu muuten ja aika laiha,ainakin silloin...)

Ja viimeisin muistikuva moisesta on,kun olin viikolla 37 ja shoppailemassa stadissa, pysähtyi mannerheimintiellä autot ja ihmiset osoitteli mun vatsaa....siis HA-LOO !!!?!
Ihan tuiki tuntemattomatkin tuli kaupassa ÄÄNEEN ihmettelemään, et kattokaa tota rantapalloa!
Ja tsekkaa, mikä säähavaintopallo toi on...

Ihan oikeesti hei, ihmisethän voi ajatella mitä vaan, mut onkse pakko aina sanoa ääneen ??
Eikö ihmiset tajua, ettei toinen ole välttämättä kovin iloinen, kun näin huomautellaan ?!?
Okei, huumorintajua täytyy jokaisella olla senverran, mut joskus liika on liikaa...

Mutta hei, onneksi se on ohimenevä vaihe ; o)

Ja itse ainakin olen monasti kaivannut sitä mun ""säähavaintopalloa""....

Koittakaas kestää !

 

[Alkuperäinen]

Ymmärrän kyllä, että iso massuni saa joskus uteliaita katseita osakseen, itsekin kiinnitin niihin huomiota ennen raskautta jo ja tietysti nyt raskauden aikana vielä eri tavalla.

Ja on varmaan ihan luonnollista, että valitus tuntuu turhalta sellaisen mielestä, jolle lapsen saaminen ei ole aivan ongelmatonta.

Silti olen sitä mieltä, ettei muita kuin raskaana olevia arvostella ja arvioida yhtä brutaalisti. Aivan kuin raskaana oleva nainen olisi kaikkien yhteistä omaisuutta ja joku kone, joka kantaa lasta ja synnyttää sen, ei siis mikään ihminen.

Tarkentaisin vielä, että on kiva saada huomiota tutuilta ja tuntemattomilta, moni kyselee miten minä ja vauva olemme voineet ja on kiinnostunut odotusajasta ylipäätään. Mutta jos joku ulkopuolinen (siis joku muu kuin mieheni) kajoaa vatsaani fyysisesti, niin en tykkää erityisemmin. eihän minua muutenkaan hiplaa muut ihmiset. Miksi siis nyt?

Enkä oleta mahtuvani samoihin vaatteisiin kuin ennen raskautta saman tien, mutta olisi valinnan varaa edes vähän enemmän. Ja pääsisinpä kumartumaan ilman hirvittävää ähinää, sängystä ylös ihan normaalisti ja voi kun varpaiden kynsien leikkuu olisi hiukan helpompaa...

Kaikesta huolimatta olen onnellinen vauvasta vatsassani, mutta joskus kaipaan aikaa, jolloin olin nainen enkä elefantti.

 

[minä]

minua ei ainakaan harmita päivittelijät ja koon kommentoijat.
Viikonloppuna häissä sai kuulla jos jonkinlaista kommenttia..
Vastasin aina mitä milloinkin, mutta en millään lailla kokenut sitä ärsyttäväksi.
Mahaani on pidetty pienenä, laskettu aika on kuukauden päästä ja sitä taivasteltiinkin. Mutta samalla tiedän, että joskus tämä maha tästä lähtee ja kommentit loppuvat.
Kannattaisiko vähän löysätä pipoa ja ottaa kommentit huumorilla.
Itse olen onnellinen mahastani, oli se minkäkokoinen tahansa eikä minua mitkään kommentit saa suuttumaan.

 

[huumorilla?]

Minkä takia raskaana olevien pitäisi ottaa ulkomuotoaan koskevat kommentit huumorilla sen enempää kuin muidenkaan? Meinaan että jos joku kommentoi ihmisen ulkomuotoa ääneen muuten, sitä pidetään loukkaavana. Eihän noille raskaana olevan näköisille keski-ikäisille miehillekään ole tapana mennä ihmettelemään kaljamahan kokoa jne. Mutta kun on raskaana, pitäisi sietää kaikenmaailman taputteluja ja huomautuksia. Vaikkapa tuo yhden kirjoittajan esimerkki siitä että ""onpas tissit kasvaneet"" oli aivan käsittämättömän törkeä.

 

[honey]

No minä olen varmaan siitä onnellisessa asemassa että olen kuullut lähinnä vain kehuja omasta masustani..Miehestäni se on seksikäs ja muut olevat sanoneet sitä tosi söpöksi,ihanaksi,
jopa täydelliseksi vauva-masuksi

..Mutta se että jotku puolitututkin yrittävät tulla sitä kopeloimaan saa mun vereni kiehumaan ja olenkin sanonut siitä melko suoraan,,,Kun empä usko että kukaan naapuri tulisi muutenkaan mun mahaa lääppimään vaikken raskaana olisikaan.Sehän on MUN maha eikä vielä mikään vauva!!Eikä ole muutenkaan mitään yhteistä omaisuutta..GRRRRRR!!

No huh,minkälaista kommenttia muilta irtoo(Siis raskaana olevia kohtaan..)miten sitä nyt voisi ikinä ottaa huumorilla jos joku vieras sanoisi että muistutatpa esim.sääpalloa!!
Eikun vaan tsemppiä!!

 

[Kolmen äippä]

...Hih!
Noille keski-ikäisille pallomahaisille ukoille voi sanoa takaisin,että :kato,sullakin on pallopaita päällä!
Johan loppuu v**ttuilu yleensä ainakin siihen...

Myös mua ällötti, kun kaikki oli lääppimässä massua,
ja usein ( ihan asiallisesti ) kysyinkin, että milloinkohan mun kohdusta tai vatsasta on tullut muitten omaisuutta?
Ex-anopin mukaan ihmiset koskettaa,kun säälivät (?) pallomassuisia...
no jumankeuta, enhän mäkään mene lääppimään, jos nään jollain paiseen perseessä...vaikka kuin säälisin!
(tällä sain ex-anopin suuttumaan älyttömästi )
Enkä oikeesti edes tajua, miksi ne muka SÄÄLII odottavia ?!!

Eikä tosiaan meilläkään raskaus alkanut niinkuin toivottiin....4 vuotta erilaisia hoitoja ja hermot riekaleina...silti en kokenut raskautta mitenkään erilaisena enkä ihmeellisempänä kuin luomuraskauttakaan...
En todellakaan halunnut kommentteja vierailta,enkä varsinkaan lääppimistä!
Miksi ihmiset on niin tahdittomia?
Eikö tarvitse enää käyttäytyä ihmismäisesti, kun näkee raskaana olevia?
Ja toi tissien kasvamista koskeva kommentointi on vaan kateellisten panettelua...
itsellä kun kasvoi kuppikokoon I, eli liivit piti teettää...
koko ""ämpäri"" ei paljon hymyilyttänyt, mutta olikin niin kunnioitusta herättävä koko, ettei paljon uskaltaneet edes kommentoida just sitä.....

Kyllä monet esim.työkavereista osasi kysyä, saako kokeilla vatsaa, enkä kaikkien antanut kokeilla.
Eikä kukaan suuttunut.

TZEMIÄ PALLOMASUILLE!

 

[ihaa]

minä inhosin raskausaikaa(vauva on ihana ja toivottu) suurimmaksi osaksi siitä syystä että tuntui että kaikki tuijottaa!! ja minulle myös tuli kommentteja että oletpa valtava, onko kaksoset tulossa..kai sen nyt tietäis jos ois kaksoset tulossa!
ja mahan taputtelijoista en tykännyt sen enempää..
nyt kun vauva on syntynyt on ihana olo kun ei tuijoteta ja on niin pieni olo. täällä joku varoitteli ettei vanhoihin mittoihin palaudu.. no minä sain 17kg raskausaikana kerättyä ja nyt synnytyksestä on puoltoista viikkoa ja vanhat vaatteet menee päälle oikein hyvin. sairaalaan jäi 10kg ja turvotukset kun laskee niin siinäkin on jo monta kiloa!! jaksamisia kaikille, on se odotus sen arvoistakin

 

[...]

Ei ne pävittelyt varmaankaan synnytykseen lopu. Sitten alkaa se ikuinen: onpas se pieni/suuri ikäisekseen jne. Se vain on suomalaisten ""small talkia"". Ei se kivaa ole. Itse saan koko ajan kommentteja mahani koosta, mutta toisaalta tiedän itsekkin syyllistyneeni siihen. Jopa toisten mahan kosketteluun, koska ei sitä jokaisella kasva vauva mahassa. Ja tuntuuhan se pieni vauva kivalta, kun se potkaisee.

Tsemppiä odotukseen kaikille!!!