Raskaana työkaverille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Me on miehen kanssa yritetty lasta kaksi vuotta ja ei ole onnistunut inseminaatiosta huolimatta. Koeputkihedelmöitystä on suunniteltu, mutta sitä ei vielä ole tehty. Nyt kävi kuitenkin niin, että eräiden bileiden päätteeksi päädyin sänkyyn työkaverin kanssa ja nyt olen raskaana. Työkaveri ja mies ei ole koskaan tavanneet toisiaan, mutta mitä mä nyt teen? Olen saamassa sen pitkäaikaisen haaveen, eli lapsen. Mies ei varmasti koskaan osaisi yhdistää lasta ja sen isää, mutta mutta... mun mies ja tämä työkaveri on hyvin erilaisia ulkonäöltään, mies mm. tumma ja työkaveri blondi/punaverikkö. On siis iso riski, että joskus jotain epäilyjä varmasti heräisi. Enkähän mä siis tiedä onko tämä lapsi kumman. Se voi olla, että se on onnistunut meidän seksin kautta, vaikka epätodennäköistä se ehkä on.

Lapsen aion varmasti pitää, mutta mitä mä nyt teen? Pelkään jo tässä vaiheessa synnytystäkin, että mitä jos sieltä tulee punatukkainen? Ja pitää kai mun sitten siinä vaiheessa kertoa sille ystävällekin, että "sulla on varmaan lapsi"....
 
Ensinnäkin, mitä helvettiä meet naimaan duunikavereita, ja vielä ilman kumia, jos miehen kanssa lasta yrität?

Toisekseen, kerro rohkeasti miehelle mitä teit, kysy haluaako hän sinut ja lapsen vai vapautensa yrittää sitä lasta paremman puolison kanssa.
 
No nytpä sitten mietit, että haluatko elää valheessa loppuelämäsi. Lapsiraukka varmaan myöskin alkaa jossain vaiheessa miettimään ketä muistuttaa jne, että....
 
Oletpa soppaan itsesi hommannut.

Nyt sit ei enää kysytä mikä sinusta olisi kivaa. Eli ensinnäkin lapsi ei saa syntyä valheeseen. Kerrot siis miehellesi totuuden. Samoin työkaverillesi. Katsot mitä siitä seuraa.

Niin makaa kuin petaa (miks v**sa et ees käyttäny kortsua????)
 
En anna neuvoja suuntaan tai toiseen, mutta kannattaa huomioida se, että nämä kuluttajille suunnatut DNA-testit ovat koko ajan saamassa enemmän suosiota mm. sukututkimuspalveluiden, quantified self -terveysintoilun, jne kautta. Joten niiden kautta voivat faktat tulla esiin varsin nopeastikin.
 
Me on miehen kanssa yritetty lasta kaksi vuotta ja ei ole onnistunut inseminaatiosta huolimatta. Koeputkihedelmöitystä on suunniteltu, mutta sitä ei vielä ole tehty. Nyt kävi kuitenkin niin, että eräiden bileiden päätteeksi päädyin sänkyyn työkaverin kanssa ja nyt olen raskaana. Työkaveri ja mies ei ole koskaan tavanneet toisiaan, mutta mitä mä nyt teen? Olen saamassa sen pitkäaikaisen haaveen, eli lapsen. Mies ei varmasti koskaan osaisi yhdistää lasta ja sen isää, mutta mutta... mun mies ja tämä työkaveri on hyvin erilaisia ulkonäöltään, mies mm. tumma ja työkaveri blondi/punaverikkö. On siis iso riski, että joskus jotain epäilyjä varmasti heräisi. Enkähän mä siis tiedä onko tämä lapsi kumman. Se voi olla, että se on onnistunut meidän seksin kautta, vaikka epätodennäköistä se ehkä on.

Lapsen aion varmasti pitää, mutta mitä mä nyt teen? Pelkään jo tässä vaiheessa synnytystäkin, että mitä jos sieltä tulee punatukkainen? Ja pitää kai mun sitten siinä vaiheessa kertoa sille ystävällekin, että "sulla on varmaan lapsi"....
Onnea minulla ja puolisolla samallainen ei saatu yhteistä lasta puoliso tuli raskaaksi ystävä miehelle pidettiin lapsi olen nyt 2pienen isäpuoli
 
Upeeta! Onnittelut toiveesi toteutumisesta! Älä välitä noista rakentavista ”olisit miettinyt etukäteen” tai ”miksi et käyttänyt kortsua” kommenteista. Sinä päätit jatkaa sukuasi ja niin on tehty aika pitkään tällä telluksella kummemmin näitä moraalikysymyksiä kelaamatta ja paljon ennen aikaa preservatiivien. Jos miehesi sattuu olemaan hyvä isäksi, niin se on pelkkää plussaa. Huonoja ja olemattomia isiä on historiassa enemmän kun näitä hyviä ja aina on pärjätty.

Hieman vittumaista on noiden näkyvien ominaisuuksien periytyminen, mutta oikestaan muusta kuin silmien väristä on vaikea sanoa amatöörinä mitään varmaa ja niistäkin vain tietyissä tilanteissa. Tuskin mihinkään dna testaukseen päädytte ja jos meinaa sellaiseksi mennä, niin voihan sitä sitten siinä vaiheessa tukeutua vaikka mihin. Esimerkiksi näiden meidän ”ei saa syntyä valheeseen” moralistien allekirjoittamaan neitsyenä sikiämiseen.

Summa summarum, anna mennä vaan rohkeasti kohti synnytyssalia. Riittää että sinä rakastat lastasi lopun elämääsi ja jos homma menee puihin miehesi kanssa siinä lapsen ensimetreillä, niin ei siinä mitään pahaa ole lapsen näkökulmasta tapahtunut. Itsesi kannalta katsottuna saattaa olla huono pössis, mutta lapsen saamisen myötä luovut niin paljosta, että yksi mies menee siinä rytäkässä ihan pesuvesien mukana.

Tsemppiä ja onnea!
 

Yhteistyössä