raskaana!

[vieras]

mä plussasin tänään,eli meille tulee kolmas lapsi!haluaisinkin kokemuksia äideiltä joille lapset on syntyneet pienellä ikäerolla,tällä hetkellä nuorimmainen 6 kk,esikoinen 2.7 v.miten olette pärjänneet kolmen suht pienen lapsen kanssa? minulla oli kovasti suunnitelmissa aloittaa syksyllä oppisopimusopiskelu ja haluaisin edelleen aloittaa sen raskaudesta huolimatta.mitä muut olette mieltä tästä?
huh huh...on aika uskomaton olo.saas nähdä mitä mies sanoo

 

[chef]

Eipä mulla muuta, kuin että onnea.

Myös meillä keskimmäinen 6kk ja uutta odotellaan syntyväksi maaliskuussa

 

[Harhaanjohtaja]

onnea :flower: muuten en osaa kommentoida tilannetta

 

[vieras myös]

Onnittelut! Sinuna antaisin opiskelujen olla. Itse opiskelin viime vuonna ja oli kolme pientä lasta. Ei mitään järkeä. Opiskella ehtii aina, lapset ovat lapsia vain kerran. Sinulla on jo 2 lasta ennestään joille uusi raskaus on muutos elämässä, joten he tarvitsevat äitiä. Mutta jokainen tavallaan.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Onnea! :flower:

Olis kiva kuulla kokemuksia tuosta opiskeluasiasta, hain itsekkin työvoimatoimiston lähärikurssille, nyt olenkin raskaana. Voiko paikan pitää kuitenkin? :xmas:

 

[Kyy]

Onnea :flower:

 

[ap]

kiitokset onnitteluista opiskelu on varmasti tarpeeksi rankkaa jos kaksi lasta ja rankempaa kun on kolme...pitää miettiä nyt tarkkaan mitä teen opiskelujen suhteen.

 

[rämä]

Meillä on neljä lasta syntynyt vajaassa viidessä vuodessa. Hyvin on pärjätty ja jaksettu. Nyt tämä nuorimmainen on kyllä sellainen menijä, että ehkäisee hyvin uutta vauvakuumetta. Samalla olen opiskellut kolmannenkin ammatin ja töitä tehnyt oman yrityksen parissa kotona. Lisäksi olen monessa luottamustoimessa ym. mukana.
Sen voin sanoa, että kyllä sitä jaksaa ja pystyy tekemään kaikenlaista kun asenne ja suhtautumistapa on oikeanlainen.

 

[rämä]

Niin ja jäi tuosta äskeisesta SUURET ONNITTELUT kokonaan pois, pikkuneiti kävi räpläämässä näppäimistöllä...

 

[***]

Meillä on neljä lasta syntynyt vajaassa viidessä vuodessa. Hyvin on pärjätty ja jaksettu. Nyt tämä nuorimmainen on kyllä sellainen menijä, että ehkäisee hyvin uutta vauvakuumetta. Samalla olen opiskellut kolmannenkin ammatin ja töitä tehnyt oman yrityksen parissa kotona. Lisäksi olen monessa luottamustoimessa ym. mukana.
Sen voin sanoa, että kyllä sitä jaksaa ja pystyy tekemään kaikenlaista kun asenne ja suhtautumistapa on oikeanlainen.

Kyllä sitä jaksaa ja ehtii kaikenlaista, mutta onko se tarpeellista? Ja kenen lähtökohdista katsoen se on ok sitten. En tätä pahalla sano, mietin vain että miksi tässä maailmassa mennään niin kauheaa kyytiä.

 

[Maine Coon/]

Onnittelut :flower:

 

[M Y R K K Y]

Onnea!!!
Oma asenne se ratkaisee paljon.
Ja omat halut ja toiveet.Jos riittävästi haluaa niin menehän sitä vaikka läpi harmaan kiven.
Mutta tosiaan,pitääkö kaikki saada samaan aikaan.Tosiasia on että lapset ovat pieniä vain hetken.
Ja jos ette enempää lapsia halua,voi olla teidän viimeinen vauva.
Kannattaa nauttia siitä ihanasta kääröstä ja myös isommista,vaikka hekin aika pieniä.

 

[ap]

miehen kanssa just puhuttiin ja sovittiin että jos tässä raskaudessa kaikki menee hyvin,jää tämä vauva viimeiseksi.meillähän loppuu muuten talosta tila nyt sitten pitää alkaa miettiimään auton vaihtoa kun nykyseen mahdutaan nipin napin...opiskelu on minulla ollut haaveena jo yli 2 vuotta.aikaisemmpi ammatti löytyy jo, mutta haluan opiskella myös lähihoitajaksi.isoja asioita pitää alkaa puntaroimaan,mutta asioilla on tapana järjestyä suuri kiitos teille kaikille jotka vastasitte