Raskaudesta/ vauvasta uteleminen ärsyttää?

[Lex]

Onko ketään muita?

Tiedän kyllä olevani aika outolintu, mutta mua oikeesti nyppii raskaudesta tuttaville ja sukulaisille tai työkavereille jankkaaminen.

En haluaisi oikeastaan edes tavata yhtään sukulaistani enempää ennen kuin vauva on syntynyt

Pahinta on koskettelu ja mahan taputtelu, ai että. Tekis mieli taputtaa takas että "ompa sullakin peppu kivasti levinnyt" :saint:

Onko se ihan luonnotonta muka, ettei jaksa innostua tästä aiheesta. Vauvasta kyllä sitten aikanaan, mutta eipä mua mitkään kakkavaippa-imetyskeskustelut ole koskaan huvittaneet.

Mun mielestä se vaan on osa mun yksityisyyttä, josta mun ei tarvitse keskustella kuin ainoastaan omasta aloitteestani. :ashamed:

Eli olen friikki ja epäkohtelias :xmas:

 

[yep.]

TÄÄLLÄ YKS AINAKI MUAKI ÄRSYTTI TOOSI PALJON ÄÄÄH MIKÄÄN EI OO NII ÄRRSYTTÄVÄÄ JA SIT KU KAIKKI SELOSTI ETTÄ NYT SE ON SEN JA SEN KOKONEN JA NYT SE TEKEE SITÄ SIOELLÄ JA NYT SE ON KEHITTYNY TÄN JA TÄN VERRAN PLLLLAAAAAPLAAAAPLAA

 

[Miseliini]

No, ei mua niin paljoa muut utelut haitanneet, mutta en jaksanut ymmärtää, miksi laskettu aika olisi pitänyt kertoa päivälleen kaikille. Harva vauva syntyy juuri sinä päivänä, ja lasketun ajan kertominen saattaa aiheuttaa myös ylenmääräisen puhelutulvan kyseisen päivämäärän lähestyessä. Kiva kun muistetaan, mutta rajansa silläkin.

 

[g]

Ei mua haittaa, kun joku joskus kysyy millä viikolla tai miten olen voinut, mutta muuten en tykkää raskaudesta muille pahemmin huudella, saati että valittaisin kipujani tai vaatisin jotain erityiskohtelua, kuten moni raskaanaoleva tuntuu tekevän.

 

[Lex]

Aivan, kyllä yleisesti ottaen voi asiaa sivuta, mutta mulle tulee väistämättä ikävä tunne siitä, että odottajan/synnyttäjän/imettäjän keho on jotenkin yhteistä omaisuutta... :x

Ihan yhtä vähän haluan kysellä keneltäkään puolitutulta pukamistaan tms, kuin vastailla sinänsä varmasti ystävällisiin uteluihin omasta kropastani.
En pidä aihealueena raskautta tai kehoani yleisessä keskustelussa hyvänä kohteena, vaan mieluummin puhuisin edelleen samoista aiheista kuin ennenkin, esim. työstä, harrastuksista tai mistä tahansa muusta.
Varsinkaan, kun kyseessä on kuitenkin jo toinen lapsi, että sinänsä mistään kovin ihmeellisestä elämänmuutoksesta ei ole kysymys.

 

[Bindi]

mä valehtelin duunissa lasketun aikani. siis työkavereille, pomolle tietty kerroin sen oikean. ja sain pidettyä raskauden salassa rv21 asti, sit alkoi pommitus ja kyseleminen...vastasin kysymyksiin hyvin lyhyesti ja suurpiirteisesti, niin ei ne kauaa sit jaksaneet udella. molemmista raskauksistani oon ollut aivan onneni kukkuloilla, mutta munkin mielestä ne on mun yksityisasioita enkä tahdo vieraiden kanssa sen kummemmin niistä puhua.